Demaribyrokratia ja tuloerot

Sitten kun työläisten palkkaa poljetaan alas, asia perustellaan sillä, että muuten kilpailukyky kärsisi. Sitten kun herroille annetaan meheviä palkankorotuksia tämäkin perustellaan kilpailukyvyllä. Palkkojen on joustettava joka tapauksessa. Työläisten alas- ja herrojen ylöspäin. Samaa pätee silloinkin, kun herrana on työläisten etujen "edustaja".

Kyse on Metalliliiton herra Vuorenmaasta. Hän on hankkinut oppinsa suoraan porvariston ohjekirjasta. Ensin Vuorenmaa oli kolme vuotta sitten Irakin sodan kannattaja ja syytteli maan poliittista johtoa, joka muka vastusti sitä. Perustelu: kun amerikkalaiset voittaa, ne ei antaisi meille urakoita jälleenrakennuskakusta ja näin työttömyysluvut Suomessa ei paranisi. Tässä Vuorenmaa oli olevinaan köyhän työttömän kannalla.

Sitten tuli viime vuonna lakkoaalto Suomessa. Metallialan solidaarisuuslakon yhteydessä Vuorenmaa houraili "nyt ulosmarssit saa riittää", ja kehotti liiton jäseniä pidättäytymään solidaarisuuslakoista. Vuorenmaa sanoutui irti "laittomasta" lakosta ja vetosi sen rikkomiseen. Perustelu: tätä maata ei lakoilla nosteta.

On yksi asia, josta ammattiliiton byrokratiaa ei voi syyttää ja se on ettei kiukuttelisi yhä kasvavista tuloeroista. Perusteluna on oikeudenmukaisuus. Näin siis puheissa tämä ns. metallin malli. Miten nyt tämä näin? Eikö pitäisi olla työnantajien oppien mukaista? Käytännössä kuitenkin näin on. Liitto nosti Vuorenmaan palkkaa vaatimattomalla 650 eurolla, mikä on melkein puolitoista kertaa työttömän päiväraha. Tällä tavalla köyhien ystävän Vuorenmaan palkka nousee 7400 euroon. Näin ollen Vuorenmaan vaatimus tuloerojen kaventamisesta tarkoitti vain muiden herrojen eikä omia tuloja.

--Juttu julkaistaan Työväen Mielipide-tiedotteessa n:o 10