Onko Sosiaalifoorumin tie kuljettu loppuun?

Lokakuun 13.-17. kokoontui Euroopan Sosiaalifoorumi tällä kertaa Lontoossa. Osallistujia oli runsaasti, joskin vähemmän kuin edellisessä kokoontumisessa Pariisissa viime vuonna ja aikaisemmassa Firenzessä. 20-30 tuhatta ihmistä 70 maasta, valtaenemmistöltään nuoria, osallistui tapahtumiin ja keskusteluihin Alexandra Palacessa ja n. 70 000 osallistui sodanvastaiseen mielenosoitukseen Russell-aukiolta Trafalgariin. Tärkeämpi kuin laskevat luvut on poliittiset ristiriidat eri reformististen järjestäjien kesken. Pahimpia niistä on suhtautuminen sotiin, niin Afganistanin kuin Irakinkin sotaan. Ristiriitojen perusta liittyy Foorumin järjestäjätahojen luonteeseen ja se vaarantaa koko projektia. Yksi niistä vastuussa olevista järjestöistä on Britannian ns. Socialist Workers Party (SWP), joka on International Socialists- suuntauksen (IS) emopuolue ja jonka osasto Suomessa on nimeltään Sosialistiliitto. Vastuussa tilanteesta on myös SWP:n liittolaiset, "Socialist Action", neuvonantajaryhmä Lontoon Labourien ex-radikaalin, ex-punaisen pormestarin, Ken Livingstonin ympärillä, joka oli sponsoroinut Foorumin tapahtumat sekä poliittisesti, että taloudellisesti. Muita sponsoreita löytyy pasifisteista, muslimien yhdistyksestä ja Gardian-lehdestä. Kaikki edelliset onnistuivat antamaan foorumille liberaalireformistisen sävyn.

Ristiriidat eivät ole uusia. Aikaisemmin SWP:lla oli vastakkainasettelua Ranskan Attacin kanssa, jota peukaloi ns. Ligue Communiste Revolutionnaire (LCR), ja joka on Yhdistyneen Sihteeristön ranskalainen osasto. Niin SWP kuin LCR vannovat trotskilaiseen alkuperäänsä. Näiden kahden ryhmän välillä ikään kuin välittäjänä toimii Italian Communist Re-foundation. Brittien pääpaino on imperialismin sodissa ja ranskalaiset painottaa sosiaalisia kysymyksiä ja taistelua sosiaalisdemokraattisen Euroopan puolesta. Attacin entinen puheenjohtaja Bernard Cassen oli vastustanut Firenzessä historiallista päätöstä maailmanlaajuisista kaikkien aikojen mahtavimmista sodanvastaisista mielenosoituksista 15. helmikuutta 2003. Toisaalta Britit aliarvioivat sosiaalisia kysymyksiä tarkoituksenaan olla ärsyttämättä sosiaalidemokraatteja, ennen muuta ammattiyhdistys byrokraatteja ja "British Muslim Association" johdon porvareita. Kumpikaan edellä mainituista ei esitä vallankumouksellista näköalaa globalisaation vastaiselle liikkeelle ja kaikki aiheuttavat turhautumista aktivistien keskuudessa, kuten nähtiin Foorumin loppuvaiheessa.

Täysistunto Irakin miehittämisestä hajotettiin lokakuun 15. päivänä kun "Stop the war"-koalitio, jota vetää SWP, vaatii Irakin nukkehallituksen, Subhi Al Mashadanin puhujakorokkeeseen. Mashadani on ns. Irakin Ammattiyhdistysfederaation edustaja. Kymmeniä läsnä olevia irakilaista protestoi ja vaati Ala Mashadanin heittämistä ulos paneelista. "Stop the war"-koalitio kieltäytyi tästä huolimatta muutaman päivän aikaisemmasta lausunnostaan, jossa se pani välit poikki Irakin Ammattiyhdistysfederaation kanssa. Lopuksi täysistunto keskeytettiin.

Seuraava välikohtaus tapahtui seuraavana päivänä, sunnuntaina. Antifasistinen täysistunto oli kutsunut suursponsorin, Lontoon pormestari Ken Livingstonin puhujaksi. Parinsadan anarkistiaktivistien porukka kieltäytyi maksamasta kohtuuttoman 20 punnan pääsymaksun ja meni lavalle häiritsemään tapahtumaa avaamalla banderollejaan, joissa luki: "Kenin puolue on sodan puolue" ja "Toisenlainen maailma on kaupan". Livingston ei ilmestynyt paikalle ja SWP:n johtaja Alex Callinicos antoi lausunnon julistaen kuokkavieraat rasistisiksi ja kännykkä varkaiksi. Tätä seurasi seuraavan päivän poliisin ns. ennaltaehkäisevät pidätykset King Cross-stadionilla, jossa anarkistit yrittivät puhua Trafalgarin korokkeelta ja heitä lyötiin väkivalloin. Anarkistit syyttää SWP:n ja ESF:n toimitsijoita, että nämä ovat luovuttaneet anarkistit poliisille. SWP ja ESF syyttää anarkisteja kulkueen häiritsemisestä ja näin poliisin provosoimisesta. Anarkisteilla on laaja kuvamateriaali poliisin ja toimitsijoiden neuvotteluista.

Nämä tapaukset on merkittäviä sikäli, että ne ilmaisevat suurta turhautumista aktivistien keskuudessa, joka on molempien ESF:ssa toimivien johtavien suuntausten poliittisten suuntaviivojen haaksirikon seuraamusta. Näin ollen, nyt enemmän kuin aikaisemmin, on havaittavissa tietynlainen umpikuja, johon ESF on johdettu reformismin manipuloivasta toimesta. Umpikujan yksi ilmaisimia on löysä kompromissi brittien, ranskalaisten ja italialaisten välittäjien välillä, jossa kutsutaan joukkoliikehdintöihin. Ensimmäinen mielenosoitus, "sotaa, rasismia ja uusliberalismia vastaan, oikeuksien ja solidaarisuuden Euroopan puolesta", kutsutaan koolle 19. maaliskuuta Brysselissä. Seuraava mielenosoitus onkin vasta heinäkuussa Skotlannissa. Tämän jälkeen onkin vuorossa seuraava ESF:n kokous maaliskuussa 2006 Ateenassa. Sosiaalifoorumit ovat lähestymässä pikavauhtia tiensä päähän. Juuri tästä johtuu tuskallinen pyrkimys saavuttaa yksimielisyyttä kompromissien kautta, salainen diplomatia ja löysät sopimukset. Lontoon Foorumin teksti ei haasta Euroopan Unionia. Se esittää vain utopistisia reformeja sosiaalidemokraattisen kapitalismin puolesta.

Koordinointikomitea Neljännen Internationaalin jälleenperustamisesta ei suhtaudu välinpitämättömästi joukkoliikkeeseen siksi, että sen johdossa on reformistit. Edustajia Kreikasta ja Italiasta yhdessä Britanniasta, Lähi-idästä ja Afrikasta tulleiden tovereiden kanssa osallistuivat mielenosoitukseen omilla tunnuksilla, banderolleilla ja iskulauseilla, joissa vaadittiin mm. sotarikollisten hallituksien kaatamista.

Edustajilla oli oma koju Alexandra Palacessa, jossa jaettiin joka päivä lentolehtisiä ja CRFI:n lehti "International Worker". CRFI oli kutsuttu puhumaan Birkbeck Collegen täydessä salissa teemana "Kapitalismin rappio".

Kuka on Livingston

- Hän oli sotaisan Labour puolueen jäsen. Hän erosi puolueesta Persianlahden sodan yhteydessä, mutta hänellä on tiiviit suhteet puolueen kanssa.

- Livingston on kehottanut työläisiä toimimaan lakkorikkureina. Kun tämä ei onnistunut, hän on lähettänyt Metropolitan poliisin asialle, paitsi silloin kun kysymyksessä on ollut SWP:n tai virallisten ammattiliittojen lakot.

- Poliisi on aikaisemminkin iskenyt ja pidättänyt mielenosoittajia, erityisesti vappuna.

- Livingston käyttää jättimäisiä julisteita, joissa on aktivistien kuvat ja etsintäkuulutukset. Näiden perusteella poliisi suorittaa ennaltaehkäiseviä pidätyksiä.

Historiikki

Olemme aikaisemminkin tuominneet Sosiaalifoorumien siteitä kapitalismin valtioiden, porvariston ja imperialismin kanssa. Jo perustamisestaan asti Porto Allegressa, Foorumin järjestelytoimikuntaan kuuluu sellaisia järjestöjä kuin CIVES (Brasilian työnantajain liitto) ja rahoittajien joukosta löytyy monikansallisia yrityksiä ja niiden laitoksia, kuten Ford Foundation. Foorumin tapahtumia on mainostettu Maailmanpankin kotisivuilla. Lukuisat ministerit ovat tervetulleita Foorumeihin puhumaan, kun taas vastarintaliikkeitä on suljettu pois. "Kuuluisuudet" kuin Soros ja Cardoson ovat antaneet sille tukensa.

Suomen ensimmäisessä Sosiaalifoorumissa SKP:n puheenjohtaja Yrjö Hakanen teki selväksi, että jos haluaa osallistua tähän yhteisrintamaan, pitää osallistua yksityishenkilönä ja allekirjoittaa Maailman sosiaalifoorumin peruskirja, joka tuomitsee aseellista vastarintaa imperialismille ja vallankumouksia. (Lisää tästä löytyy tästä: http://www.mtl-fi.org/jutut/20020209_sosiaalifoorumi.html ja tästä: http://www.mtl-fi.org/jutut/20020216_sosiaalifoorumit.html

Äskeinen Lontoon Foorumi on lahjottu 400 tuhannella punnalla, joka tarkoittaa 600 000 euroa. Tämän seurauksena Livington oli VIP vierailija International Leaders Summitissa, ja johon osallistui monikansallisia firmoja, kuten Caterpillar, Corvu, American Express, Amersham Pic, AstraZeneca Pharmaceuticals, Barclays Bank Plc, Bayerische Hw Bank Ag, Lloyds TSB, Merril Lynch, Microsoft Ltd jne., mutta myös Puolustusministeriö (Ministry of Defence), Polices Services of NI, Kuninkallinen laivasto (Royal Navy), tai Shell UK.