Marxilaisen Työväenliiton kannanotto 8.11.2001:
Marxilainen Työväenliitto erosi Kansainvälisen Työväenkomitean jäsenyydestään

Marxilainen Työväenliitto (MTL) ilmoitti 8. lokakuuta Kansainväliselle Työväenkomitealle (KTK) eroavansa järjestöstä, ja että jatkossa MTL:n nimeä ei enää saa käyttää puhuttaessa KTK:n Suomen osastosta. Tähän MTL:n päätökseen johtaneita syitä eivät niinkään olleet pitkän aikaa jatkuneet poliittiset ja metodologiset erimielisyydet, vaan KTK:n johdon kieltäytyminen käsittelemästä niitä.

Objektiivisen todellisuuden analyysin ja kannanottojen puute KTK:ssa vaivasi MTL:a jo aikana ennen Göteborgia. Järjestettäväksi päätetyn KTK:n ensimmäisen kansainvälisen konferenssin alinomainen lykkääntyminen ja siihen liittyvien asiakirjojen syntymättä jääminen tarkoittivat käytännössä erimielisyyksien ratkaisemisen siirtämistä hamaan tulevaisuuteen.

Tilanne kärjistyi Genovan tapahtumien jälkeen, jolloin KTK:n johto päätti tilapäisesti erottaa erään MTL:n jäsenen ja poisti tältä oikeudet käyttää järjestön nimeä siihen asti, kunnes Genovan yhteydessä sattuneet sekaannukset yhteistyökuvioiden suhteen olisi tutkittu ja selvitetty. Kyseinen MTL:n jäsen vastasi syytöksiin ja totesi, että sotkun takana piilevät ennemminkin mm. teoriaan työväenluokan separatismista ja Neljännen Internationaalin jälleenrakentamiseen liittyvät poliittiset erimielisyydet. Tähän 19. elokuuta lähetettyyn vastineeseen ei KTK:ssa ole vieläkään otettu kantaa, ja tästä seurasi miltei täydellinen MTL:n toiminnan lamaantuminen ja teoreettisen työn hidastuminen. Syyskuulle suunniteltua MTL:n vuosikokousta ei koskaan pidetty, ja yhteiskunnallisen tilanteen kriisiin ajautumisen kriittisessä vaiheessa MTL oli käytännössä poissa toiminnasta. Syyskuun 24. päivä kyseinen MTL:n jäsen ilmoitti eroavansa KTK:sta, ja pian sen jälkeen 8. lokakuuta koko MTL teki samoin.

Porvoossa lokakuun 26.-27. päivinä pidetyssä MTL:n epävirallisessa kokouksessa päätettiin jatkaa järjestön toimintaa puhtaalta pöydältä. Päätöksiä tehtiin seuraavista asioista:

- järjestäytymiskokous pidetään Helsingissä helmikuussa 2002
- kokoukseen liittyvät asiakirjat julkaistaan pamflettina tammikuun alussa
- osallistutaan globalisaationvastaisia aktivisteja ja työväenluokkaa kokoavan yhteisrintaman toimintaan
- järjestön kotisivut uusitaan ja niitä päivitetään säännöllisesti
- tulevassa järjestäytymiskokouksessa päätetään paitsi uusista säännöistä myös järjestön kansainvälisestä suuntautumisesta
- toistaiseksi MTL pysyy kaikkien olemassa olevien kansainvälisten tendenssien ulkopuolella, lähtökohtanaan edelleen globaalikapitalismin kritiikki ja maailman luokkataistelun tarpeet.

Järjestäytymiskokoukseen valmisteltavassa ohjelmaluonnoksessa sanotaan seuraavaa:

Työväenluokan täytyy perustaa toimintansa historian kokemukselle kokonaisuudessaan, mutta siihen ei pidä rajoittua, vaan siitä on päästävä eteenpäin korkeammalla tasolla. Työväenliike ei saa rajata itseään välittömän ja karvaan kokemuksensa kansallisiin rajoihin, vaan sen on jälleen löydettävä kansainväliset vallankumoukselliset perspektiivit ja vallankumouksen Internationaali.

Trotskin toteutumaton hanke, Neljännen Internationaalin rakentaminen, on kysymyksistä päivänpolttavin. Trotskilaisuus ei ole vain antistalinismia, kuten yrittävät väittää demokraatit, "uudistajat", kommunistit tai jopa monet trotskilaiset. Se on vuonna 1917 alkaneen maailmanvallankumouksen avoimesti kehittyvää teoriaa ja käytäntöä. Hanke ei toteutunut, koska Internationaali ei ehtinyt levittää lokakuun vallankumousta. Miksi Neljäs Internationaali, miksi sen jälleenrakentaminen? Internationaali ei voi syntyä pyyhkimällä historia muistista, vaan sen täytyy sisäistää kaikki 1900-luvun irvokkaiden ja traagisten kokemusten opetukset ja samalla pyrkiä eteenpäin niiden pohjalta. Tämän vuoksi Neljäs Internationaali perustettiin. Erinäisistä syistä johtuen hanke ei toteutunut, vaikka se on yhtä tärkeä välttämättömyys kuin maailmanvallankumous. Emme kuitenkaan puhu yksinkertaisesta entisöinnistä, vaan puhumme jälleenrakentamisesta: jokaisesta kokemuksen ja tiedon lähteen yhdistämisestä, valloittamisesta ja kehittämisestä, ihmiskunnan tulevaisuuden osoittamisesta. Tämä on jälleenrakentamisen perusta. Ja jos luopuisimme Neljännen Internationaalin lipusta, luopuisimme samalla luokkataistelun teoreettisista, poliittisista, strategisista ja ohjelmallisista saavutuksista.

Toinen ja Kolmas Internationaali ajettiin poliittiseen kuolemaan sosialidemokraattien ja stalinistien toimesta ennen, kuin ne ehtivät organisaatioina hajota. Neljäs Internationaali lakkasi olemasta yhtenäinen organisaatio ilman, että se olisi kuollut poliittisesti. Toinen Internationaali tuhoutui isänmaallisuuteen ja Kolmas Internationaali politiikkaan sosialismista yhdessä maassa. Molempien poliittinen ydin mätäni ennen kuin organisaation kuori murtui. Sen sijaan Neljännen Internationaalin keskeinen teoreettinen ja poliittinen ydin, jatkuva vallankumous ja maailmanvallankumouksen dialektiikka, siirtymäohjelma, Petetyn vallankumouksen opetukset jne., on elävämpi kuin koskaan, huolimatta organisaation sirpaloitumisesta ja Trotskin jälkeisen ajan neuvottomuudesta. Haaste Neljännen Internationaalin jälleenrakentamiseksi lähtee tästä ristiriidasta elävän historiallis-poliittisen ytimen ja haavoittuneen poliittisen organisaation välillä. Historiallista ydintä ei voi säilyttää, jollei sitä kehitä. Nostalginen paluu vuoden 1938 olosuhteisiin tai silloisten toimien mekaaninen toisto eivät ole mahdollisia. Neljättä Internationaalia ei voi rakentaa sosialidemokraattien tai stalinistisen byrokratian sisällä, vaan itsenäisenä järjestönä ja edellisten vastakohtana.

Nyt, kun kaikki sodanjälkeiset voimasuhteet ovat järkkyneet, on mahdollista ja välttämätöntä ryhtyä suureen harppaukseen. Uusi internationaali tulee olemaan Neljäs Internationaali, tai se ei voi syntyä ollenkaan. Trotskilaisen liikkeen kokonais-historiallisen arvioinnin välttämätön tehtävä on vielä edessäpäin. Dialektinen materialismi filosofiana, logiikkana ja tietoteoriana on marxismin teorian ja käytännön vallankumouksellinen ydin. Sen tutkiminen ja opiskelu on MTL:n ensisijaisia tehtäviä.

MTL päättää tietoisesti jäädä Neljännen Internationaalin nimeen vannovien tai sen "jälleenrakentamiseen" pyrkivien ryhmien ulkopuolelle. Kuitenkin MTL on avoin keskusteluille ja muulle käytännön tason toiminnalle muiden trotskilaisten kanssa. Tendenssien ulkopuolelle jääminen ei tarkoita kansallistrotskismia. Stalinismin romahtaminen, joka vei mukanaan suurimman osan trotskilaisista järjestöistä, on luonut täysin uuden tilanteen, joka ei salli vanhan sodanjälkeisen poliittisen ja järjestöllisen olemassaolon jatkumista. Välttämätön uusi jälleenjärjestäytyminen kansainvälisellä tasolla ajaa vanhojen ryhmittymien ohitse ja tulee vetämään puoleensa erilaisia poliittisia taustoja ja perinteitä omaavia voimia, joiden sisällä meidän tulee taistella Trotskin perinnöstä, kunnes voitamme. MTL ei aio tuhannennen kerran julistaa perustetuksi vielä yhtä trotskilaista tendenssiä. Lähitulevaisuudessa poliittisen näyttämön koostumuksessa tulee tapahtumaan uudelleenjärjestäytymisiä. Kannatamme kansainvälisen kampanjoinnin aloittamista työväenluokan keskuudessa ilman poissulkemisia, mikä mahdollistaisi kansainvälisen konferenssin, jossa keskusteltaisiin Neljännen Internationaalin jälleenrakentamisesta.