Globalisaationvastaisia aktivisteja ja työväenluokkaa yhdistävän
Yhteisrintaman koollekutsu
Hyökkäykset Afganistanissa ja kotimaassa, militarismi ja demokraattisten oikeuksien kaventaminen ovat saman kolikon eri puolilla.
Taistele globaalin ja kansallisen kapitalismin suunnitelmia vastaan

Perusturvaa leikataan, politiikka kovenee

Syksyn 2001 puheenaiheita Suomessa on ollut mm. eläkeiän ja eläkkeen suuruuden "joustavuus" sekä työttömyysturvajärjestelmän uusiminen. "Joustavassa" eläkemallissa työntekijä joustaa: eläke on sitä suurempi, mitä pidempään on töissä, ja suurimman eläkkeenhän saa tällöin tuonpuoleisessa, jos työskentelee hautaan asti. Eivät nämä perusturvan romuttavat uudistukset suinkaan ainoita heikennyksiä työläisten toimeentuloon ole, räikeimpiä vain.

Hallitus ajaa mainittuja uudistuksia samalla, kun ns. pehmeämmän linjan politiikka on ajautunut vaikeuksiin. Jo pidempään on valmisteltu Lipposen korvaamista Tuomiojalla, jotta SDP:n kannatus ei romahtaisi ennen ensi vaaleja. Nyt tämä hanke ontuu, sillä maailmantilanne on koventunut ja taas tarvitaan kovia otteita ja miestä, joka ohjaa Suomen Natoon vuonna 2004. Kovia otteita tarvitaan myös ns. terrorisminvastaisessa taistelussa. Emme tiedä, milloin Suomessa säädetään terroristilakeja, mutta tiedämme, että niitä valmistellaan kaikissa EU-maissa. Kun lait lopulta vahvistetaan, ne tulevat olemaan ristiriidassa ihmisoikeuksien kanssa.

Demokraattisia oikeuksiamme sorretaan

Yhdysvalloissa on jo saatu esimakua terrorisminvastaisten lakien sisällöstä. 25.10.2001 vahvistettiin laki, joka sallii viranomaisten kuunnella terrorismista epäiltyjen puhelimia ja lukea heidän sähköpostejaan. Myös ulkomaalaisten pidättäminen helpottui. Toistaiseksi esitys ulkomaalaisten maahanpääsyn estämisestä ei mennyt läpi, mutta käytännössä näin jo toimitaan. Ja vaikka toistaiseksi kirjesalaisuutta ei olekaan lailla kumottu, käytännössä viranomaiset voivat mielivaltaisesti eristää minkä tahansa postikonttorin, eikä kukaan voi tietää, mitä postilähetyksille siellä tehdään. Tämän syksyn aikana Yhdysvalloissa on monin pienemmin ja suuremmin harppauksin kavennettu ihmisten oikeuksia niin yksityiselämässä kuin yhteiskunnallisissakin asioissa. Ei ole epäilystäkään siitä, etteivätkö nämä säädökset pian leviäisi myös muualle maailmaan ja mm. EU-maihin yhteisen terrorisminvastaisen taistelun nimissä.

Meillä on toki jo kokemuksia siitä, kuinka hallitus voi tilapäisesti kumota kaikki demokraattiset ja ihmisoikeudet niin halutessaan. Suurmielenosoitusten yhteydessä kokoontumisvapautta on loukattu räikeästi. Mm. Göteborgissa ja Genovassa sekä useammin kehitysmaissa tämä on kulminoitunut jopa poliisien ammuskeluun. Ruumiilta ja kidutukseltakaan ei ole vältytty. Myös sananvapaus on alati pahemmin uhattuna. Genovassa poliisit suorittivat hyökkäyksen tiedotuskeskukseen, varastivat kaiken materiaalin ja pieksivät toimittajia. Jos toimittajien työ estetään, tarkoittaa se samaa kuin jos sananvapaus kumottaisiin. Tähän tähtäävät myös terrorisminvastaiset toimet, sillä ei ole sattumaa, että pernaruttohysteriaa lietsotaan ennen kaikkea tiedotusvälineille lähetetyillä kirjeillä.

Äänioikeuskaan ei ole enää itsestäänselvyys. Yhdysvalloissa presidentti valittiin vuonna 2000 vaalivilpin avulla siksi, että suurpääoma tarvitsi kovimman mahdollisen miehen maata johtamaan. Tulokset näkyvät: Yhdysvallat sotii maailman köyhimpiin maihin kuuluvaa Afganistania vastaan ja lisää jatkuvasti asevarusteluaan. Toisaalta Euroopassa äänestysten asema ei ole paljon parempi, vaan täälläkin äänestystuloksia mitätöidään määrätietoisesti. Viimeksi näin kävi Irlannin kansanäänestyksessä EU:n Nizzan-sopimuksesta, jossa irlantilaiset äänestivät sopimusta vastaan, mutta josta EU:n johtajat kommentoivat, että äänestäkööt sitten niin monta kertaa uudestaan, että tulee myönteinen kanta.

Militarismi lisääntyy, sota uhkaa laajeta

Myös militarismi on ollut kovassa kurssissa viime aikoina. Bushin tultua Yhdysvaltain presidentiksi hän on alkanut ajaa monia arveluttavia hankkeita asevarustelun lisäämiseksi, mm. ohjuspuolustuskilpeä ja 3000 uuden hävittäjäkoneen ostamista. Euroopassa ei jäädä kakkoseksi, sillä täällä keskustellaan euroarmeijan perustamisesta, josta esimakua olemme jo saaneet Euroopan-laajuisina sotaharjoituksina, joihin mm. suomalaisia lentäjiä on osallistunut.

Euroarmeijaan tai Natoon liittymistä valmistelee myös Suomen porvaristo, joka koko 1990-luvun ajan ja edelleenkin on puuhaillut puolustusmäärärahojen nostamista sekä uusien Nato-yhteensopivien taisteluvälineiden, kuten Hornetien ja helikopterien hankkimista. Samaan aikaan, kun ulkoista vihollista varten varustaudutaan huipputeknologiaa lisäämällä, sisäisen vihollisen taltuttamiseksi jälleenrakennetaan suojeluskuntia. Koska näitä uusia suojeluskuntia — vapaaehtoisia maanpuolustusjärjestöjä — rahoittavat suuryritykset, on sanomattakin selvää, että niiden "sisäinen vihollinen" on Suomen työväenluokka.

Sotaan varustautuminen ei voi johtaa muuhun kuin sotaan. Lokakuun 7. päivä Yhdysvallat lopulta aloitti sodan ja kansanmurhan Afganistanissa ilmapommituksilla. Sodankäyntiin ovat sotilaallisesti liittyneet tähän mennessä myös Britannia, Saksa, Italia, Ranska, Japani ja Turkki. Poliittisesti mukana ovat kaikkien länsimaiden sekä monien kehitysmaiden, myös arabimaiden hallitukset. Afganistanin kansan veri on tahrinut myös Lipposen ja Halosen kädet. Sotaa ei käydä nyt selkeää vihollista vastaan, vaan Yhdysvallat on pitänyt itsellään oikeuden määritellä vihollisekseen kenet haluaa. Kun Afganistan on kukistettu, on aika seuraavan "terroristivaltion".

Tämä sota uhkaa laajeta kolmanneksi maailmansodaksi. Mukana sotatoimissa on jo useita keskeisiä imperialistisia valtioita, ja sotaa käydään Keski-Aasiassa, Venäjän ja Kiinan takapihalla. Terrorisminvastainen rintama rakoilee sitä enemmän, mitä pidemmäksi sota käy. Kansalaiset eivät hyväksy hallitustensa sotapolitiikkaa, vaan kaikkialla maailmassa on saatu todistaa mittavia sodanvastaisia mielenosoituksia. Kun kansalaisten ja hallitusten sekä eri valtioiden väliset ristiriidat kärjistyvät entisestään, kaikki nykyiset liittoumat rakoilevat ja tapahtuu uudelleenryhmityksiä.

Vuoden 1929 pörssiromahduksesta alkanutta ja koko 30-luvun kestänyttä lamaa eivät imperialistit kyenneet kääntämään nousukaudeksi muutoin kuin maailmansodalla. Nyt alkava taloudellinen lama ja uhkaava romahdus eivät olleet seurausta syyskuun 11. päivän terrori-iskuista, vaan olivat toteutumassa ilman sitäkin. Kun maailmantalous on taas syöksymässä lamaan, kun fasistisia otteita kannattaville hallituksille, kuten Italiassa, annetaan oikeus toimia, kun sota Keski-Aasiassa pitkittyy ja vetää mukaansa yhä useampia maita — mitä muuta imperialistit voisivat pitää viimeisenä korttinaan talouden elvyttämiseksi kuin sodan laajentamista maailmansodaksi.

Yhteisrintama torjumaan työväenvastaisia hyökkäyksiä

Perusturvan leikkauksissa, ihmisoikeuksien ja kansalaisvapauksien kumoamisessa ja sodan vastustamisessa yhdistyvät työväenluokan edut globalisaationvastaisen liikkeen tavoitteisiin. Se sama politiikka, joka riistää kehitysmailta niiden vähäisetkin luonnonvarat ja tappaa Afrikan lapsia nälkään, se sama globaali politiikka aiheuttaa Suomessa "joustoa" eläkkeisiin ja työttömyysturvan leikkaamista. Kun Seattlen kansana tunnetut mielenosoittajat vaativat oikeutta kehitysmaille ja demokraattisten oikeuksien turvaamista länsimaissa, he samalla taistelevat työväestön hyväksi. Mikäli kukaan ei puolustaisi demokraattisia oikeuksia nyt, olisi työväenluokalla edessään huomattavasti vaikeampi urakka sitten, kun työläiset lopulta lähtevät liikkeelle.

Työläisten ja nuorten aktivistien vastakkainasettelusta on päästävä eroon. Edut ovat yhtenevät ja vihollinen on yhteinen. Aktivistit vastustavat epäinhimillistä tuotantoa. Miksi työläiset, jotka tähän tuotantoon joutuvat osallistumaan, eivät vaatisi itselleen inhimillistä työtä epäinhimillisen sijaan! Miksi työläiset olisivat vihaisia aktivisteille siitä, että nämä puuttuvat työläisten asioihin — puutteet työoloissa ovat työnantajien vika, eivät aktivistien. Työssäkäyvien, työttömien, siirtolaisten, pakolaisten, asunnottomien, kotiäitien, nuorten ja opiskelijoiden edut eivät poikkea toisistaan, joten niitä on tehokkainta vaatia yhdessä.

Tämän vuoksi kutsumme kaikkia perusturvan leikkauksia ja sotaa vastustavia sekä demokraattisia oikeuksia puolustavia perustamaan yhteisrintaman rasismia ja militarismia vastaan sekä demokraattisia oikeuksia ja perusturvaa puolustamaan. Kaikki puolueet, järjestöt, ammattiyhdistykset ja henkilöt, jotka eivät hyväksy ylläkuvatun kaltaista työläisten ja nuorten sortoa, ovat paitsi tervetulleita myös velvollisia tulemaan mukaan.

Mielenosoituksia, keskustelua, itsepuolustusta

Entä mitä tämä yhteisrintama käytännössä tekisi? Toimintatapoina olisivat esimerkiksi mielenosoituksien järjestäminen sekä keskustelun herättäminen ja käyminen (niin teoreettisen kuin käytännön keskustelunkin): Jos porvaristo lisää asevarusteluaan, on meidän velvollisuutemme riisua heidät aseista. Jos fasistihallitus sortaa jotakuta, on meidän velvollisuutemme puolustaa sorrettuja. Jos hallituksemme harjoittaa tai tukee sotapolitiikkaa, kuten nyt Suomessa, on meidän vaadittava hallitusta eroamaan ja loppua sodalle.

Jos poliisi hyökkää kimppuumme, on meillä oikeus puolustautua, ja velvollisuus tehdä niin silloin, kun olemme siihen riittävän suurena ja vahvana joukkona järjestäytyneet. Poliisin väkivaltaa meidän ei tule hyväksyä, vaan jokainen poliisiväkivaltatapaus meidän on nostettava esiin ja prostetoitava sitä vastaan mielenosoituksin, sillä viime kädessä poliisiväkivalta on suunnattu kaikkia työläisiä vastaan, ei vain nuoria mielenosoittajia.

Jos äänioikeuttamme loukataan tai äänestystuloksemme mitätöidään, on meidän tehtävä äänekkäin mielenosoituksin ja virastojen valtauksin selväksi, että hallitus, joka on vienyt äänioikeutemme tai äänestystuloksemme, joutaa eroamaan. Jos kokoontumisvapauttamme loukataan, on meidän entistä suuremmalla joukkovoimalla kokoonnuttava ja täten taisteltava tämä oikeus itsellemme takaisin. Koska sananvapauttammekin loukataan, on meidän puolustettava ja kehitettävä omia tiedotusvälineitämme.

Silloin, kun perusturvaamme leikataan ja meidät pakotetaan joustamaan, on meidän tehtävä selväksi, että emme hyväksy joustoja. Miksi hallitus, jolla on varaa pumpata miljardikaupalla rahaa konkurssin partaalla olevien yritysten kautta yksityisten keinottelijoiden taskuun, ei muka kykenisi turvaamaan kansalaisten hyvinvointia. Loppu oikeistolaiselle riistopolitiikalle!

Emme saa alistua sortovallalle, vaan meidän on taisteltava sitä vastaan. Työväestön puolustuksen on oltava tehokasta ja järjestelmällistä. Yhteisrintaman on perustuttava paikallisella tasolla toimivien henkilöiden ja järjestöjen yhteistyölle; on perustettava paikallisia toimintaryhmiä ja puolustusjoukkoja, työväenmiliisejä, puolustamaan työväenluokan tilaisuuksia ja tiloja sekä sorrettuja työläisiä; paikallisten toimintaryhmien on työskenneltävä rasismia vastaan paikkakunnallaan mm. puolustamalla maahanmuutettuja rasistien hyökkäyksiltä. Paikallisten yhteisrintamien on tietenkin pidettävä yhteyttä valtakunnallisella tasolla. Luonnontieteiden, kuten fysiikan alalta tuttu sääntö pätee myös yhteiskunnallisten suhteiden perustana: voimaa ei kumota millään muulla kuin entistä suuremmalla voimalla.

Itsepuolustukseen järjestäytyminen on oikeutettua ja välttämätöntä

Historia osoittaa, että ellei työväenluokka yhtenäisenä voimana puolustaudu, se murskataan ja alistetaan hirmuvallalle. Porvarillinen valtio ei ole olemassa työväenluokkaa varten, siksi työväenluokan on organisoitava omat valtaelimensä. Ensimmäinen toimi tällä tiellä on järjestäytyä yhteisrintamaan, johon osallistuvat työläiset ja globalisaatiota vastustavat aktivistit rinta rinnan, ja perustaa miliisi työläisten ja nuorten itsepuolustusta varten.

Ilman työväenluokan järjestäytymistä yhteisrintamaan rasismia, fasismia ja militarismia vastaan sekä demokraattisia oikeuksia ja perusturvaa puolustamaan mainitut ilmiöt saavat kasvaa vapaasti: fasismi, poliisiväkivalta, rasismi, militarismi ja sodan uhka sekä demokraattisten oikeuksien polkeminen ja perustoimeentulon leikkaaminen. Siksi on välttämätöntä työläisille ja nuorille viimein järjestäytyä puolustamaan itseämme imperialistien ja porvariston alituisia ja aina kovenevia hyökkäyksiä vastaan.