EU:n Suomen puheenjohtajuusajan raadolliset tavoitteet

Monta kuukautta ei ole enää EU:n Suomen puheenjohtajuusajan alkuun ja polttavat teemat on jo keskustelun aiheina. Monet kiperät päätökset ovat välttämättömiä sekä EU:n toiminnan jatkamiselle ja vastapainoksi ontuvalle integraatiolle, myös siksi että nämä ovat "rästiin" jääneitä, menneessä ajassa toteuttamattomia päätöksiä.

Liittovaltion Ranskan ja Hollannin kansanäänestyksissä hylätty perustuslaki oli edellytys edelliselle laajennukselle. Ei tule kysymykseen, että edettäisiin uusille paljon kiistanalaisemmille laajennuksille ilman jonkunlaista lakikorviketta hylätyn tilalle. Toteuttamattomia on myös Maastrichtin sopimukset, kun EU:n emomaat Ranska ja Saksa eivät täytä vakaussopimuksen ehtoja. Näiden kahden maan poliittisen akselin rikkoutuminen ei helpota sopimuksen toteutumisessa. Kapitalismi on historiansa syvimmässä kriisissä ja jatkuvan laman tilassa, josta on mahdotonta päästä irti ilman väkivaltaa ja sotia, ilman uutta järjestystä. Ilman vakaussopimusta taasen ei voi harjoittaa yhteistä työllisyyspolitiikkaa.

Pakolaispolitiikkaa on harjoitettava Suomen puheenjohtajuusajan ensi syksyllä pidettävän Tampereen kokouksen päätösten ohjauksella. Halvan työvoiman siirtymistä aiotaan helpottaa EU:n rajojen sisällä ja niin, että palkkataso poljetaan alas lisäarvon kiskomiseksi. Samaan aikaan aiotaan kiristää jo tiukkaa linjaa koskien EU:n ulkopuolelta tulevia siirtolaisia. Espanjassa nähtyjä Guantanamoa muistuttavia keskitysleirejä aiotaan rakentaa muuallekin. Sen lisäksi pakolaispolitiikkaa aiotaan yhtenäistää. Euroopan kapitalistit harkitsevat perustaa nopeasti liikkeelle saatavia yhteisiä iskuryhmiä "pakolaisruuhkien purkuun" kuten sanonta kuuluu.

Yhteinen puolustus "hyökkäävää pakolaisarmeijaa" vastaan on tämäntyyppisen haasteen kolikon toinen puoli. Päätöksiä hyökkäyssodasta arvioiden mukaan tehdään Suomen puheenjohtajuusaikana. Kysymyksessä on maa, jossa Shellin intressit ovat todella vaarassa. Uutiset sieltä vahvistaa, että kapinalliset hyökkää Shellin työntekijöitä vastaan, ottaa panttivankeja eikä ylimalkaan jätä niitä varastamaan maan luonnonresursseja rauhassa. Porvarilehdistön mukaan Mend-liike varastaa öljyä yhtiöiden putkista. Kapinalliset varastavat siis heiltä varastettuja öljyä. Yksi asia on varma; Nigeriassa on julistettu täysi sota öljy-yhtiöitä vastaan, sota joka tulee jatkumaan. Iskut öljylähteisiin häiritsevät yhtiöiden harrastamaa öljynvientiä, mitä Shell ja EU eivät voi antaa anteeksi. Jos Nigeriasta tulee EU:n Irak ja jos hyökkäyssodasta päätetään Suomen ollessa puheenjohtajamaa, tämä tulee olemaan Suomen ensimmäinen hyökkäyssota sitten jatkosodan.

Suomi on sodassa mukana Afganistanissa, mutta siihen mentiin sen jälkeen kun amerikkalaiset miehitti maan. Nyt kun talibanit ovat perustaneet oman valtion Pohjois-Pakistanissa, vastarinta ja taistelut ovat eskaloituneet. Suomi lisää jo siellä olevien ISAF- sotilaidensa voimankäytönvaltuuksia. Asiasta keskusteli turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta (Utva), mutta lopulliset päätökset tekee Nato ensi maaliskuun kokouksessaan Brysselissä, johon Suomikin osallistuu.

Taantumuksellisten tavoitteiden poliittinen kartta piirrettäisiin uusiksi mikäli sodasta tai lännen ja Venäjän/Kiinan välisten suhteiden johtuvista syistä syntyisi energiakriisi, joka vaarantaisi EU:n öljyn tai kaasun saantia.

--Dimitris Mizaras