Marxilainen Työväenliitto
http://www.mtl-fi.org, mtl@mtl-fi.org
9.12.2007, 4.55

 

Kansantaloudet kohti syvää lamaa

Mitään kapitalismissa ei ole enää samaa viime kesän romahdusten jälkeen. Kriisin laukaisi suprime -roskalainat asuntoalalla. Silti kyseessä ei ole asuntoalan kriisi, vaan kapitalismin rakenteellisen kriisin ketjun rikkoutuminen heikoimmasta lenkistään. Oireet levisivät muihin talouden osa-alueisiin ja muihin maihin ja maanosiin. Syy tähän on se, että rikki ei mennyt vain yksi ketjun lenkki, vaan ketju sinällään. Asuntolainakriisi aiheutti suurmittakaavan likviditeettikriisiä, paikoin talletusten massiivista nostoa ja ajoi suuria pankkeja konkurssin partaalle. Asuntolaina -kriisi muuttui siten luottolamaksi, joka pakottaa kapitalismin rattaat hidastamaan tahtia ja jopa pysähtymään.

Korkomarginaalit, eli ns. riskilisät, ovat nousseet huippulukemiin. Yleisemmän romahduksen pelossa kaikki "hamstraavat" rahaa, mikä lamaannuttaa rahoitusmarkkinoita. Epäluulo on jatkunut viime elokuusta lähtien, sen jälkeen kun sijoitustuotteiden arvot romahtivat. Euroopassa keskuspankit yrittävät tuloksetta tarjota pankeille lyhytaikaisia lainoja poikkeuksellisen edullisin ehdoin, mikä aiheuttaa 200-400 miljardin euron lisätappioita. Keino on vanha ja se on toiminut hyvin aikaisemmin, ainakin viime kesään asti. Nyt kun pankkien ja muiden yritysten riskilisät ovat tasoittuneet, pankit eivät pysty ostamaan rahaa halvemmalla kuin millä ne myyvät. Pankkienkaan ei yksinkertaisesti enää kannata lainata rahaa. Subprime -kriisin varjo on levittäytynyt kunnolla Euroopan yllä. Britanniassa, Saksassa ja Sveitsissä isokenkäisillekin johtajille on annettu häpeälliset potkut ilman kultaisia kädenpuristuksia. On arvioitu, että tähän asti joka neljäs subrime -dollari tai euro on muuttunut tappioksi. Tulevan ajan näköaloista kukaan ei uskalla esittää arvioita.

Rahan likviditeetin lisääminen ei piristänyt markkinoita, mutta toi liikaa rahaa, jotka leijuvat sijoittumattomina ilmassa. Ainoastaan syyskuun ja marraskuun välisenä aikana markkinoille on pumpattu yli 500 miljardia euroa. Likviditeetin kasvun rytmi nousi 12,5 prosenttia kun inflaation määräämä sietoraja EKP:n mukaan on 4,5 prosenttia. Taantumatrendistä huolimatta inflaation raju nousu on alkamassa vasta nyt. Suomessa inflaatio on lähes kolmen prosentin rajalla ja Saksassa 3,3 prosenttia, mikä on Bundesbankin 2,5 prosentin sietorajasta reilusti yli. Pankit tietävät hyvin, että sitten kun yksi suuri kaatuu, niin kaikki muutkin seuraavat kuin lumipallo perässä. Sen vuoksi USA:n suurin pankki, Citibank joutui ottamaan Abu Dhabin emiraatin valtion omistamalta sijoitusrahastolta 7,6 miljardia dollaria uskomattomalla 11 prosentin korolla aikana, jolloin pienemmät laitokset saavat pikalainoja vain yhdeksän prosentin korolla. Tämän faktan lisäksi talouslehdet spekuloivat huhulla, että eräs suuri eurooppalainen pankki tekee konkurssin vuoden loppuun mennessä, jollei löydy Citibankin tapauksen kaltaista pelastajaa.

Inflaation kiihtyminen jakaa kapitalismin ekonomisteja kahteen ryhmään korkopolitiikan suhteen. Inflaatio euroalueella on kaksinkertainen EKP:n asettamasta kahden prosentin tavoitteesta. Tämä on nähtävissä yhdessä sen seikan kanssa, että epävarmuus rahoitusmarkkinoilla syöksee kansantalouksia välittömästi taantumaan ja sen jälkeen jopa lamaa kohti. Korkea korkotaso jarruttaa inflaation kiihtymistä, mutta se nopeuttaa laman tuloa. Korkojen lasku loisi hieman edellytyksiä elvyttämiseksi, mutta se sinkoaisi inflaation pilviin. Siinä on kapitalisteille dilemma tai pikemmin trilemma. Korolla ei voi enää vaikuttaa suhdanteisiin, ei niitä laskemalla, ei nostamalla eikä säilyttämällä samalle tasolle. Eräs kapitalismin lisämurhe on euron vahvuus suhteessa dollariin. Syypää siihen on Saksa. Sarkozy syyttää EU -kumppaninsa siitä, että Marokko osti halvempia amerikkalaisia F-16 -koneita ja ranskalaiset hävittäjät jäivät jalkoihin.

Tilanne on kapitalismille niin kriittinen, että Bush lupasi valtiovallan puuttumista asiaan. Bush esiintyi torstaina (6.12.) talousministerinsä Henry Paulsonin kanssa ja lupasi jäädyttää viideksi vuodeksi asuntolainojen korot. Pian saatiin tietää, että sopimus oli vesitetty ja se koski vain murto-osaa kriisin uhreista. Se koskee vain muuttuvakorkoisia löysin perustein köyhille annettuja roskalainoja. Samalla Bush joutui kritiikin kohteeksi, koska loukkasi markkinatalouden pyhimpiä periaatteita, että valtio ei saa peukaloida markkinoita. Kaikki tämä vielä ministeri Paulsonin toimesta, joka on "ansainnut" suuren omaisuutensa toimimalla Goldman Sachsin investointipankin toimitusjohtajana. Korkojen jäähdyttäminen pyrkii jarruttamaan pakkolunastusten tulvaa.

Kapitalismin kansantalouden totaalisesta romahduksesta ei voi välttyä; Kysymys on vain ajasta.

__Dimitris Mizaras

-- No virus found in this incoming message. Checked by AVG Free Edition. Version: 7.5.503 / Virus Database: 269.16.17/1178 - Release Date: 8.12.2007 11:59