Sekä taloudellisia että poliittisia vaatimuksia nostettu...
Kesän lakkoaalto Etelä-Koreassa

Korean ammattiyhdistysten liitto (Korean Confederation of Trade Unions, KCTU) julisti Etelä-Koreaan yleislakon heinäkuun 5. päiväksi. 22. kesäkuuta KCTU:n keskuskomitea päätti yksimielisesti ryhtyä poliittiseen lakkoon. Korean metallityöläisten liiton (KMWF) oli tarkoitus olla lakon keskeisin ammattiliitto. Keskuskomitean tavoitteena oli, että kaikki KCTU:n 600 000 jäsentä osallistuisivat lakkoon samana päivänä.

Lakkoon osallistui lopulta KCTU:n ilmoituksen mukaan noin 100 000 työntekijää, vaikka hallitus yritti ilmoittaa osanottajien määräksi alle 20 000. Seuraava yleislakko ja 100 000 lakkoilijan vahvuinen mielenosoitus Soulissa on suunniteltu toteutettavaksi heinäkuun aikana. Tämä on kolmas yleislakko tähän mennessä kesän aikana.

KCTU vaatii lakoillaan seuraavaa:

- Uusliberalististen uudelleenjärjestelyjen on loputtava ja suunnitelluista irtisanomisista on luovuttava. Työläisten perusoikeudet on taattava.
- Vakituisten ja epäsäännöllisten työntekijöiden erottelun on loputtava.
- Julkisten palveluiden työntekijöille ja yliopistojen professoreille on taattava oikeudet muodostaa ammattiliittoja.
- Julkisia koulutus- ja terveydenhoitojärjestelmiä on laajennettava.
- Laki kansallisesta turvallisuudesta on kumottava.
- KCTU:n johtajien pidätysmääräykset on hylättävä ja KCTU:n sortaminen on lopetettava.
- Kim Dae Jungin hallituksen on erottava.

Ay-aktivistien pidätyksistä tullut normaalikäytäntö

"Ihmisoikeuksien hallituksena" tunnetun, Nobel-palkitun Kim Dae Jungin sortohallitus on näyttänyt todelliset kasvonsa kevään ja kesän 2001 aikana. Kun lähes 55 000 KCTU:n jäsentä kesäkuun 12. päivänä ryhtyi yleislakkoon, puuttui hallitus työsopimusneuvotteluihin ilmoittamalla, ettei se hyväksy mitään työtaistelutoimia.

Korean Air -yhtiön lentäjille langetettiin pidätysmääräyksiä kesken sopimusneuvottelujen ja heidän oli piiloteltava saadakseen neuvottelut käytyä. Sopimukseen päästyään työnantajapuoli ilmoitti, ettei nosta virallisia syytteitä ammattiliiton johtoa vastaan. Tästä huolimatta hallitus piti pidätysmääräykset voimassa ja pidätti neljä lentäjien liiton johtajaa.

Pidätykset ja poliisiväkivalta ovat tänä vuonna koventuneet huomattavasti aiempaan verrattuna. Kesäkuun 25 ensimmäisenä päivänä pidätettiin 47 työläistä, lähes kaksi päivää kohden. Yhteensä siihen mennessä vuoden 2001 aikana pidätettyjen määrä on 137. Kesäkuun 15. päivänä hallitus määräsi bussilasteittain mellakkapoliiseja piirittämään KCTU:n toimiston ja suorittamaan pidätyksiä ja etsintöjä toimistossa.

KCTU:n puheenjohtaja Dan Byung-hosta on julkaistu etsintäkuulutus, jota on levitetty kaikille poliisiasemille sekä julkisille paikoille, kuten hotelleihin, ravintoloihin, rautatie- ja linja-autoasemille. Tiedotteessa luvataan viiden miljoonan wonin (noin 28 000 markkaa) palkkio kaikista Danin sijaintiin liittyvistä vihjeistä. Yli 500 poliisia on määrätty etsimään Dania, osa heistä on irrotettu tähän tehtävään murha- ja huumeryhmistä.

Pidätyksistä on tullut normaali käytäntö, mutta tämä ei kuitenkaan riitä hallitukselle. Edellisen diktatuurihallituksen aikana poliisien käyttämän pahamaineisen kyynelkaasun, kirveiden ja moukareiden taktiikan on myös "ihmisoikeuksien hallitus" ottanut uudelleen käyttöön.

Rikkurit ja poliisit murtavat lakkoja väkivalloin

26. toukokuuta Hyosungin tehtaan työläiset ryhtyivät lakkoon, kun työnantaja palkkasi rikkureita estämään työntekijöitä äänestämästä laillisesta työtaistelusta.

Rikkureiden asevalikoimaan kuului mm. itsetehtyjä pommeja, kyynelkaasua, kaasuaseita ja teurasveitsiä. Täten aseistettuna he estivät työläisiä äänestämästä samalla, kun yhtiö yksipuolisesti ilmoitti irtisanomisista ja ulkoistamissuunnitelmista. 26 päivän lakon jälkeen 3000 mellakkapoliisia hyökkäsi lakkoilijoiden kimppuun ja 1700 työläistä vietiin väkivalloin pois. Poliisi ei antanut ainuttakaan varoitusta rikkureita palkanneelle ja väkivaltaan yllyttäneelle työnantajalle.

Korean rakennuskuljetustyöläisten liitto (KCTWU) on ollut lakossa toukokuun 25. päivästä lähtien vaatimuksenaan ammattiliiton edustajien tunnustaminen ja viikottaisen työajan lyhentäminen. Heidän työaikansa on edelleen yli 80 tuntia viikossa.

Heti sen jälkeen, kun heidän ammattiliittonsa laillinen asema oli vahvistettu, yhtiö palkkasi rikkureita tuhoamaan ammattiliiton. Työläiset tekivät työnantajan toimista 150 valitusta, mutta yksikään niistä ei johtanut juridisiin toimenpiteisiin. 19. kesäkuuta 2000 mellakkapoliisia hyökkäsi väkivaltaisesti 350 lakossa ollutta kuljetustyöläistä vastaan. Yli 300 työläistä vietiin poliisiasemalle.

Uusliberalistista politiikkaa vastaan

Yhdysvaltain, Japanin ja EU:n imperialistisissa talouksissa alkamaisillaan oleva taantuma kouraisee Etelä-Koreaa erittäin rankasti, koska maa on riippuvainen vientiteollisuudesta. Siksi Korean hallituksen on selviytyäkseen toteutettava uusliberalistista talouspolitiikkaa. Tähän politiikkaan kuuluvat joukkoirtisanomiset, tuotannon ulkoistaminen, työläisten oikeuksien murskaaminen ja muut vastaavat toimenpiteet.

Hallituksen työväenvastaisten hyökkäysten kohteena on erityisesti KCTU, joka on voimakkaimmin kamppaillut hallituksen politiikkaa vastaan. Hallituksen on lamaannutettava KCTU:n toiminta, jotta se kykenisi toteuttamaan uusliberalistista politiikkaansa ja yksityistämään tärkeimmät julkisessa omistuksessa olevat yhtiöt. Siksi hallitus hyökkää KCTU:n johtoa vastaan, jolla on takanaan jäsenistön laaja tuki.

Taistelun on laajennuttava

Etelä-Korean luokkataistelun kiristynyt tilanne edellyttää, että nostamme erinäisiä vaatimuksia, joiden avulla työväenluokka kykenee saavuttamaan KCTU:n esittämät seitsemän vaatimusta sekä paljon enemmän -- työväenhallituksen:

- Yleislakkojen sarjaa on jatkettava ja laajennettava, uusia poliittisia vaatimuksia on nostettava esiin ja kytkettävä lakkoihin.
- Lakoissa esiintynyt työväenluokan itsepuolustus on organisoitava työväenmiliisin ytimeksi.
- Työläisten on perustettava neuvostoja sekä tehdas- ja työpaikkakomiteoita, joiden on vallattava tuotantolaitosten johto kapitalisteilta.
- Näiden neuvostojen on aloitettava valmistelut työväenhallituksen perustamiseksi, ja alettava suunnitella tuotantoa.
- Pohjois-Korean työläisten on liityttävä taisteluun ja suoritettava poliittinen vallankumous omassa maassaan. Tämän jälkeen Korea on yhdistettävä yhteisen työväenhallituksen alaisuuteen ja tuotanto on suunniteltava Korean-laajuisesti.

Vallankumouksellisen puolueen rakentaminen on välttämätöntä

Mutta näiden vaatimusten toteuttamiseen eivät riitä vain ammattiliitot. Riippumatta siitä, kuinka militantteja ne ovat, ammattiliittoina ne ovat kuitenkin keskittyneet lähinnä työläisten taloudellisen aseman parantamiseen.

Ne eivät luonteensa vuoksi voi menestyksellisesti esittää poliittista ohjelmaa; niiden kampanja rajoittuu aina taloudellisiin vaatimuksiin ja talouspoliittisiin kysymyksiin. Ammattiliitot eivät ole yhdistyneet yhteisen vallankumouksellisen analyysin ja ohjelman, vaan yhteisten taloudellisten vaatimusten ympärille. Siksi ammattiliittojen taistelu ei sellaisenaan voi johtaa onnistuneeseen työväen vallankumoukseen.

Näihin vaatimuksiin voi vastata vain vallankumouksellinen työväenpuolue, bolsevikki-leninistinen puolue, joka toimii työväenluokan taistelun teräsnyrkkinä. Ilman vallankumouksellista puoluetta lakkojen johdossa työväenluokka ei voi ryhtyä poliittiseen taisteluun työväenkontrollin ja -hallituksen puolesta. Ammattiliitot eivät voi korvata puoluetta tässä taistelussa.

Tämänlaisen puolueen rakentaminen on välttämätöntä eikä tätä puolueen rakennustyötä pidä Koreassa lykätä enää hetkeäkään, sillä lakkoaalto ja ammattiyhdistyksistä kumpuava taistelu eivät jatku loputtomiin. Ilman militanttia marxilaista puoluetta johdossaan nämä taistelut laantuvat ja pahimmillaan johtavat tilanteeseen, jossa työväenluokka johdon puutteen vuoksi joutuu voitetuksi.

Mikäli tätä taistelua jatkamassa ja laajentamassa ei ole vallankumouksellista puoluetta, voivat lakkoaallon saavutukset valua hukkaan ja työväestön taistelutahto voi vaihtua pettymykseen.

Kansainvälinen Työväenkomitea tekee parhaansa luodakseen Koreaan vallankumouksellisen bolsevikki-leninistisen työväenpuolueen ytimen, joka taistelussa kasvaa ja kehittyy ja muuttaa lakkotaistelut johdollaan yleiseksi poliittiseksi taisteluksi, Korean työväen vallankumoukseksi ja Korean yhdistämiseksi yhteisen työväenhallituksen alaisuuteen.

Kansainvälinen sihteeristö
Kansainvälinen Työväenkomitea
12.7.2001