Kuntavaalit: Muuttavatko ne mitään?

Oulussa 519 ehdokasta houkuttelee kuntalaisten ääniä lokakuun vaaleissa. Jaossa on 67 valtuustopaikkaa ja ehdokkaat lupaavat tapansa mukaan ummet ja lammet. Lupaukset ovat epärealistisia sikäli, että lähtökohta on se mitä äänestäjät haluavat kuulla eikä vallitseva tilanne kokonaisuudessaan. Toinen kapeakatseinen kohta vaaliohjelmissa on se, että nämä koskevat ainoastaan kuntaelämään kuuluvia kysymyksiä ja unohtavat historialliset taustat, joiden puitteessa kunnat joutuvat toimimaan.

Kansainväliset taustat

Kaikki liittyy kaikkeen, sekin joka on kunnan päätöksenteon ulkopuolella. Nämä eivät ole mitkä tahansa vaalit. Vaalit käydään aikana, jolloin nykyinen kapitalismin vaihe, globalisaatio on ehtynyt, finanssimarkkinoiden kupla on puhjennut ja on johtamassa maailmantalouden taantumaan. Eletään aikaa, jolloin pääoma etsii epätoivoisesti uusia kohteita ja yrittää hallita kapitalismin palautumista Venäjällä ja Kiinassa. Prosessi on väkivaltainen. Globalisaatio aiheuttaa pysyvää poikkeustilaa sekä periferiassa jatkuvine sotineen, että keskuksissa pitämällä yllä rakenteellista työttömyyttä ja kaventamalla kansalaisoikeuksia. Pörssin romahdukset, velkaantumisen oravanpyörä, kirjanpitoon liittyvät skandaalit, hyvinvointivaltion alasajo, ovat vain muutama seikka, joka kuvailee aikaamme. Jatkuva sotatila ja turvattomuus, nälkä ja epävarmuus tulevaisuudesta ovat vieneet kansalaisilta kaiken luottamuksen yhteiskunnalliseen järjestelmään. Kaikki tämä heijastuu kunnalliselämään mitä mielenkiintoisimmalla tavalla. Kysymys siitä, että pystyykö kapitalismi turvaamaan inhimillisiä elinehtoja kansalaisilleen, saa yhä enemmän kielteistä vastausta. Kansa aavistaa tätä tosiasiaa ja reagoi passiivisesti välinpitämättömyydellään ja vaali-innottomuudella. Se, että järjestelmä tyytyy vaalitulokseen, jopa silloin kun äänestysaktiivisuus on alle 50 prosenttia, on merkki siitä, että kapitalismi potee tautia, jonka nimi on laillisuuskriisi.

Kysymys kapitalismin kyvyttömyydestä taata laissa määrättyjä tehtäviä ei tarkoita, että niistä pitäisi luopua, vaan se tarkoittaa, että niiden takaamiseksi tarvitaan enää kovia taisteluja. Tämä onkin meidän ainoa vaalilupauksemme. Taistelu kuntalaisten oikeutettujen vaatimusten puolesta tapahtuu sekä valtuuston sisällä, että sen ulkopuolella ja kuntalaisten kanssa. Jälkimmäistä me olemme tehneet koko poliittisen historiamme ajan.

Valtio ja kunnat

Se, mitä sekä hallituksessa että oppositiossa olevat puolueet sanovat ja tekevät, on jyrkässä ristiriidassa sen kanssa, mitä niiden kuntavaaliohjelmissa lukee. Valtakunnallisella tasolla yksi enemmän ja toinen vähemmän haluaa "tarkistaa" koko meidän työkulttuurimme vieden pois elämän perusedellytyksiä. Päivittäin saa lukea lehdistä työajan ja työssäoloajan pidentämisen tarpeista, ansiosidonnaisen turvan lakkauttamisesta, työmarkkinatuen ja toimeentulotuen yhdistämisestä, tai osa-aikatyön, eli pätkätyön lisääntymisestä. Varta vasten on perustettu työryhmä työttömien "aktivoimiseksi". Nyt Kalliomäen "työryhmä" haluaa työmarkkinatuen kuntien maksettavaksi. Viime vuonna Kela maksoi 900 miljoonaa euroa työmarkkinatukea ja kunnat toisen mokoman 500 miljoonaa sosiaaliavun muodossa. Mikäli summa ei kasva ensi vuonna, mistä kunnat säästäisivät n. miljardin euron rahaa? Kasvattamalla velkaako, yhdistämällä työttömyyskorvauksen toimeentulotukeen, vai järjestämällä työpaikkoja euron tuntipalkalla, Saksan malliin?

Kansanterveyteen käytetään Suomea vähemmän osuutta BTK:sta vain Puolassa, Luxemburgissa ja Sloveniassa.

Talous on jonkin verran kasvanut, mutta investoinnit eivät. Yksi syy tähän on se, että kasvu perustuu kulutukseen. Toinen syy, miksi investoinnit laskevat on se, että pääoma pakenee maasta. Köyhtyvä Suomi antaa tukea jättiyrityksille, kuten Nokialle, jonka pääkonttori on maassa, mutta muutoin 90 prosenttisesti se on ulkomailla, 64 miljoonaa euroa. Salcomp sai 30 miljoona euroa tukea sillä ehdolla, että tuotanto pysyy maassa. Yhtiö lähti maasta kuitenkin sopimuksen päätyttyä. Wärtsilä sai 3,1 miljoonaa euroa, mutta heti sen jälkeen siirsi diesel-moottorien tuotannon Triesteeseen. Ojala-yhtymä ja Microcell päätyivät Singaporeen. Piippolan tehdas, Kannuksen tehdas, Kyrelin tehdas, Flextronics, Oulaisten tehdas, ja lista sen kun jatkuu. Pörssiyrityksistä 2/3 on myyty aleverotetuilla myyntivoitolla ulkomaille.

Oulu

Mitä valtio tekee edellä, sitä kunnatkin perässä. Oulussa verotulot laskivat viime vuonna. Asuntojen hintataso oli noussut kokonaiset 7 prosenttia. Pitkäaikainen velka oli noussut ja nyt se on 64 miljoonaa euroa. Teknologiakaupungissa Kiina ilmiön vaikutukset ilmenee mitä hirvittävimmällä tavalla. Oulussa eletään kolmatta hitaan kasvun vuotta. Investointipatti on muodissa oleva sana tänä päivänä Oulussa. Tämä Kallioparkin, pohjaveden ja jätteenpolton investoinneista huolimatta. Talouspäällikkö Terhi Keskitalon kuvailemat verokuviot järkyttävät. Samalla hallitus tekee 1,8 miljardin veronkevennyksiä ja kuntaliitto, jonka pitäisi olla kuntien edunvalvoja, ajaa hallituksen politiikkaa.

Valtiovallan veroale nostaa painetta Oulussa kunnallisveron prosentin nostamiseksi. Valtionosuudet ovat enää vain kuudesosa kuntien tuloista, kun niiden osuus oli vielä pari vuosikymmentä sitten lähes puolet. Rahaa on riittänyt firmojen ja ylemmän keskiluokan veronalennuksiin. Valtionosuuksien leikkauksia on tehty viimeiset toistakymmentä vuotta ja ne ovat 4,5 miljoonaa euroa vuosittain.

- Kunnallisvero pitää muuttaa progressiiviseksi

- Sama suuruus pitää koskea pääomaverotusta sekä osinkoja

- Siitä syntynyttä tuloa kaupungille pitää käyttää kuntalaisten hyväksi eikä yksityissektorin ja aseteknologiatutkimuksen tueksi.

Ulkoistaminen, yksityistäminen, kilpailuttaminen

Oulussa yksityisille annetaan pois kaikki pienet yrityskohteet kuten esim. siivous.

Se että Oulun Energia ei ole vielä yhtiöitetty ei kerro mitään tosiasiasta, että se voidaan yhtiöittää koska tahansa. Yksityistämistä ajetaan useimmiten muuttamalla toiminta ensin liikelaitoksen muotoon ja sitten myydään yksityisille. Yksityistämisen kanssa samaan kategoriaan kuuluvat palveluiden kilpailuttaminen ja niiden ostaminen yksityiseltä sektorilta.

Vetoamalla pohjoismaiden sähköpörssiin, sähkön hintaa nostetaan, vaikka Suomessa vesivarastot ovat täynnä. Perustelu tällä kertaa, Fortumin toimitusjohtajan, Mikael Lilliuksen mukaan on se, että Norjassa ei ole satanut tarpeeksi.

- Kaupungin pitää pidättäytyä välittömästi julkisten palvelujen kilpailuttamisesta, kaupallistamisesta ja yksityistämisestä.

Demokratia kärsii

Ennen edellisiä vaaleja kaikki lupasivat nimenomaisesti, että Energialaitosta ei yhtiöitettäisi. Energian muuttaminen liikelaitokseksi tapahtui juuri näiden lupauksia antaneiden toimesta. Kansa nousi " takajaloilleen" ja keräsi 6030 nimeä päätöksen kansanäänestykseen alistamisesta. Oulun kaupunki tekeytyi kansan äänelle kuuroksi.

Yhtä kuuroksi se tekeytyi myös samaan asiaan, kun Toppilan lukion lakkauttamista vastaan oli kerätty yli 10 000 nimeä. Kaupungin poliittinen eliitti ei saa valittaa jos se kärsii uskottavuus- ja laillisuuskriisistä.

Epäluottamus siihen miten eliitti hoitaa kuntalaisten asioita ei ilmene vain niin, että äänestysprosentti jää vaatimattomaksi. Joskus se ilmenee turhautumisella ja Halmen tapaisten populistien suosimisella, joka taas ruokkii rasismia ja äärioikeiston nousua.

Demokratia kärsii myös mikäli toteutuvat visiot kirjastojen palveluista, niiden supistetuista hankintarahoista, tai kirjastojen palvelujen maksullisiksi asettamisesta.

Keskustassa asuvien vastustuksesta huolimatta kallioparkkia on tarkoitus alkaa rakentaa. Hankkeen kustannukset nousevat 25 miljoonaan. Siihen kaavailtua armeijan komentokeskusta ei lopulta sijoiteta Oulun keskustan alle, koska valtiolla ei ole varaa maksaa kansalle toistaiseksi tuntematonta hintaa. Tämä ei anna mitään takuuta, ettei siihen ryhdyttäisi myöhemmin. On vaikeampi vastustaa kallioparkin rakentamista sen jälkeen kun se on rakennettu. Oululaisten pitää laittaa välittömästi kansalaisliike pystyyn vastustaakseen jyrkästi hankkeen aloittamista.

Viime vuosina lehdistöön on vuotanut tietoja yliopiston yhteistyöstä armeijan kanssa ja aseteknologian tutkimuksesta. 20-30 diplomi-insinöörin työtä myydään armeijalle. Käyttääkö Suomen armeija sitä itse vai kauppaako se sitä eteenpäin, esim. sotaa käyviin maihin. Onko moraalisesti oikein kaupata aseita maihin kuten Turkki tai Israel, jotka tappavat omia kansalaisiaan.

Demokratia kärsii jos kansanedustaja tai ministeri asettuu ehdokkaaksi kuntavaaleissa. Professori Aimo Ryynäsen mukaan kytkennöistä eduskunnan ja kunnallispolitiikan välillä syntyy a) liian suuri valtakeskittymä, b) vallan kolmijako hämärtyy ja c) aikaa ei riitä kaikkiin.

Demokratia kärsii kun isoveli valvoo. Videokamerat tulevat Oulunkin kymmeniin kadunkulmiin jäädäkseen. Hinnaksi on arvioitu 100 000 euroa ja ylläpito 10 000 euroa/vuosi. Kuvattu materiaali jää poliisin tietokoneisiin tallennettuna.

Oulun Seudun Sähkön johdon matkat Australiaan ja siihen liittyvä salaisuus on skandaali. Tämä ei ole varmaan ainoa tapaus, jossa vallitsee salamyhäilyä. Liikesalaisuus pitäisi purkaa kaupungin yritystoiminnalta.

Opiskelijoiden, asukkaiden ja eri alojen edustajille pitää antaa oikeus olla mukana lautakuntien kokouksissa ja käyttää siellä puheenvuoroja.

- Jos edustajajärjestöjä ei ole olemassa sitten niitä pitää luoda

- Kun on kerätty 5 000 nimeä kaupungin pitää alistaa kysymys kansanäänestykseen

- Kansanäänestyksen tulos pitää olla sitova

- Kallioparkin rakentaminen pitää jättää aloittamatta

- Penniäkään rahaa ei pidä antaa sotateknologian kehittämiselle

- Valvovan silmän pitää tarkkailla kaikki kytkennät poliittisen päätöksenteon ja elinkeinoelämän sekä eduskunnan ja kunnallispolitiikan välillä

- Kadunkulmiin ei pidä asettaa kameroita

- Alas liikesalaisuus kaupungin yritystoiminnalta

Vähäosaisuus

Budjettiesityksessä työllisyysmäärärahoista vähennetään yli 100 miljoonaa euroa ensi vuonna. Työsopimuksia heikennetään ja työaikaa on tarkoitus pidentää. OECD:n tutkimuksen mukaan "suomalainen paiskoo töitä selvästi enemmän kuin siskot ja veljet Euroopassa ja lähes saman määrän kuin Yhdysvalloissa" (Kunta ja Me, 12, 2004). Kuntasektorilla on työssä 400 000 työntekijää, joista suurin osa on naisia. Työtä tehdään kunta-alallakin pätkätyön ja harjoittelijoiden turvin.

Työmarkkinatukea on korotettu yhdeksällä sentillä päivässä ja siitä joutuu maksamaan veroa 1,8 senttiä (20%) Tämä aiheuttaa sen, että jo nousussa olevat toimeentulotuen anomukset nousevat edelleen. Sen lisäksi käsittelyaika pitenee. Toimeentulotukea odotellessa ihminen on tilanteessa, jolloin ei voi enää odottaa kuukausikaupalla. Työttömyys Oulussa on yli 50 % maan keskimääräistä prosenttia korkeampi. Ja se olisi huomattavasti korkeampi, jollei työttömiä "aktivoitaisi" eri kurssien pulpetteihin tilastojen kaunistamiseksi. Tämän lisäksi kalliit ja turhat kurssit ostetaan yksityisiltä.

Vuokrataso on säännösteltävä ainakin kunnan asuntokannassa. Asunnottomuus on kasvamassa päin Oulussakin. Usein syrjäytetty, työtön ja asunnoton on samassa ruumiissa.

- Kaikki määräaikainen työ pitää vakinaistaa heti

- Harjoittelijoiden pitää saada työstään kohtuullinen palkka

- Toimeentulotuki pitää järjestää niin, että se tulee automaattisesti täydentämään tuloa köyhyysrajaan asti, ja ilman turhaa byrokraattista käsittelyä

- Asuntoa vailla olevia pitää kunnan tulla vastaan

- Kansaneläkkeellä eläville ja peruspäivärahan varassa eläville työttömille pitää järjestää terveydenhuoltoa ilmaiseksi

Vanhuus ja päivähoito

Kun vanhusta hoidetaan kotona kunta säästää. Kunnan puolesta työtätekevää omaishoitajaa on tuettava paremmin. Kuten muissakin töissä, myös omaishoitajan on saatava lomakorvauksia ja vapaapäiviä.

Hoivapaikkoja pitää myös järjestää niin, että niitä riittää haluaville.

Yksi tärkeimmistä saavutuksista on subjektiivinen päivähoito-oikeus. Samalla kun pätkätyösuhteessa olevien määrä nousee, niiden ihmisten epäjoustavat työajat vaativat vastaavasti joustavampia päivähoitopaikkoja.

Oulussa on vain 500 lasta, joiden toinen tai molemmat vanhemmista ovat kotona. Raimo Sailas ei puhu totta väitteessään, että "subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen ei ole varaa". Tuire Santamäki-Vuori Kunta-alan ammattiliitosta kiteytti osuvasti: "Äitejä ostetaan kotiin, jotta ei tarvitsisi järjestää päivähoitopaikkaa".

- Omaishoitajaa pitää tukea paremmin

- Subjektiivista päivähoito-oikeutta ei pidä lakkauttaa

Nuoriso, opiskelijat

- Opiskelijoille pitää järjestää kunnallista terveydenhuoltoa

- Opiskelijoille pitää järjestää lisää opiskelija-asuntoja

- Toimeentulotukea pitää järjestää myös opiskelijalle

- Oppisopimuskoulutus ei ole tarkoitettu yritysten varustamiseksi halvalla työvoimalla