Kittilän kokous on Naton kokous

Virallisesti EU-maiden ulkoministerit ajoittain kokoontuvat jossain puheenjohtajamaan kaupungissa keskustellakseen Unionin "puolustushaasteista". Eurooppalaisen imperialismin puolustus- ja hyökkäyshaasteet menevät kuitenkin usein limittäin.

Haasteiden käsittely ei jää vain keskustelujen tasolle, vaan useimmiten siellä tehdään päätöksiä myös käytännön toimista. Kriisinhallinnalla tarkoitetaan invaasioita tai jonkun miehitysoperaation turvaamista. Siinä usein takaajan roolia vetää Nato. Tälläkin hetkellä Suomi on mukana Naton operaatioissa Afganistanissa ja Kosovossa sekä EU:n omissa itsenäisissä kuvioissa Kongossa ja pian Libanonissakin. Nämä operaatiot tähtäävät miehityksen ylläpitämiseen, eivät hoida siis kriisejä, vaan pikemminkin pitkittävät niitä. Kriisinhallinta tarkoittaa kriisien venyttämistä. Sen lisäksi kapitalismin kriisin kärjistyessä kriisipesäkkeitä synnytetään lisää.

Juuri tällaisista haasteista on kyse nytkin EU:n puolustusministereiden kokouksessa. Kokous pidetään 2.-3. lokakuuta Kittilässä, kaukana mielenosoittajista. Siihen on kutsuttu EU:n poliittinen edustaja ja Unionin linkki Natoon, Javier Solana, sekä Naton pääsihteeri Jaap de Hoop Scheffer. Kokousta isännöivä Suomen puolustusministeri Kääriäinen kertoi, että kokouskutsu on lähetetty myös Ahtisaarelle, joka parasta aikaa on "hoitamassa" Kosovon kriisiä. Naton pääsihteeritason läsnäolo tällaisissa kokouksissa on erittäin harvinaista. Suomi haluaa näyttää eurooppalaiselle imperialismille aloittelijan kasvonsa pahojenkin tekojen suunnittelussa. Siksi se vetää Ahtisaari-kortin hihasta.

Yli 400 osanottajan kokouksessa käsitellään kolmea pääteemaa. Ensin käydään läpi kaikki Unionin kriisinhallintaoperaatiot tähän asti. Sen jälkeen keskustellaan EU:n taisteluosastojen rakentamiseen liittyvistä ongelmista. Lopuksi puhutaan siitä, miten nämä operaatiot saataisiin tehokkaammaksi. Kokoukseen osallistuvat tulevat EU:n uudet jäsenvaltiot Bulgaria ja Romania. Sisältönsä lisäksi Nato painotteiseksi kokoukseksi tekee tapahtuman se, että mukaan on kutsuttu myös Turkki, Norja ja Islanti.

Eduskunnan budjettikeskustelussa Kääriäinen vaati lisää rahaa maamme "puolustustehtäviin" Kongosta Libanoniin ja Afganistaniin. Tasokorotus määrärahoihin tarvitaan puolustusministerin perusteluiden mukaan siksi, että asejärjestelmien hankintahinnat ja huolto kallistuvat jatkuvasti.

-- 15.9.06

-- Dimitris Mizaras