Kuka maksaa USA:n vajeet?

Iso joukko kapitalismin talouden isokenkäisiä kokoontuu viikonlopun aikana IMF:n päämajassa Washingtonissa. Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) on perustettu toisen maailmansodan jälkeen. Se pyrkii pitämään yllä, Maailmanpankin ohella, kaikki edellytykset, jotta Yhdysvaltain taloudelliset intressit toteutuisivat.

Näillä laitoksilla oli merkittävä rooli tietyn tason taloudellisen ja poliittisen tasapainon säilyttämisessä kylmän sodan aikana. Niihin kuului olosuhteiden luominen, jossa Bretton Woodsin sopimukset toteutuisivat. Keynesismin hengessä piti nimittäin rakentaa yleismaailmainen talous dollarikannan pohjalta. Tämä takasi kapitalistisessa maailmassa USA:n taloudellisen ja poliittisen herruuden ja lisäsi kiistattomasti riiston astetta. Joka tapauksessa kaikki perustui yhtäältä inflatorisen rahan sijoittamiseen (Marshall-suunnitelmat), jonka pohjalla oli takeet dollarin vaihdettavuudesta ja toisaalta täystyöllisyydestä.

Keynesismi, josta on luovuttu 1970-luvulta alkaen , on muuttunut vastakohdakseen, uusliberalismi ja globalisaatio on tullut tilalle ja näidenkin aika on loppusuoralla. Enää IMF on riittämätöntä takaamaan johtavan imperialismin talouden intressejä. Tämän talouden vajeet liikkuvat tähtitieteellisissä sfääreissä.

Washingtonin kokouksen tavoite on IMF:n uudistaminen. "Pelastakaa Yhdysvaltain talous" kävisi hyvin tämän kokouksen kaupalliseksi nimeksi. Siinä Suomea edustavat demarit Heinäluoma ja Liikanen valtionvarainministeriön ja Suomen pankin edustajina. Kokonaisia valtioita konkurssiin ajaneen IMF:n sanavaltaa halutaan kasvattaa. Tähän tavoitteeseen kuuluu yhtäältä Aasian maiden, etenkin Kiinan ja Intian roolin muuttamista niin, että nämä maksavat ensinnäkin enemmän jäsenmaksuja, rahaa, jota tullaan todennäköisesti sijoittamaan USA:n vajeiden kattamiseksi. Toinen merkittävä uudistus on se, että IMF tarkkailisi entistä tarkemmin valtioiden valuuttakurssien liikettä. Tämä tarkoittaa selkeällä kielellä sitä, että yritettäisiin estää Kiina määräämästä itse oman valuuttansa arvoa.

IMF:n pääjohtaja Rodrigo Raton on ollut selväpuheinen: "Yhdysvaltain ennätyksellisen kauppavajeen kaltaiset epätasapainotilat saattavat pahimmillaan syöstä koko maailmantalouden taantumaan". Näiden epätasapainotilojen välttämiseksi tarvitaan Raton mukaan "koordinoitua talouspoliittista yhteistyötä". Taantuma, josta Raton puhuu on ollut jo nähtävissä monta vuotta. Todellinen vaara kapitalismille on se, että taantuma syöksyisi lamaan ja sarja romahduksia halvaannuttaisi kaikki järjestelmän sovittelun mekanismit. Siihen tarvitaan muidenkin kuin Kiinan ja Intian "apurahaa". Pienemmät kuin Suomi on otettava mukaan USA:n ja näin ollen maailmankapitalismin tasapainottamisen rahoittajiksi. Pyrkimys on selvä, vaikka toimenpiteen tuloksellisuudesta ei ole näyttöä, pikemminkin päin vastoin.

Espanjalaisen IMF:n johtajan mukaan "yhteistyö ei voi rajoittua vain seitsemän rikkaan G7-ryhmän sisälle". Tämän ryhmän jäsenet pitivät oman kokouksensa eilen perjantaina (21.4.) ennen IMF:n kokouksen alkamista. Raton mukaan "eräiden IMF:n jäsenmaiden maksuja voitaisiin korottaa". Houkuttimena tässä käytetään se, että ko. maan painoarvo IMF:n päätöksenteossa kasvaisi. Järjestössä pätee armoton laki "ääni per dollari" kapitalismin arvoja silmälläpitäen. Suomi on arvioiden mukaan yksi näistä pienemmistä maista.

Öljy

Kapitalismin yleismaailmaisen rakenteellisen kriisin lisäksi megaluokan vajeiden syntyyn on vaikuttanut joukko poliittisia kriisin ratkaisemiseen tähtääviä toimenpiteitä, kuten sodat ja niiden kustannukset. Käytännössä Suomen kokoiset kääpiötaloudet tulevat rahoittamaan välillisesti pääoman "ruhtinaan" tietoisia ratkaisuja. Yksi sodan, mutta myös taloudellisen kriisin seuraus on öljyn hinnan nousu. Tämä askarrutti eilen G7-maiden ministereitä ja keskuspankkien johtajia, jotka vaativat tuottajamaita lisäämään tuotantoaan, jotta hinta ei enää nousisi. Tähän korkeuteen hinta on tullut jäädäkseen, siitä kaikki ovat samaa mieltä. Öljyn hinnan uusi ennätyskorkeus oli eilen New Yorkissa 75 dollaria tynnyriltä. Pohjanmeren Brent-laatu seuraa samoja latuja.

Arvioiden mukaan nämä ennätyskorkeat hinnat on nousutendenssin jäävuoren huippu vain, mikäli Bush päättää aloittaa hyökkäyksen Irania vastaan. Iranin tilanteen lisäksi Katrinan hurrikaanin aiheuttamat tuhot, tilanne Nigeriassa ja Venezuelan imperialismin vastainen linja ovat asettaneet Washingtonin gangsterit selkä seinää vastaan. Öljyn hinnan nousu vaikuttaa hidastavasti myös talousnäkymiin Suomessa, olkoon sitten IMF:n uusi uudistettu rooli mikä tahansa.

--Dimitris Mizaras