Lokakuun vallankumouksesta 90 vuotta

Lokakuu kuuluu kaikille sorretuille ympäri maailmaa

Seitsemäntoista Venäjän älymystön, tieteen ja kulttuurin edustajaa kirjoitti vetoomuksen (*) lokakuun vallankumouksen perinnön puolustamiseksi kaikkia niitä vastaan, jotka yhtenä kuorona panettelevat sitä.

Vetoomus on rohkea teko ja sitä pitääkaikkien maailman sosialistien ja kommunistien tukea. Lokakuun vallankumouksen 90. merkkipäivä on huomioitu laajasti maailmalla. Syy siihen ei ole se, että yhtäkkiä on muistettu, miten se aikanaan järisytti maailmaa mullistamalla taloudelliset, yhteiskunnalliset ja kulttuuriset perustukset. Syy on yksinkertaisesti pelko siitä, että lokakuu voi toimia tänäkin päivänä majakkana ja tulevan vallankumouksen tien näyttäjänä.

Porvarilliset tiedotusvälineet ja kirjallisuus esittävät lokakuun yleismaailmaisen historiallisen ilmiön vallankaappauksena, johon osaa ottivat kourallinen salaliittolaisia länsimaailman tiedustelupalvelun ohjaamina.

Valheet, väärennökset ja panettelu on punottu yhteen taittavasti. Vanhat myytit vallankumouksen aivoista herätetään uudelleen eloon. Niiden mukaan, Lenin oli Saksan ja Trotski englantilais-amerikkalaisten agentteja. Lokakuun vallankumous oli yhteiskunnallinen maanjäristys. Sitä kukaan ei voinut välttää, eikä saada aikaiseksi vain pienen klikin vetoomuksilla.

Panettelun kampanja ei rajoitu vain Venäjän rajojen sisälle. Suurpääoman ideologiset esikunnat väärentävät historiallisen totuuden. Neuvostoliiton romahtaminen sai heidät kehittämään teorioita historian lopusta. Nyt kun heidän pyrkimyksensä uuden järjestyksen perustamiseksi ovat luoneet ainoastaan epäjärjestystä, nyt kun heidän kansantaloutensa ovat romahtamisen partaalla, nyt kun heidän sotansa ovat hävitty, nyt lokakuun ajankohtaisuus nousee uudelleen esille. Lokakuussa 1917 avautunut sykli ei ole sulkeutunut. Lokakuun painajainen palaa historian käytäviin, ja koputtaa kapitalistiluokan ovelle. Kärjistynyt luokkataistelu vaatii syklin nousemista uudelle tasolle, harppausta kohti prosessin jatkuvuutta. Se vaatii vapautumista pattitilanteesta, johon siirtymä sosialismiin oli joutunut.

Vuonna 1917 maailmansodaksi räjähtäneet imperialismin ristiriidat aiheuttivat, Leninin ilmaisun mukaan, ketjun rikkoutumista heikoimmasta lenkistä. Lokakuun vallankumous tapahtui Venäjällä, mutta se oli imperialismin yksi ketju. joka rikkoutui siellä, eikä sen yksi vain lenkki. Näin ollen, tietyllä tavalla lokakuu ei ollut venäläinen tapahtuma, jolla oli kansainvälisiä jälkiseurauksia, vaan kansainvälinen historiallinen prosessi, joka sattui käynnistymään siellä. Prosessi koki patoutumia 20 -luvulla vallankumouksen suurien tappioiden vuoksi. Neuvostoliiton pitkitetty eristäytyminen synnytti byrokraattisen epämuodostuman, joka vuosikymmeniä myöhemmin johti 1991 vuoden romahdukseen. On selvä, että sosialismiin siirtyminen ei välttämättä tapahdu kaikkialla samanaikaisesti. Sen toteutuminen ei kuitenkaan voi onnistua yhdessä maassa, vaan se edellyttää vallankumouksellisen prosessin laajenemista.

Kapitalismi - etenkin globalisaation aikana - on rakentanut kansainvälistä työnjakoa, jota pääoma kontrolloi. Siirtymäyhteiskunnat voivat ratkaista pääoman ja työn välisen ristiriidan sekä kumota arvonlain mm. valvomalla työnjaon kehitystä ei teknisenä asiana, vaan yhteiskunnallisena suhteena. Työnjaon kontrollin lisäksi uusi tuotantotapa tarvitsee suunnitelmaa kansainvälisellä tasolla.

Lokakuu ei ollut jonkun eliitin aikaansaama vallankaappaus, kuten esitetään, eikä Neuvostoliiton aika ollut aukko historiassa. Näin ollen, Neuvostoliiton jälkeinen Venäjä ei edusta tsaarin Venäjän jatkuvuutta sen jälkeen kun on ylitetty 74 vuoden historiallinen jakso. Venäjä edustaa solmupistettä, jossa kohtaavat sosialismiin siirtymän umpikuja ko. maassa ja restauraation mahdottomuus kapitalismin rappeutumiskriisin aikana. Lokakuun sykli ei ole sulkeutunut ja historia ei ole loppunut. Eletään ylimenokautta, joka tulee yhdistämään lokakuun katkennutta lankaa. Ihmiskunnan esihistoria on se, mikä kohta loppuu, luokkayhteiskunta, työnriisto ja luokkasorto. Todellinen historia alkaa vasta silloin.

__22.10.2007

__Dimitris Mizaras

__Vetoomuksen teksti suomennetaan mahdollisimman pian

(*) Vetoomuksen allekirjoittajat:

1. V. Arslanov, taiteiden tohtori. Venäjän kasvatusakatemia 2. G. Bagaduriva, Kasvatusalan tohtori, valtiollinen Moskovan Lomonosovin yliopisto 3. Ana Bazak, tohtori, Bukarestin yliopisto 4. A. Buzgalin, taloustieteen tohtori, valtiollinen Moskovan Lomonosov yliopisto 5. A. Dzarasov, taloustieteen tohtori, Venäjän tiedeakatemia 6. A. Galkin, historian tohtori, Venäjän tiedeakatemia 7. V. Keler, historian tohtori, Venäjän tiedeakatemia 8. A. Kalganov, taloustieteen tohtori, valtiollinen Moskovan Lomonosovin yliopisto 9. V. Loginov, historian tohtori, Venäjän tiedeakatemia 10. R. Medvedev, historian tohtori 11. E. Rudik, taloustieteen tohtori, Venäjän kasvatusakatemia 12. Z. Serebriakova, historian tohtori 13. M. Strov, kirjailija 14. B. Slavin, filosofian tohtori, valtiollinen Moskovaan kasvatusyliopisto 15. O. Smolin, filosofian tohtori, opettaja 16. A. Voeikov, taloustieteen tohtori, Venäjän tiedeakatemia 17. A. Vorobiev, akateemikko, Venäjän tiedeakatemia

-- No virus found in this incoming message. Checked by AVG Free Edition. Version: 7.5.503 / Virus Database: 269.15.5/1085 - Release Date: 22.10.2007 10:35