JOHTAAKO SYVENEVÄ KRIISI UUTEEN SOTAAN, ROMAHDUKSEEN, VAI MOLEMPIIN?

Öljyn hinta ja dollarin arvo saavuttivat uusia ennätyksiä eilen; ensimmäinen ylös- ja jälkimmäinen alaspäin. Öljy liippasi 100 dollarin haamurajaa samaan aikaan kun yhden euron ostoon tarvittiin puolitoista dollaria. Osakearvot kokivat taasen vielä yhden pienen romahduksen ympäri maailmaa.

"Mikä voisi pelastaa meitä yhä kallistuvasta öljystä? Vastauksia on kaksi; pysyvä rauha tai tuntuva lama". Tätä mieltä olivat kapitalistit pohtiessaan sitä, että miten mahdoton utopia öljynhinnan lasku on. Öljynhinnan kehitystä seuraavan 50 vuoden aikana pohti viime viikolla World Energy Council (WEC):n 20. konferenssi. Kokouksessa tuli esille hämmästyttäviä faktatietoja kapitalismin kansantalouden tilasta.

1. Pörsseissä liikkuu päivittäin öljyarvoja, jotka koskevat miljardin öljytynnyrin kauppaa. Samaan aikaan reaalitalouden puolella, maasta nostetaan öljyä, jonka määrä juuri ja juuri yltää 85 tynnyriin päivätuotantotasolla. Tästä syystä öljyhintaan kohdistuu hirvittäviä nousupaineita. Näin ollen, kasvutendenssejä ei voi selittää ainoastaan dollarin arvon laskulla, vaan ongelmat ovat rakenteellisia kapitalismin toiminnassa, josta myös dollarin halpeneminenkin johtuu. Analyytikot muistuttavat, että 1970 - luvun öljykriisi ei alkanut Jom Kippur - sodasta (1973), vaan aikaisemmin (1971) keynesismin lopusta ja dollarin arvon romahtamisesta.

2. Öljymarkkinoiden kontrolli viimeisten yhdeksän vuoden aikana on päässyt suurten finanssi- ja luottolaitosten sekä funds - sijoitusten käsiin. Gray House Consultans - firman tietojen mukaan öljyn tukkufirmat vuonna 1998 kontrolloivat 44,3 prosenttia öljyn kaupasta. Finanssi- ja luottolaitosten kauppaosuus oli 26,8 ja tuottajamaiden vain 0,7 prosenttia kaupasta. Vuonna 2006 finanssi- ja luottolaitosten osuus oli noussut 51,1 ja arvioiden mukaan tänä vuonna se nousee vielä yli 60 prosenttiin. WEC:ssä tuli esille myös se, että kapitalismin ollessa syvässä rahalikviditeetti- ja luotonantokriisissä, finanssi- ja luottofirmojen pääpaino on siirtynyt tulevan ajan öljyosakkeiden ostoon, koska tulevaisuudessa ne tulevat kallistumaan. Näin ollen, analyytikkojen mukaan lähitulevaisuudessa on odotettavissa 125 dollarin tynnyrihintoja.

3. WEC:n työskentelyyn osallistuvien käytössä olevan tutkimusmateriaalin mukaan, vuoteen 2050 mennessä raakaöljyn riittävyys voidaan taata ainoastaan suuren luokan lisäinvestoinneilla. Vuoteen 2030 mennessä sijoitettava summa tulee olla 20 000 miljardin dollarin luokkaa. Muuten tarjonta ei pysty tyydyttämään tarpeet ja tiedossa on lisää konflikteja olemassa olevan tuotannon hallinnasta.

4. Tämän hetken tuotantokapasiteetti on käytössä 95-96 prosenttisesti. Sen seurauksena pienikin epävakaus kuten Irakin sota, Iraniin hyökkäysuhka ja jopa yhteenotot Niger - joen suistolla tai hirmumyrskyt Meksikonlahdessa voivat aiheuttaa dramaattisia nousua öljynhinnassa.

5. Erään kokouksessa esitetyn tutkimuksen mukaan, seuraava erä öljysotia käydään Afrikassa. Siellä sijaitsee helposti riistettävissä olevia varantoja. Skenaario, jota kukaan paikalla olevista ei vastustanut, näki Kiinan ja USA:n asettuvien seuraavassa sodassa vastakkain.

Helpottaisiko hyökkäys Iraniin kapitalismin kriisiä?

Kun pankkiirit keskustelevat keskenään suljettujen ovien takana, heillä on syitä olla realisteja. "Synnyttääkö kriisi sodan Irania vastaan?" Näin kyynisesti ja suorasukaisesti totesi Yhdysvaltain keskuspankki Fed syyskuussa Wyoming - osavaltion Jackson Holessa. Mukana olivat nimekkäitä pankkiireja USA:sta ja EU:sta sekä taloustieteen professoreita Fedin kanssa yhteistyössä olevilta yliopistoilta. Kokous pidetään joka vuosi ennen IMF:n pidettävää kokousta eurooppalaisten pankkiirien kanssa. Tällä kertaa aiheena on ollut luottokriisi ja USA:n kansantalouden tila.

Kokouksessa paljastui selkeästi, että Yhdysvaltojen aikataulussa on edelleen mahdollisuus kohdata tulevaa hirvittävää lamaa aloittamalla uuden sodan Lähi-idässä. Sodan vaihtoehto ei kuitenkaan innoittanut kaikkia pankkiireja ja professoreita. Pankkiirien erimielisyydet koskivat seuraavia seikkoja.

a) Taantuma (alle prosentin kasvu) jatkuu ensi vuonna (2008) ja saavuttaa laman rajan. Sitä mieltä olivat enemmistö Fedin pankkiireista ja taloustieteilijöistä, mm. Feldstein, Ed Leamer, Shiller, Mishkin. Pientä elpymistä ilmapiirissä näkivät vain JP Morganin asiantuntijat.

b) Sota ei kannata nyt, koska se ei voi pelastaa Yhdysvaltain kansantaloutta lamasta. Merrill Lynch:n ekonomisti David Rosengerg sanoi, että tarvitaan todellinen ihme, jos meinataan välttyä lamasta. Kokouksessa todettiin, että mahdollinen sota Irania vastaan voisi sinkauttaa öljynhinnan 200 dollariin yhdessä yössä. Se taasen levittäisii laman ympäri maailmaa.

Ed Leamer, UCLA:n professori ja Anderson Forecast -instituutin johtaja sanoi, että kahdeksasta viimeisestä asuntoalan kriisistä kuusi oli sellaisia, jotka veivät mukaansa lamaan koko USA:n talouden. Kaksi poikkeustapausta ilmeni Korean ja Vietnamin sodan aikana ja syynä siihen oli se, että valtion puuttuminen kansantalouteen oli silloin huomattava.

Joka viides newyorkilaislapsi näkee nälkää

Paljastava oli "koalitio nälkää vastaan" - verkoston raportti köyhyydestä yhdessä maailman mahtavimmista kaupungeista, New Yorkissa.

Yksi viidestä lapsesta elää perheissä, jossa on epävarmuutta jokapäiväisestä leivästä. Se tarkoittaa yli 400 000 lasta asuu olosuhteissa, jossa toimeentulo ei riitä edes ruoan ostamiseksi. Ruuan lisäksi ongelmia on muidenkin perustarpeiden tyydyttämisessä. Sellaisia ovat vuokra, koulutus ja terveydenhuolto. Yleensä köyhät ovat myös sairaampia.

Ruoka ja sen laatu on asia, josta ko. perheet eniten tinkivät. Halvempi ruoka on taas vielä yksi lisäriski sairastamiseen. Raportin mukaan monet näistä lapsista menevät nälkäisinä nukkumaan joka ilta.

__Dimitris Mizaras

-- No virus found in this incoming message. Checked by AVG Free Edition. Version: 7.5.503 / Virus Database: 269.16.4/1146 - Release Date: 22.11.2007 18:55