Kiina: sosiaaliongelma räjähtämässä käsiin

Kiinassa kapitalismin restauraation seurauksena 800 000 maanviljelijää elää köyhyysrajan alapuolella. Toinen 100 miljoonaa kiinalaista elää järjestettyjen nälkäaterioiden turvin. Vaikka uutisen lähde on patastalinistismaolainen, joka ideologisesti on Kiinan uuden tilanteen syypää (http://www.pmli.it./), silti faktat puhuvat karmeata kieltä. 10 prosenttia kaupungeissa asuvista omistaa 45 prosenttia rikkauksista. Shengyussa, Hebei-maakunnan pienessä kylässä asukkaat voittivat v. 2003 aloitetun taistelun siitä, että he saavat jatkossakin jatkaa maansa viljelemistä. Maata oli paikalliset viranomaiset pakkolunastaneet sähkövoimalan laajentamista varten. Kylän kapinointia ei voitu kukistaa edes rakennusfirmojen käyttämillä palkkasoturijoukoilla, jotka hyökkäsivät maanviljelijöiden kansankokoukseen aiheuttaen kuuden viljelijän kuoleman.

Xinchang-maakunnalla Zhenjiangin itäosissa jatkuu viljelijöiden kansannousu Huankantou-autoteollisuutta vastaan. Tehdas saastuttaa kemiallisilla päästöillään kastelussa käytettäviä pintavesiä. Heinäkuun 4. päivänä 15 000 maanviljelijää hyökkäsi ja valtasi tehtaan, jonka jälkeen poliisi valtasi sen takaisin. Kaksi naista sai surmansa jäädessään poliisin ajoneuvojen alle. Välikohtaus suututti kylän asukkaita, jotka lähtivät kaikki hyökkäämään poliiseja vastaan, joita pelasti vain paikalle saapuneet 3000 poliisin apuvoimat.

Jinxing Pharmaceutical on yksityinen firma, joka tuottaa vientiin tarkoitettuja lääkkeitä. Firma ei liene halukas sulkemaan tehtaansa tai vähentämään päästöjensä määrää. Näin ollen Hong Kongin eteläisessä rikkaassa Guandong-maakunnassa kapina jatkuu. Heinäkuun alussa tuhannet maalaiset osoittivat mieltään Sanshangangissa, jossa ottivat yhteen poliisin kanssa. Mielenosoituksen johtajat pidätettiin.

Heinäkuun puolessa välissä Taishin asukkaat sulkivat tiet ja valtasivat hallintorakennuksia, koska v. 2001 teollisuudelle luovutettujen maiden hinnat arvioitiin liian mataliksi, eikä edes näitä vähäisiä luvattuja korvauksia koskaan saatu.

Nämä ovat vain muutamia tapauksia restauroivan kastin sensuuria läpäisevistä kapinoista. Maailmalla ei ehkä ole muuta kolkkaa, jossa eripuraisuus kasvaa samalla vauhdilla kuin Kiinassa viimeiset 15 vuotta. Hallitus riistää maanviljelijöitä ajaen suurten välitysfirmojen intressejä. Ympäristön mieletön ja mielivaltainen tuho on toinen hälyttävä ulottuvuus. Veden saastuttamisen seurauksena 700 miljoonan asukkaan alueella 300 miljoonalla ihmisellä ei ole ulottuvuutta puhtaaseen juomaveteen.

Siellä missä kapinat ja valtaukset eivät pystyneet estämään pakkoluovutuksia, turhautuminen ilmenee joukkopakenemisella. Siirtolaisuus kohdistuu suurten kaupunkien köyhiin osiin, josta kapitalistit värväävät tarvitsemaansa halpaa työvoimaa. Useimmiten viljelijät eivät saa ollenkaan korvauksia takavarikoidusta maasta. Työläisinä entiset viljelijät eivät aina saa edes palkkaansa. Tilastot puhuvat karua kieltä. Yli 36 miljardin euron edestä on maksamattomien korvausten arvo. Maan ministeriö kirjasi yli 168 000 laittomia takavarikkotapauksia ainoastaan vuoden 2003 aikana. Maaseudulla keskitulo oli 300 euroa, l. kolmasosa siitä, mitä ansaitaan kaupungeissa. Palkkaerot kasvoivat viisinkertaisesti viimeisten vuosien aikana. Ainoastaan vuoden 2005 palkkaerot kasvavat Työministeriön mukaan kaksinkertaisesti.

Kansallisen tilastokeskuksen mukaan maaseudun ja kaupungin välinen tulokerroin oli 1980-luvulla 1,8 ja vuonna 2003 3,1. Vuosina 2000-2003 tulo maaseudulla laski 42 prosenttia tuomiten 800 000 viljelijää elämään köyhyysrajan alapuolella. Köyhyysraja määritellään 75 dollariin vuodessa. Tämä on ensimmäinen kerta, jolloin absoluuttisen köyhyyden kasvua myönnetään Kiinassa.

Uusrikkaat kaupungeissa on selvästi näkyvissä oleva ilmiö. Köyhiä kaupungeissakin on nykyään yhä enemmän ja tulohaarukka rikkaiden kanssa sen kuin kasvaa. Varakkaampi 10% kansasta omistaa 45% vauraudesta, kun köyhin 10% omistaa vain 1,4%. Siitä huolimatta väestön köyhimmät osat maksavat 65% verotuloista. Tämän vuoden ensimmäisen neljänneksen tilastojen mukaan kaupungeissa suurituloisten ryhmä ansaitsi 11,8 kertaa enemmän kuin pienituloisten. Vuonna 1996 ero oli vielä 4,16 ja vuonna 2000 5,7. Satatuhatta kiinalaista elää valtion ruoka-avun varassa.