Marxilainen Työväenliitto
http://www.mtl-fi.org, mtl@mtl-fi.org
26.1.2006, 13.04

 

Lähi-idän kriisin erityispiirteitä Palestiinan vaalien alla

Al Fatah, palestiinalaisten valtapuolue on joutunut syvään kriisiin sen jälkeen kun kaikki ennusteet antavat radikaalille Hamasille enemmistön tulevissa vaaleissa. Maruan Barguti, Fatahin uuden sukupolven johtaja, ojentaa sovittelun kättä Hamasille ja ehdottaa koalitiohallitusta. Vastauksessaan palestiinalaisviranomaisten tiedottaja Nabil Saath vaatii Hamasilta takeita väkivallasta pidättäytymisestä ja Abbas puolestaan yrittää sovitella ristiriitoja Fatahin kahden siiven välillä.

Vaikka Hamasia on vainottu ja sen vaalikampanjaa on häiritty sulkemalla ryhmittymän radioasema, silti kansan silmissä korruptoitunut ja palestiinalaisporvaristoa edustava Fatahin johto yrittää olla varovainen Hamasin suhteen. Amerikkalaisten ehdotus vaalien lykkäämisestä ei mennyt läpi, sillä kaikki tietävät, että tällainen menettely tarkoittaisi totaalista sotaa Fatahia vastaan. Takeiden pyyntö siitä, että Hamas jätettäisiin pois tulevasta hallituksesta huolimatta vaalituloksesta, ei myöskään mennyt lävitse.

Sionistinen valtio ja amerikkalaisten "tiekartta" -suunnitelmat ovat syvässä kriisissä. Yksi tähän umpikujaan joutumisen tärkeimmistä syistä on irakilaisten peräänantamaton vastarinta Irakin sodassa. Se on pakottanut imperialismin ja sen aluepoliisin, sionismin, muuttamaan suunnitelmaa pyrkimyksessä pelata aikaa.

Vetäytyminen Gazasta ja Likud -puolueen hajoaminen ovat saman prosessin eri ilmenemismuotoja. Äärioikeistolaisen Sabran ja Shatilan teurastajan, Sharonin siirtyminen keskustavasemmiston leiriin kertoo siitä, miten kiven takana on sovittelijatyyppiset johtajat Lähi-Idässä. Yhden kortin (Sharonin) poisjääminen pelistä oli riittävä tekijä pakan uudelleen järjestämiseksi. Israelin sisäinen yhteiskunnallinen vakaus on mennyttä ja tämä on suuri toivo maan kansojen konfliktin lopullisen ratkaisun ja rauhan kannalta. Hajanaisuus sionismin poliittisen kentän sisällä heijastuu sen kumppanin, Fatahin riveihin.

Vuonna 1958 perustettu Fatah on ollut tärkein Arafatin perustaman PLO:n järjestö. Palestiinan vapautusjärjestöksi alunperin tarkoitettu järjestö on hallinnut palestiinalaisten politiikkaa vuosikymmeniä. Vuonna 1988 Arafat sanoutui irti järjestön ohjelmasta ja luotsasi sen kahden valtion ratkaisuun sionistien kanssa käymiensä neuvottelujen siunauksella.

Israel ei kuitenkaan hyväksynyt tätäkään häpeällistä sopimusta, vaan miehitti Palestiinan valtion lopullisesti. Samalla iskulla sionistit saivat aikaan sen, että Fatahin sisällä syntyi eripuraa.

Tällä hetkellä samaan järjestöön kuuluvat sekä presidentti Abbas että sionistien vankilassa oleva maan suosituin poliitikko Barghuti. Samaan aikaan kun Fatah yrittää vainota Hamasia, pidättää palestiinalaisaktivisteja ja lopettaa intifadan, sen rivien sisältä syntyy "Al Aqsan marttyyrien prikaati" -järjestön tapaisia kuvioita.

Hamas oli ensimmäisen (oikeasti toisen) intifadan lapsi vuonna 1987 ja sen suosio perustuu siihen, että se toimii valtion korvikkeena tekemällä sosiaalityötä. Hamas ylläpitää sairaaloita, kouluja ja ruokkii köyhiä, kun toisaalta valtion vallankahvassa oleva Fatah tukahduttaa kansannousua sionismin käskystä. Se, että amerikkalaiset pitävät Hamasia terroristijärjestönä painaa hyvin vähän palestiinalaisäänestäjien mielialoissa. Hamasin voitto merkitsisi ns. "rauhanprosessin" loppua. Mutta kukaan muu kuin sionismi ja Abbas ei sellaista prosessia halua.

Jos Abbas huomisen päivän vaalien jälkeen uskaltaa julistaa ne mitättömiksi, seuraukset voivat olla arvaamattomia. Algerian esimerkki näyttää, että jopa siellä, missä sotaa ei ollut ennen vaaleja käynnissä, sille tielle lähdettiin.

Puoluekenttä

1. Fatah on valtaa pitävä puolue

2. Hamas osallistuu ensimmäistä kertaa vaaleissa

3. Itsenäisen Palestiinan lista ajaa pieniä sosiaalisia uudistuksia ja kannattaa neuvotteluja Israelin kanssa

4. Badil -puolue. Nimi tarkoittaa vaihtoehtoa ja ryhmittymä koostuu Fatahista eronneista marxilaisista

5. Marttyyri Abu Ali Mustafan lista profiloituu marxilaisena ryhmittymänä myös

6. Kolmas tie vetoaa Fatahiin pettyneihin äänestäjiin, jotka eivät kannata Hamasia

7. Pienempien ryhmittymien listoja -yhteensä 11 kpl

Äänioikeutettuja on 1,4 miljoonaa kansalaista. Nämä valitsevat parlamenttiin 132 kansanedustajaa neljäksi vuodeksi. Melkein viisi miljoonaiselle pakolaiskansalle ei suoda mahdollisuutta osallistua vaaleihin. Edellisistä vaaleista on kulunut kymmenen vuotta.

--dmtrs, 24.01.06