Kuntavaalit: Muuttavatko ne mitaan?

Oulussa 519 ehdokasta houkuttelee kuntalaisten aania lokakuun vaaleissa. Jaossa on 67 valtuustopaikkaa ja ehdokkaat lupaavat tapansa mukaan ummet ja lammet. Lupaukset ovat eparealistisia sikali, etta lahtokohta on se mita aanestajat haluavat kuulla eika vallitseva tilanne kokonaisuudessaan. Toinen kapeakatseinen kohta vaaliohjelmissa on se, etta nama koskevat ainoastaan kuntaelamaan kuuluvia kysymyksia ja unohtavat historialliset taustat, joiden puitteessa kunnat joutuvat toimimaan.

Kansainvaliset taustat

Kaikki liittyy kaikkeen, sekin joka on kunnan paatoksenteon ulkopuolella. Nama eivat ole mitka tahansa vaalit. Vaalit kaydaan aikana, jolloin nykyinen kapitalismin vaihe, globalisaatio on ehtynyt, finanssimarkkinoiden kupla on puhjennut ja on johtamassa maailmantalouden taantumaan. Eletaan aikaa, jolloin paaoma etsii epatoivoisesti uusia kohteita ja yrittaa hallita kapitalismin palautumista Venajalla ja Kiinassa. Prosessi on vakivaltainen. Globalisaatio aiheuttaa pysyvaa poikkeustilaa seka periferiassa jatkuvine sotineen, etta keskuksissa pitamalla ylla rakenteellista tyottomyytta ja kaventamalla kansalaisoikeuksia. Porssin romahdukset, velkaantumisen oravanpyora, kirjanpitoon liittyvat skandaalit, hyvinvointivaltion alasajo, ovat vain muutama seikka, joka kuvailee aikaamme. Jatkuva sotatila ja turvattomuus, nalka ja epavarmuus tulevaisuudesta ovat vieneet kansalaisilta kaiken luottamuksen yhteiskunnalliseen jarjestelmaan. Kaikki tama heijastuu kunnalliselamaan mita mielenkiintoisimmalla tavalla. Kysymys siita, etta pystyyko kapitalismi turvaamaan inhimillisia elinehtoja kansalaisilleen, saa yha enemman kielteista vastausta. Kansa aavistaa tata tosiasiaa ja reagoi passiivisesti valinpitamattomyydellaan ja vaali-innottomuudella. Se, etta jarjestelma tyytyy vaalitulokseen, jopa silloin kun aanestysaktiivisuus on alle 50 prosenttia, on merkki siita, etta kapitalismi potee tautia, jonka nimi on laillisuuskriisi.

Kysymys kapitalismin kyvyttomyydesta taata laissa maarattyja tehtavia ei tarkoita, etta niista pitaisi luopua, vaan se tarkoittaa, etta niiden takaamiseksi tarvitaan enaa kovia taisteluja. Tama onkin meidan ainoa vaalilupauksemme. Taistelu kuntalaisten oikeutettujen vaatimusten puolesta tapahtuu seka valtuuston sisalla, etta sen ulkopuolella ja kuntalaisten kanssa. Jalkimmaista me olemme tehneet koko poliittisen historiamme ajan.

Valtio ja kunnat

Se, mita seka hallituksessa etta oppositiossa olevat puolueet sanovat ja tekevat, on jyrkassa ristiriidassa sen kanssa, mita niiden kuntavaaliohjelmissa lukee. Valtakunnallisella tasolla yksi enemman ja toinen vahemman haluaa "tarkistaa" koko meidan tyokulttuurimme vieden pois elaman perusedellytyksia. Paivittain saa lukea lehdista tyoajan ja tyossaoloajan pidentamisen tarpeista, ansiosidonnaisen turvan lakkauttamisesta, tyomarkkinatuen ja toimeentulotuen yhdistamisesta, tai osa-aikatyon, eli patkatyon lisaantymisesta. Varta vasten on perustettu tyoryhma tyottomien "aktivoimiseksi". Nyt Kalliomaen "tyoryhma" haluaa tyomarkkinatuen kuntien maksettavaksi. Viime vuonna Kela maksoi 900 miljoonaa euroa tyomarkkinatukea ja kunnat toisen mokoman 500 miljoonaa sosiaaliavun muodossa. Mikali summa ei kasva ensi vuonna, mista kunnat saastaisivat n. miljardin euron rahaa? Kasvattamalla velkaako, yhdistamalla tyottomyyskorvauksen toimeentulotukeen, vai jarjestamalla tyopaikkoja euron tuntipalkalla, Saksan malliin?

Kansanterveyteen kaytetaan Suomea vahemman osuutta BTK:sta vain Puolassa, Luxemburgissa ja Sloveniassa.

Talous on jonkin verran kasvanut, mutta investoinnit eivat. Yksi syy tahan on se, etta kasvu perustuu kulutukseen. Toinen syy, miksi investoinnit laskevat on se, etta paaoma pakenee maasta. Koyhtyva Suomi antaa tukea jattiyrityksille, kuten Nokialle, jonka paakonttori on maassa, mutta muutoin 90 prosenttisesti se on ulkomailla, 64 miljoonaa euroa. Salcomp sai 30 miljoona euroa tukea silla ehdolla, etta tuotanto pysyy maassa. Yhtio lahti maasta kuitenkin sopimuksen paatyttya. Wartsila sai 3,1 miljoonaa euroa, mutta heti sen jalkeen siirsi diesel-moottorien tuotannon Triesteeseen. Ojala-yhtyma ja Microcell paatyivat Singaporeen. Piippolan tehdas, Kannuksen tehdas, Kyrelin tehdas, Flextronics, Oulaisten tehdas, ja lista sen kun jatkuu. Porssiyrityksista 2/3 on myyty aleverotetuilla myyntivoitolla ulkomaille.

Oulu

Mita valtio tekee edella, sita kunnatkin perassa. Oulussa verotulot laskivat viime vuonna. Asuntojen hintataso oli noussut kokonaiset 7 prosenttia. Pitkaaikainen velka oli noussut ja nyt se on 64 miljoonaa euroa. Teknologiakaupungissa Kiina ilmion vaikutukset ilmenee mita hirvittavimmalla tavalla. Oulussa eletaan kolmatta hitaan kasvun vuotta. Investointipatti on muodissa oleva sana tana paivana Oulussa. Tama Kallioparkin, pohjaveden ja jatteenpolton investoinneista huolimatta. Talouspaallikko Terhi Keskitalon kuvailemat verokuviot jarkyttavat. Samalla hallitus tekee 1,8 miljardin veronkevennyksia ja kuntaliitto, jonka pitaisi olla kuntien edunvalvoja, ajaa hallituksen politiikkaa.

Valtiovallan veroale nostaa painetta Oulussa kunnallisveron prosentin nostamiseksi. Valtionosuudet ovat enaa vain kuudesosa kuntien tuloista, kun niiden osuus oli viela pari vuosikymmenta sitten lahes puolet. Rahaa on riittanyt firmojen ja ylemman keskiluokan veronalennuksiin. Valtionosuuksien leikkauksia on tehty viimeiset toistakymmenta vuotta ja ne ovat 4,5 miljoonaa euroa vuosittain.

- Kunnallisvero pitaa muuttaa progressiiviseksi

- Sama suuruus pitaa koskea paaomaverotusta seka osinkoja

- Siita syntynytta tuloa kaupungille pitaa kayttaa kuntalaisten hyvaksi eika yksityissektorin ja aseteknologiatutkimuksen tueksi.

Ulkoistaminen, yksityistaminen, kilpailuttaminen

Oulussa yksityisille annetaan pois kaikki pienet yrityskohteet kuten esim. siivous.

Se etta Oulun Energia ei ole viela yhtioitetty ei kerro mitaan tosiasiasta, etta se voidaan yhtioittaa koska tahansa. Yksityistamista ajetaan useimmiten muuttamalla toiminta ensin liikelaitoksen muotoon ja sitten myydaan yksityisille. Yksityistamisen kanssa samaan kategoriaan kuuluvat palveluiden kilpailuttaminen ja niiden ostaminen yksityiselta sektorilta.

Vetoamalla pohjoismaiden sahkoporssiin, sahkon hintaa nostetaan, vaikka Suomessa vesivarastot ovat taynna. Perustelu talla kertaa, Fortumin toimitusjohtajan, Mikael Lilliuksen mukaan on se, etta Norjassa ei ole satanut tarpeeksi.

- Kaupungin pitaa pidattaytya valittomasti julkisten palvelujen kilpailuttamisesta, kaupallistamisesta ja yksityistamisesta.

Demokratia karsii

Ennen edellisia vaaleja kaikki lupasivat nimenomaisesti, etta Energialaitosta ei yhtioitettaisi. Energian muuttaminen liikelaitokseksi tapahtui juuri naiden lupauksia antaneiden toimesta. Kansa nousi " takajaloilleen" ja kerasi 6030 nimea paatoksen kansanaanestykseen alistamisesta. Oulun kaupunki tekeytyi kansan aanelle kuuroksi.

Yhta kuuroksi se tekeytyi myos samaan asiaan, kun Toppilan lukion lakkauttamista vastaan oli keratty yli 10 000 nimea. Kaupungin poliittinen eliitti ei saa valittaa jos se karsii uskottavuus- ja laillisuuskriisista.

Epaluottamus siihen miten eliitti hoitaa kuntalaisten asioita ei ilmene vain niin, etta aanestysprosentti jaa vaatimattomaksi. Joskus se ilmenee turhautumisella ja Halmen tapaisten populistien suosimisella, joka taas ruokkii rasismia ja aarioikeiston nousua.

Demokratia karsii myos mikali toteutuvat visiot kirjastojen palveluista, niiden supistetuista hankintarahoista, tai kirjastojen palvelujen maksullisiksi asettamisesta.

Keskustassa asuvien vastustuksesta huolimatta kallioparkkia on tarkoitus alkaa rakentaa. Hankkeen kustannukset nousevat 25 miljoonaan. Siihen kaavailtua armeijan komentokeskusta ei lopulta sijoiteta Oulun keskustan alle, koska valtiolla ei ole varaa maksaa kansalle toistaiseksi tuntematonta hintaa. Tama ei anna mitaan takuuta, ettei siihen ryhdyttaisi myohemmin. On vaikeampi vastustaa kallioparkin rakentamista sen jalkeen kun se on rakennettu. Oululaisten pitaa laittaa valittomasti kansalaisliike pystyyn vastustaakseen jyrkasti hankkeen aloittamista.

Viime vuosina lehdistoon on vuotanut tietoja yliopiston yhteistyosta armeijan kanssa ja aseteknologian tutkimuksesta. 20-30 diplomi-insinoorin tyota myydaan armeijalle. Kayttaako Suomen armeija sita itse vai kauppaako se sita eteenpain, esim. sotaa kayviin maihin. Onko moraalisesti oikein kaupata aseita maihin kuten Turkki tai Israel, jotka tappavat omia kansalaisiaan.

Demokratia karsii jos kansanedustaja tai ministeri asettuu ehdokkaaksi kuntavaaleissa. Professori Aimo Ryynasen mukaan kytkennoista eduskunnan ja kunnallispolitiikan valilla syntyy a) liian suuri valtakeskittyma, b) vallan kolmijako hamartyy ja c) aikaa ei riita kaikkiin.

Demokratia karsii kun isoveli valvoo. Videokamerat tulevat Oulunkin kymmeniin kadunkulmiin jaadakseen. Hinnaksi on arvioitu 100 000 euroa ja yllapito 10 000 euroa/vuosi. Kuvattu materiaali jaa poliisin tietokoneisiin tallennettuna.

Oulun Seudun Sahkon johdon matkat Australiaan ja siihen liittyva salaisuus on skandaali. Tama ei ole varmaan ainoa tapaus, jossa vallitsee salamyhailya. Liikesalaisuus pitaisi purkaa kaupungin yritystoiminnalta.

Opiskelijoiden, asukkaiden ja eri alojen edustajille pitaa antaa oikeus olla mukana lautakuntien kokouksissa ja kayttaa siella puheenvuoroja.

- Jos edustajajarjestoja ei ole olemassa sitten niita pitaa luoda

- Kun on keratty 5 000 nimea kaupungin pitaa alistaa kysymys kansanaanestykseen

- Kansanaanestyksen tulos pitaa olla sitova

- Kallioparkin rakentaminen pitaa jattaa aloittamatta

- Penniakaan rahaa ei pida antaa sotateknologian kehittamiselle

- Valvovan silman pitaa tarkkailla kaikki kytkennat poliittisen paatoksenteon ja elinkeinoelaman seka eduskunnan ja kunnallispolitiikan valilla

- Kadunkulmiin ei pida asettaa kameroita

- Alas liikesalaisuus kaupungin yritystoiminnalta

Vahaosaisuus

Budjettiesityksessa tyollisyysmaararahoista vahennetaan yli 100 miljoonaa euroa ensi vuonna. Tyosopimuksia heikennetaan ja tyoaikaa on tarkoitus pidentaa. OECD:n tutkimuksen mukaan "suomalainen paiskoo toita selvasti enemman kuin siskot ja veljet Euroopassa ja lahes saman maaran kuin Yhdysvalloissa" (Kunta ja Me, 12, 2004). Kuntasektorilla on tyossa 400 000 tyontekijaa, joista suurin osa on naisia. Tyota tehdaan kunta-alallakin patkatyon ja harjoittelijoiden turvin.

Tyomarkkinatukea on korotettu yhdeksalla sentilla paivassa ja siita joutuu maksamaan veroa 1,8 senttia (20%) Tama aiheuttaa sen, etta jo nousussa olevat toimeentulotuen anomukset nousevat edelleen. Sen lisaksi kasittelyaika pitenee. Toimeentulotukea odotellessa ihminen on tilanteessa, jolloin ei voi enaa odottaa kuukausikaupalla. Tyottomyys Oulussa on yli 50 % maan keskimaaraista prosenttia korkeampi. Ja se olisi huomattavasti korkeampi, jollei tyottomia "aktivoitaisi" eri kurssien pulpetteihin tilastojen kaunistamiseksi. Taman lisaksi kalliit ja turhat kurssit ostetaan yksityisilta.

Vuokrataso on saannosteltava ainakin kunnan asuntokannassa. Asunnottomuus on kasvamassa pain Oulussakin. Usein syrjaytetty, tyoton ja asunnoton on samassa ruumiissa.

- Kaikki maaraaikainen tyo pitaa vakinaistaa heti

- Harjoittelijoiden pitaa saada tyostaan kohtuullinen palkka

- Toimeentulotuki pitaa jarjestaa niin, etta se tulee automaattisesti taydentamaan tuloa koyhyysrajaan asti, ja ilman turhaa byrokraattista kasittelya

- Asuntoa vailla olevia pitaa kunnan tulla vastaan

- Kansanelakkeella elaville ja peruspaivarahan varassa elaville tyottomille pitaa jarjestaa terveydenhuoltoa ilmaiseksi

Vanhuus ja paivahoito

Kun vanhusta hoidetaan kotona kunta saastaa. Kunnan puolesta tyotatekevaa omaishoitajaa on tuettava paremmin. Kuten muissakin toissa, myos omaishoitajan on saatava lomakorvauksia ja vapaapaivia.

Hoivapaikkoja pitaa myos jarjestaa niin, etta niita riittaa haluaville.

Yksi tarkeimmista saavutuksista on subjektiivinen paivahoito-oikeus. Samalla kun patkatyosuhteessa olevien maara nousee, niiden ihmisten epajoustavat tyoajat vaativat vastaavasti joustavampia paivahoitopaikkoja.

Oulussa on vain 500 lasta, joiden toinen tai molemmat vanhemmista ovat kotona. Raimo Sailas ei puhu totta vaitteessaan, etta "subjektiiviseen paivahoito-oikeuteen ei ole varaa". Tuire Santamaki-Vuori Kunta-alan ammattiliitosta kiteytti osuvasti: "Aiteja ostetaan kotiin, jotta ei tarvitsisi jarjestaa paivahoitopaikkaa".

- Omaishoitajaa pitaa tukea paremmin

- Subjektiivista paivahoito-oikeutta ei pida lakkauttaa

Nuoriso, opiskelijat

- Opiskelijoille pitaa jarjestaa kunnallista terveydenhuoltoa

- Opiskelijoille pitaa jarjestaa lisaa opiskelija-asuntoja

- Toimeentulotukea pitaa jarjestaa myos opiskelijalle

- Oppisopimuskoulutus ei ole tarkoitettu yritysten varustamiseksi halvalla tyovoimalla

Marxilainen Tyovaenliitto osallistuu kuntavaaleihin Oulussa yhdella ehdokkaalla. Vaalilistan nimi on "valvova silma", htpp://www.valvovasilma.tk