Kreikan opiskelijakapina uudessa vaiheessa

Kuuden viikon kapinoinnin jälkeen Kreikan hallitus veti pois opiskelijoiden ja nuorten asemaa heikentävän lakiluonnoksen. Hallituksen tarkoitus on tuoda se uudestaan äänestettäväksi ensi syksynä pienten muutosten jälkeen. Lupaus olla äänestämättä uudesta lakiluonnoksesta kesän aikana ja sen uusi sisältö oli epätoivoinen tapa estää viime torstain (22.6.) suurmielenosoitukset.

Uusi lakiversio ei kiellä yksityisen sektorin tunkeutumista yliopistoihin ja korkea- ja ammattikorkeakouluihin, eikä turvapaikkastatuksen (asylum) lopettamista. Näin ollen se on vain vanhan lain uusi versio. Opiskelijat näkivät, että heidän voittonsa voi helposti muuttua tappioksi ja päättivät jatkaa taistelua lopulliseen voittoon asti.

Kapinan piirissä on nyt 407 vallattua koululaitosta 448:sta. Valtausten laajuus on saanut maksimirajansa. Koulut ovat opiskelijakokousten hallussa ja niiden tiukassa vartioinnissa yötä päivää.

Kokouksia ja luentoja pidetään aamusta iltaan ja keskustelut koskevat muutakin kuin välittömästi kapinaan liittyviä asioita. Suosituimpia aiheita on Espanjan vallankumous ja syyt miksi se epäonnistui 70 vuotta sitten. Sen lisäksi toimii päivittäin kokoontuva koordinointitoimikunta, joka päättää mielenosoituksista ja kontakteista ammattiliittojen kanssa. Ministerin hämäys ei mennyt lävitse ja torstaina nähtiin viime viikkojen yksi mahtavimmista mielenosoituksista, jonka tueksi oli tullut työläisiä. GSEE, sikäläinen SAK ja ADEDY, julkisen sektorin työntekijöiden keskusliitto kutsuivat vastaavasti jäseniään vuorokauden ja neljä tuntia kestävään yleislakkoon.

Hallitus päätti alussa perääntyä, ettei kävisi niin kuin Ranskassa. Opetusministerin hihassa on se kortti, että kesäloma on alkanut ja opiskelijat eivät jaksaisi taistella miltei 40 asteen helteessä. Sen lisäksi peruskoulut ja lukiot ovat jo kiinni ja alempien asteiden opiskelijat eivät voi kokoontua ja liittyä kapinaan, kuten kävi Chilessä viime kuussa. Kaikista huolimatta hallitus arvioi väärin opiskelijoiden mielialoja.

Iskulauseita "Jannatu, ota lakisi ja lähde kotiin" ja "Tämä joki ei taakse virtaa" ei otettu vakavasti. Hallitus otti suuren riskin kun luuli, että lykkäämällä lain vahvistamista syksyksi opiskelijat antaisivat periksi. Kymmenet tuhannet ihmiset uhmaavat paahtavaa aurinkoa ja hallitusta. Periksi antamisen aijasta on annettu lisävaatimus: Opetus- ja poliisiministerien on erottava. Poliisin väkivaltaan turvautuminen oli tälläkin kertaa ainoa hallituksen valitsema vaihtoehto. Kyynelkaasun ja pamppujen käyttö kuitenkin johtaa vain tilanteen kärjistymiseen.

Ranskan kapinan "syndrooma"

Hallitus vetäytyy hieman ja haluaa nyt keskustelua lakiluonnoksen uudesta versiosta. Selkä seinää vasten se yrittää saada mahdollisimman laajan konsensuksen. Porvarilliset lehdet suorittavat päivittäin mielipidetutkimuksia, jossa kysytään haluaako kansa parempia yliopistoja vai ei. Kun kansa vastaa kyllä, se tulkitaan niin, että kansa kannattaa uudistuksia. Opiskelijat ovat saavuttaneet voiton, mutta sitä ei ole vielä kirkossa kuulutettu. Taistelun lopettaminen nyt olisi pahin virhe, mitä voisi tehdä. Totta kai hallitus taktikoi kysymyksellä "miksi ette halua neuvotella". Vastaus tähän on oltava tämän mallin mukaan: "Kyllä, korkeakoulutus on surkeaa! Kyllä, reformia tarvitaan, mutta parempaan eikä huonompaan suuntaan". Hallitus pelkää, että taistelut voisivat yleistyä koskemaan yhteiskunnan muitakin osa-alueita. Työelämän mukaantulo, toistuvat yleislakot ja sen sellaiset taistelumuodot saavat hallituksen polvet vapisemaan. Opiskelijakapina on herkässä vaiheessa, nyt ei pidä missään tapauksessa lopettaa. Päin vastoin taistelusta on tehtävä JATKUVA.

Viime torstain työläisten lakosta on tultava viitekohta opiskelijaliikkeen yhdistämisestä työväenliikkeen kanssa. Molempien on kehitettävä yhteistä kapitalismin vastaista ohjelmaa ja toimintasuunnitelmaa joukkoliikkeen mobilisoimisesta. Välittömänä tavoitteena pitää olla sosiaalisten saavutusten riistämisen torjunta. Toisaalta työväenliikkeen pitää myös oppia tästä opiskelijoiden kokemuksesta, sen vaatimuksista ja taistelumuodoista. Tämän kapinan "jatkuva" luonne ratkaisevasti riippuu näiden kahden liikkeen keskinäisestä vuorovaikutuksesta.

Kreikan opiskelijakapina on - Suomea lukuun ottamatta - kansainvälisesti huomioitu hyvin. Solidaarisuusviestejä on lähetetty ja tempauksia järjestetty Euroopan ulkopuolellakin. Viime kuussa Chilessä opiskelijat saivat suurenmoisen voiton hallitukselta ja samaan aikaan Argentiinassa opiskeleva nuoriso kapinoi opetusjärjestelmän vanhoja autoritäärisiä rakenteita vastaan. Buenos Airesin Opiskelijafederaatio (FUBA) lähetti solidaarisuusmanifestin, joka otettiin vastaan valtauskokouksissa lämpimästi ja huutamalla iskulauseita. Viestin allekirjoitti 300 000-jäsenisen liiton puheenjohtaja, Partido Obreron jäsen Juan Pablo Rodrigez.

Dimitris Mizaras