Romahdus nimeltä Kiinan syndrooma

Elistä päivää on kutsuttu mustaksi tiistaiksi maailman eri pörsseissä. Kapitalismin keskuksissa osakemarkkinat horjahtivat sen jälkeen kun kiinalaiset osakkeet sukelsivat reippaasti miinuksen puolelle. Shanghain pörssin Shenzhen 300-indeksi romahti peräti 9,3 prosenttia, mikä on vuosikymmenen suurin menetys.

Prosessi lähti tällä kertaa liikkeelle siitä todellisesta ongelmasta, joka liittyy kapitalismin restauraatioon tässä suuressa maassa. Monivuotinen anarkistinen investointi, työn ja luonnon riisto kontrolloimaton keinottelu ovat aiheuttaneet yhtäällä Kiina-ilmiötä ja toisaalla Kiinan syndroomaa. Kaikki kapitalismia koossa pitävät kansainväliset tasapainot toteutuvat Kiinan roiman kasvun kautta, mikä on kärjistänyt kaikki ristiriitoja yhteiskunnassa. Romahdus tuli luonnollisena seurauksena sen jälkeen kun osakeomistajat ryhtyivät paniikissa realisoimaan arvoja vielä suuremman romahduksen pelossa. Ennen sitä, kiristyneestä yhteiskunnallisesta tilanteesta johtuen, Kiinan hallitus yritti uusilla toimenpiteillään puuttua ns. laittomiin investointeihin. Viime vuonna laittomat investoinnit rikastuttivat Kiinan pörssiä 100:lla prosentilla.

Kiinassa pörssin arvoista katosi yhteensä 107,8 miljardia dollaria yhden istunnon aikana. Shenzhenin romahduksen vanavedessä romahdus heijastui alussa ympäri Kaukoitää. Ensin Hong Kongiin ja sitten Tokion Nikkeihin ja Taiwanin Taiexiin. Myöhemmin New Yorkin Dow menetti melkein 4 prosenttia, Nasdaw romahti 3,86 ja Euronext 2,78 prosentilla. Suomessa pakkasmittari näytti - 3,5 %, Ruotsissa melkein -4 %, Tanskassa -2,88 % ja Pohjoismaiden OMX -3,42 %.

Tilannetta pahensi USA:n kulutustavaroiden tilauksien odotettua suurempi vähentyminen 7,8 prosentilla, mikä kielii Yhdysvaltain talouden lamaan vaipumisesta. Taantuman vaarasta oli puhunut päivän aikaisemmin myös liittovaltion talousguru Alan Greenspan. Kiinan romahduksen pelätään olleen vain alkusoitto ennen tulevia suuremman mittakaavan romahduksia. Viimeksi mainittu tulee väistämättä, kysymys on vain ajasta.

28.2.2007

Dimitris Mizaras