Energialla rahastaminen johtanut sähkö- ja lämpöpulaan niin idässä kuin lännessä
Energiapula Suomessa ei ole tulevaisuudessa mikään mahdottomuus,  mikäli energialaitosten yksityistäminen jatkuu

Tammikuussa porvarilliset tiedotusvälineet herkuttelivat Siperian paukkupakkasilla ja sikäläisiä asukkaita kohdanneella energiapulalla. Oikein olan takaa reviteltiin, kuinka surkeassa kunnossa Venäjän infrastruktuuri on.

Sivuttiin tiedotusvälineissä toki jonkin verran myös Yhdysvalloissa ja etenkin Kaliforniassa ilmenneitä ongelmia sähkönjakelussa. Eihän siitä liikaa olisi pitänyt kertoa, olisi ehkä ilmennyt epäkohtia jenkkiläisessä maailmanjärjestyksessä.

Pohjimmiltaan kummassakin mainituista energiakriiseistä on kuitenkin kyse samasta asiasta: energiantuotantoa ei ole suunniteltu palvelemaan ihmisiä, vaan rahastamaan heitä. On energian myyjälle lopulta se ja sama, palelevatko ihmiset kodeissaan vai eivät, kunhan sähköstä ja lämmöstä saa nyhdettyä tuhdisti tuohta.

Energian ryöstövienti ulkomaille kylmentää Venäjän

Venäjä on tunnetusti luonnonvarojen suhteen rikas maa. Siperiasta ei hiili, öljy tai maakaasu ole loppumassa. Kuitenkin paikallisia asukkaita kuolee kylmyyteen, ja monet menettävät raajansa ennätyspakkasissa. Miksi hiili- ja öljyvaroja, kun niitä kerran runsaasti on, ei käytetä sähkön- ja lämmöntuotantoon Siperiassa? Neuvostoliiton hajottamisesta alkanut ryöstökapitalismi on johtanut siihen, että suurin osa Venäjällä tuotetusta öljystä, hiilestä ja kaasusta yritetään nyt rahdata Länsi-Eurooppaan. Mikäli se ei jonkin tuotantolaitoksen kohdalla onnistu, ennemmin tuotanto keskeytetään kuin tuotetaan vain venäläisille. Länsi-Euroopassa raaka-aineista yksinkertaisesti saa niin paljon paremman hinnan, että kapitalistin ei kannata Venäjälle tuotteita jättää. Myöskään Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen ei ole kiinteistöjen kunnossapitoon käytetty juuri missään Venäjällä juuri lainkaan resursseja. Ilmankos lämmitysjärjestelmät hajoavat pakkasessa, kun niitä tuskin on huollettu kymmeneen vuoteen.

Kaasun hintoja nostettu rajusti Yhdysvalloissa

Kalifornian sähkökatkokset ilmentävät niitä ongelmia, jotka syntyvät, kun energiamarkkinat ja energian hinnoittelu vapautetaan täysin kilpailun ehdoilla toimiviksi. Kuluneen talven aikana esimerkiksi maakaasun hintoja Yhdysvalloissa on nostettu keskimäärin 70 % ja San Franciscossa jopa 150 %. Maakaasun hinnankorotusten takana on kaasuntuottajien ahneus, yksinkertainen halu saada enemmän katetta kaasunmyynnistä. Syynä ei ole kaasupula, sillä viime aikoina on löydetty myös uusia kaasuesiintymiä aiemmin käytössä olleiden lisäksi. Kaasun hinnannousu on johtanut Yhdysvalloissa myös sähkön kallistumiseen, sillä monet sähköntuottajat käyttävät kaasua. Vuokranantajat käyttävät energiahintojen kohoamista perusteluna vuokrien nostolle (kuinka tuttua muuten myös Suomesta!), ja vaikutukset yltävät myös teollisuuteen, sillä yritykset turvautuvat jopa irtisanomisiin peittääkseen energiahintojen noususta aiheutuvat lisäkustannukset. Energialla keinottelu ja ihmisten terveyden ja hengen vaarantaminen on saanut mielenosoittajat liikkeelle sekä Yhdysvalloissa että Siperiassa. Kalifornian ja Illinois'n osavaltioissa on vaadittu energianhintojen palauttamista vuoden 1999 tasolle. Vladivostokissa Venäjän Kauko-Idässä sadat kaupunkilaiset ovat tukkineet pääteitä, ja lähiseutujen kyläläiset ovat myös yrittäneet katkaista Siperian radan. Mielenosoitukset energiakriisin lopettamiseksi ovat jokapäiväisiä.

Energialla keinottelun näkymät Suomessa

Suomen energiamarkkinoiden suurin yksittäinen tekijä on Fortum, joka vastaa kaikesta maan öljynjalostuksesta sekä suuressa määrin myös sähkön- ja lämmöntuotannosta. Fortumin yksityistäminen on yksi nykyisten oikeistohallitusten puuhastelemista hankkeista. Leimaavaa 1990-luvun jälkipuoliskolle oli myös monien kunnallisten energialaitosten yksityistäminen ja myyminen etenkin ruotsalaisperäiselle Vattenfallille. Myös Porvoossa on aina aika ajoin väläytelty Porvoon Energian myyntiä, ja pikkuporvarilliset vihreät ovat etunenässä vaatimassa selvitystä yksityistämisen eduista ja haitoista. No, haitoista tässä jo on kerrottukin. Etuja ei ole olemassa. Mikäli valtio luopuu Fortumista ja yhä useammat kunnat energialaitoksistaan, odotettavissa on Yhdysvaltain ja Venäjän kaltaisia energian hinnoilla keinottelusta johtuvia sähkö- ja lämpökatkoksia myös Suomeen. Näkyvissä ei ole syitä, miksi näin ei tulisi käymään; kapitalismin kehitys jopa näin yksityiskohtaisia piirteitä myöten on hämmästyttävän samanlaista eri puolilla maailmaa. Voinemme siis jo etukäteen varautua lämmityskatkoksiin tulevina talvina. Jotta näin ei tapahtuisi, on maamme energiantuotantolaitosten ja -yhtiöiden yksityistäminen oitis lopetettava. Jo yksityistetyt osat Fortumista on uudelleen valtiollistettava, kuntien jo myymät energialaitokset uudelleen kunnallistettava ja loput yksityiset energiantuotantolaitokset on myös valtiollistettava. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä, vaan valtiolliset ja kunnalliset energialaitokset on saatettava työväestön hallintaan. Työläisten kollektiivisella päätöksenteolla energialaitoksia voidaan käyttää siihen, mihin niitä pitääkin: turvaamaan ympäristöystävällisellä tavalla riittävä energiantuotanto kotitalouksien, teollisuuden, liikenteen ja palvelujen käyttöön.

-- Teemu Luojola

Artikkeli julkaistu Itä-Uudenmaan mielipidelehti Å-siktenissa 16.2.2001 sekä Militantissa 2.3.2001.