Haiti: latinalaisen Amerikan Irak

Yhdysvaltalainen "demokratian" vienti ja sen raadolliset keinot olivat täydessä käytössä latinalaisen Amerikan köyhimmässä maassa. Otollinen maaperä oli aikaisemmin valmistettu Irakin tapaisella miehityksellä. Ensin tulivat Bushin merijalkaväen joukot. Sitten syöstiin vallasta ja ajettiin pois maasta heille ei mieluisa ja kansan suosima presidentti Aristide. Vuorossa oli väliaikaisen hallituksen nimittäminen jenkkimielisen presidentin johdolla. Uutta järjestystä Haitissa takasi monikansallinen keskustavasemmistolaishallituksien lähettämistä sotilaista koostuva armeija. Argentiina ja Brasilia, Kirchner ja Lula olivat mukana takaamassa imperialismin intressejä.

Mekanismi oli pystyssä jo keväästä 2004 asti. Poliittiset puolueet höystivät kulisseja ja "demokratian" loppusilaus, vaalit, oli suunniteltu. Nyt, muutama vuorokausi vaalien jälkeen, Irakissa kokeiltu demokratisointi sovellettiin myös Haitiin. Niin kuin Irakissa myös Haitissa vaalit olivat "reilut", koska lopputulosta kukaan ei jännittänyt. Rene Prevalin valinta oli jo varma, odotettu ja toivottu miehittäjien ja maan eliitin osalta.

63 -vuotias Preval oli riittävästi mainostettu köyhälistön mieheksi ja karkotetun ex-presidentin liittolaiseksi. Köyhälistö ei siitä paljon välittänyt, sillä se pysyi poissa vaaliprosessista. Pääkaupungin suurin 500 000 köyhän ihmisen getto julistettiin vaalikielletyksi alueeksi. Näiltä ihmisiltä evättiin oikeus äänestää, koska heidän äänestyskäyttäytymisestä ei oltu varmoja. Tämä "demokratian" varmistaminen tulee sen jälkeen kun haitilaisten radikaalisin osa on eliminoitu kahden vuoden vainojen ja salamurhien seurauksena. Lopulta "demokratisoinnin" puolestapuhuja on seikka, että ainakin "Newsweek" -lehden mukaan, kukaan 33 ehdokkaasta ei ollut aiheuttamassa harmaita hiuksia Washingtonin suuntaan.

Toisin kuin Irakissa vaalit sujuivat rauhallisesti Haitissa. Suurkiitos siitä kuuluu "vasemmistolaisille" rauhanturvaajille ja tämä antaa imperialismille miettimisaihetta muualle kokeiltavaksi. Jan Mari Gueno, YK:n joukkojen komentaja on optimisti. "Demokratisoinnin lopullinen voitto vaatii vielä vuosikymmeniä, mutta seuraavan kymmenen vuoden kuluessa me pohjustamme sitä", hän sanoi. Haitin tärkeimmät puolueet on perustettu suurpääoman toimesta. Aristiden kaatumisen jälkeen yksityissektori on investoinut enemmän kuin 100 miljoonaa dollaria vaalien järjestämiseen ja käytännössä sille suotuisiin puolueisiin. Jos tämä ei onnistu niin sitten aina voi palata vanhoihin kapitalismin "demokratisointimenetelmiin", vallankaappauksiin. Maapallon läntisen puoliskon köyhin maa on nähnyt 33 vallankaappausta 202 itsenäisyyden vuosinaan. Tämä tarkoittaa, että Haitissa on ollut yksi vallankaappaus kuuden vuoden välein. Sen geopoliittinen asema Kuuban kupeessa ei anna imperialismille vaihtoehtoja menettää sitä.

Vaalien voittajan, Prevalin persoonan ympärillä kiteytyy kaikki se, joka sai jenkit kiinnostumaan hänestä. Hän on entinen presidentti, pääministeri ja korkealla Aristiden puolueen johdossa. Häntä uskoo iso määrä köyhälistöstä toivossa saada Aristideen takaisin, asia, jonka Preval jätti toistaiseksi auki. Vaalien jälkeen Preval otti etäisyyttä entiseen presidenttiin ja vakuuttaa ettei ole ollut entiseen presidenttiin yhteydessä tämän lähdettyä maasta.

--Dimitris Mizaras