Marxilainen Työväenliitto
http://www.mtl-fi.org, mtl@mtl-fi.org
25.2.2001

 

SKP:n edustajakokousteeseistä
(SKP:n edustajakokous Turussa 19.-20.5.2001)

 

1. Miten globaali kapitalismi uhkaa ihmiskuntaa ja miksi? Mistä globaalisoituminen johtuu? Mikä olisi tieteellinen vaihtoehto meille kaikille, jotka vastustamme sitä? Kun teidän analyysianne lukee, syntyy vaikutus, että edellä mainittu ilmiö johtuu siitä, että Neuvostoliiton ns. reaalisosialismin romahdettua uusliberalismi ja rahan valta nosti päätään ja jyrää kansainvälisesti, pakottaen työväenluokkaa polvilleen. Vaikka NL:n lakkauttaminen onkin suuri tappio, analyysin lähtökohdaksi se on aika heikko ja impressionistinen todellisuuden lähestyminen. Tunnistavatko teesien kirjoittajat tosiasiaa, että imperialismi on kapitalismin korkein ja viimeinen vaihe ja sen sisälle mahtuu monta periodia?

A) Ensimmäinen periodi, jossa on saatettu loppuun kolonialismi ja maailman jako suurvaltojen kesken, ulottuu 1800-luvun viimeisiltä vuosikymmeniltä 1914 sodan katastrofiin ja Lokakuun Vallankumoukseen asti.

B) Toinen periodi alkaa 2. Maailmansodan jälkeen kolonialismin rappeutumisen myötä ja se johtaa valtavaan ekspansioon, joka perustuu dollarin vakaaseen käännettävyyteen, Bretton Woodsin sopimuksiin nojaten. Tästä taas seurasi pääoman ylikasautumisen kriisi. Tunnusomaista tällä kaudella on keynesianismi ja inflatorinen raha, joka teki mahdolliseksi hyvinvoinnin valtion rakentamista ( eikä KEPU:n hyväntahtoisuus).

C) Kolmas periodi tulee vastauksena tämän kriisin räjähtäviin poliittisiin seurauksiin 1968-1975 ja johdattaa liberalisoitumiseen ja finanssipääoman kansainvälistymiseen. Kysymyksessä on kahden viimeisen vuosikymmenen globaalisoituminen. Tämän kauden tunnus on antikeynesianismi ja thatserilainen anti-New Deal.

Jokaisen periodin tultua päänsä loppuun, siirto seuraavaan tapahtui sotien, kriisien ja romahdusten kautta. Nyt olemme Aasian, Venäjän ja Etelä-Amerikan romahdusten jälkeen siinä pisteessä, missä tulee metropolien vuoro, viimeinen periodi on loppunut ja seuraavan alkua ei näy. Työväenluokan taistelut globaalisoituvat niinikään. Tämä asettaa meidät kansallisten ja kansainvälisten tehtäviemme eteen.

2. Tämän analyysin valossa edellinen tarkoittaa, että EU:n vastustaminen ei voi merkitä kansallisvaltion ( ja porvarillisen) isänmaan puolustamista. EU:n tilalle pitäisi asettaa tavoitteeksi SEY (Sosialistisen Euroopan Yhteisö). Se, joka ei tätä tajua ja pitää kiinni "sosialismi yhdessä maassa" teoriasta, hän ei tajua mitään NL:n romahtamisen syistä vaikka kuinka hän toisin väittäisi. Teeseissä lukee: "EU:n maatalouspolitiikka murentaa maamme elintarvikeomavaraisuutta". Onko tämä vihannesviljelyä yhdessä maassa?

"Käynnissä on työväenliikkeen ja keskustan yhteistyöllä saavutettujen (...) oikeuksien alasajo". Onko nyt KEPUkin uhrin asemassa? Onko saavutukset vain subjektien aikaansaamia vai riippuvatko ne myös objektiivisista olosuhteista, määrääkö tajunta olemisen vai päinvastoin? Tänä päivänä on helpompi kaataa kapitalismi kuin saada hyvinvointivaltio takaisin.

3. Teeseissä lukee: "Irtaantumalla kokoomuksen kelkasta vasemmiston, vihreiden ja keskustan edustajat voisivat...". Onko tämä vanhan kansanrintaman sopan jälleenlämmittämistä? Etsitään porvariston osaa, joka julistetaan edistykselliseksi ja mennään sen kanssa (pahimmassa tapauksessa hallituksessa) painostamaan rahan valtaa tekemään myönnytyksiä. Tätä V.I. Lenin sanoi reformismiksi ja taisteli sitä vastaan. Vastaus pitäisi olla ei porvarillisten puolueiden ja järjestöjen Yhteisrintama, joka taistelisi ei ainoastaan minimi ohjelman vaatimusten puolesta, vaan myös sellaisten reformien puolesta, joiden toteutus johtaa suoraan sosialismiin. Tekstiä, joka auttaa luokan tajuntaa tietoisuuteen sanotaan siirtymäohjelmaksi.

4. Luin kappaletta "Rahan vallasta on siirryttävä kansanvaltaan" ja yritin ymmärtää mitä sillä kansanvallalla tarkoitetaan. Onko se kapitalismi vai sosialismi? Onko se kapitalismi, jossa yläluokka on riisuttu vallasta (miten, kuka sen tekee) vain sellainen, joka säilyttää toisaalta valtansa mutta laajentaa demokratiaa myös. Heti tämän jälkeisessä virkkeessä todetaan vanha brezneviläisen stalinismin harhaoppi aseidenriisunnasta, vedoten samalla Suomeen (sic!), että se toimisi "siviilikriisihallinnan edelläkävijänä". Minusta, paitsi, että tässä on opportunismin makua, aseidenriisunnan mahdollisuus kuulostaa myös vaaralliselta. Sota on se mitä kapitalismi tarvitsee tänä päivänä yhä enemmän ja sitä ei saa salata kansalta. Täytyy sanoa ei NATO:lle, mutta ei saisi hämätä kansaa sillä, että Suomi voi olla rauhan edelläkävijämaa; eikö Suomen suhtautuminen Irakin ja Jugoslavian sotaan opettanut meille mitään?

5. Päämärämme on sosialismi ja kommunismi ja se saavutetaan sosialistisen vallankumouksen kautta. Näin lukee kohdassa 5. Ja vähän alempana: " SKP oli 50-luvulla ensimmäisiä puolueita, joka kirjasi ohjelmaansa tavoitteeksi rauhanomaisen siirtymisen sosialismiin....60-luvulla tuli Suomen tie sosialismiin ja 70-luvulla demokraattisten voimien yhteistyöohjelma... Tämä kaikki sivutetaan valtajulkisuudessa". Minun piti lukea tätä toisenkin kerran varmistaakseni, että luin oikein. Onko toverit tämä totta, että siis valitatte, että kapitalistien media ei huomioi sitä, että olette heittäneet marxismi-leninismin roskiin ja muuttuneet reformistiseksi puolueeksi?

6. Niin finanssipääoma kuin luokkataistelukin globaalisoituvat. Seattle ja Praha avaavat uuden aikakauden vastarinnassa, joka sisältää uusia käytännön menettelytapoja. Tarvitaan maailmankattava teoria ja toiminta. Onko internationalismi ymmärrettävä kuten teeseissä lukee, vain kansainvälisten kampanjoiden koordinoivana voimana, yhteisenä tiedottajana, teoreettista yhteistyötä harrastavana ( ehkä pitäisi sanoa harrastelijana) ja kanssakäymisen edistäjänä? Vai tarvitaanko ehdottomasti internationaalia, työväenluokan maailman vallankumouksellista puoluetta?

-- Dimitris Mizaras