Kannanotto Suomen YK-toilailuun

YK:ssa on äänestetty jo 35 kertaa siitä, mikä maa saa edustaa latinalaista Amerikkaa YK:n turvallisuusneuvoston väliaikaisena jäsenenä. Valituksi tuleminen edellyttää 125 puoltoäänen saamista YK:n 192 jäsenvaltiolta. Kiertojäsenyydestä kamppailevat tällä kertaa Guatemala ja Venezuela. USA tekee kaikkensa, jotta Venezuela ei tulisi valituksi. Tähän mennessä äänestykset on voittanut Guatemala.

Suomen äänestyskäyttäytyminen YK:ssa on ollut vähintään hämmentävää. Ulkoministeriön poliittisen osaston alivaltiosihteeri Markus Lyran mukaan: "En ole seurannut äänestystä kovin tarkasti, mutta käsittääkseni olemme äänestäneet Guatemalaa. Se on selvää, että Venezuelaa emme ole ainakaan äänestäneet." (HS 20.10.2006)

Kuinka Suomen valtio voi tukea YK:n turvallisuusneuvoston jäsenäänestyksessä - Guatemalaa - maata, jonka menneisyys ja nykyisyys tihkuu kidutusta, kuolemaa ja väkivaltaa? Maassa vallitsi vuosina 1954-1996 USA:n ylläpitämä sotilasdiktatuuri. Maa toimi tuolloin myös "likaisen sodan" laboratoriona ja julman sisällissodan näyttämönä. Tätä piinaa kesti 36 vuotta. Sen kuluessa kuoli 200 000 ihmistä ja toista miljoonaa menetti kotinsa. Rauhansopimus solmittiin YK:n avittamana v. 1996, mutta pitkään jatkunut väkivalta on juurtunut syvälle yhteiskunnan rakenteisiin ja yksilöiden välille. Se heijastuu myös edelleen maan poliittiseen kulttuuriin ja rikoksiin. Menneisyyden avoin käsittely on jäänyt toistaiseksi tekemättä ja ihmisyyttä vastaan tehdyt rikokset tuomitsematta.

Oikeistolaisen presidentti Óscar Bergerin noustua valtaan v. 2004 Guatemalassa tuhansia maalaisperheitä häädettiin kodeistaan, koska he olivat vallanneet maata vastalauseena sille, että heidän oikeuttaan tehdä työtä loukattiin tai koska omistusoikeus heidän maahansa oli kiistanalaista. Vuonna 2005 maan hallitus liitti Guatemalan CAFTA-kauppasopimukseen, jonka muina osapuolina ovat ihmisoikeusasioissa alisuoriutuneet USA, El Salvador, Honduras ja Nicaragua. Sopimus on luonteeltaan samankaltainen kuin USA:n taloudellisia etuja ajava FTAA-sopimuskin.

Miksi maamme virallinen ulkopolitiikka tukee Guatemalaa, jossa suomalaisen Taksvärkki ry:n laatiman raportin mukaan lasten seksuaalinen hyväksikäyttö on vakava ongelma, jossa vaivaiset 30 % lapsista käy peruskoulun loppuun saakka, jossa jopa 70 % maaseudun väestöstä on luku- ja kirjoitustaidottomia ja jossa 40 % alkuperäisasukkaista (mayaintiaaneja) ei hallitse espanjaa - maan virallista kieltä. Puolet guatemalalaisista lapsista kärsii aliravitsemuksesta, joka yhdessä puutteellisen terveydenhuollon kanssa aiheuttaa vakavia sairauksia.

Suomen Handsoff Venezuela -toimintaryhmä tuomitsee Suomen äänestyskäyttäytymisen YK:ssa. Me emme hyväksy sitä, että Suomen valtio äänestää YK:ssa ihmisoikeuksia rikkovan Guatemalan puolesta ja syrjii näin Venezuelan bolivaarista tasavaltaa, joka päinvastoin kuin Guatemala pyrkii toteuttamaan ihmisoikeuksia ja yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta koko kansansa keskuudessa.

Venezuelassa yhteiskunnalliset uudistuskampanjat alkaen Mission Barrio Adentrosta, joka toi terveydenhuollon Caracasin köyhimpien pariin, ovat ulottuneet nyt myös koskemaan niitä venezuelalaisia, jotka ovat jääneet perinteisesti koulutusjärjestelmien ulkopuolelle. Näitä ovat (lukutaitokampanja), Mission Robinson, Mission Ribas (lukio-opetus) ja (yliopisto-opetus). Muut kampanjat on kohdistettu intiaaniväestön kurjuuden voittamiseksi (Mission Sucre, Mission Guicapuro) ja taisteluun talonpoikien oikeudesta maahan (Mission Zamora).

Bolivaarisen tasavallan perustuslain 2. artiklassa sanotaan: "Venezuela rakentuu demokraattisesta ja sosiaalisesta oikeusvaltiosta ja oikeudenmukaisuudesta, joka pitää ylimpinä arvoina oikeus-järjestyksessään ja toimissaan elämää, vapautta, oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa, solidaarisuutta, demokratiaa, sosiaalista vastuuta ja yleisesti etusijalla ihmisoikeuksia sekä eettistä ja poliittista moniarvoisuutta."

26.10.2006

Hands Off Venezuela -Suomen toimintaryhmä

Suomen Työväenpuolue