Kansainvälisiltä taistelukentiltä

Italian Indymedia hyökkäyksen kohteena

Italian porvarillisen valtion instituutiot toimivat yhteistyössä selvittääkseen (omien sanojensa mukaan) poliisin väkivaltaisuuksia Genovassa viime heinäkuussa: oikeuslaitos myönsi poliisille etsintäluvan, ja 22.2. poliisi hyökkäsi kolmeen sosiaalikeskukseen ja yhteen Cobas-ammattiliiton toimistoon. Samalla Italian Indymedia joutui hyökkäyksen kohteeksi. Poliisit saapuivat isolla porukalla, mukana oli myös mellakkapoliiseja sekä Genovan yleiset syyttäjät Andrea Casciani ja Anna Canepa, jotka käskivät takavarikoimaan video- ja muun materiaalin. Materiaali sisälsi kuvia Genovan tapahtumista ja erityisesti poliisin käyttämästä väkivallasta tiedotuskeskuksessa ja Diazin ja Pertinin kouluissa.

Etsintälupa antoi poliisille mahdollisuuden raiskata jälleen kerran demokraattisia kansalaisoikeuksia, kuten sananvapautta. Jos poliisi olisi kiinnostunut vain videomateriaalista, se olisi voinut saada sen Italian Indymedian kautta ilman hyökkäystäkin. Nyt poliisi sai lisäksi tietokoneita ja muuta tärkeää tietoa, kuten henkilörekistereitä. Poliisi väittää, että on vain lainannut materiaalia ja muka palauttaisi sen pian. Italian Indymedia tuomitsee hyökkäykset ja mainitsee, että mitään pyyntöä saada materiaalia ei etukäteen edes esitetty. Materiaalia ei kuitenkaan kokonaan menetetty, vaan se on siirretty muillekin palvelimille, sillä hyökkäystä osattiin odottaa. 16.3. järjestetään mielenosoitus ja marssi poliisin hyökkäystä vastaan. http://italy.indymedia.org

Kaksi israelilaissotilasta vankilaan

Israelin valtio tappaa päivittäin palestiinalaisia taistelijoita ja siviilejä. Samalla Israelin sisäinen vastarinta Sharonin politiikkaa vastaan kasvaa. Jälleen kaksi varusmiestä joutui vankilaan kieltäydyttyään suorittamasta palvelusta miehitetyillä palestiinalaisalueilla. Haggai Regev Eilatista tuomittiin 14 päivän ehdottomaan vankeuteen. Toinen nuori, joka ei halua nimeään julkisuuteen, sai aseistakieltäytyjänä 14 päivän ehdottoman ja 14 päivän ehdollisen vankeustuomion. Yesh Gvul -järjestö on kutsunut koolle mielenosoituksen vangittujen varusmiesten tukemiseksi 23.3. sotilasvankilan ulkopuolelle. http://www.yesh-gvul.org

Suoraa toimintaa Skotlannissa

Skotlannin Faslanessa sijaitsevassa ydinsukellusvenetukikohdassa järjestettiin jälleen suoran toiminnan päivät. Mielenosoittajat saartoivat tukikohdan kaikki portit useana päivänä peräkkäin tanssimalla ja kiinnittymällä ketjuihin. Maanantaina 11.2. noin viisisataa ihmistä eristi tukikohdan, heistä yli sata pidätettiin. Tiistaina järjestettiin äänekäs marssi, ja 30 marssijaa pidätettiin. Skotlantilaisten suuri enemmistö tuki mielenosoittajia ja tätä kansalaistottelemattomuustapahtumaa.

Pariisilainen McDonald’s lakossa kaksi kuukautta

Ranskan pikaruokaravintoloiden lakkoaalto jatkuu jo neljättä kuukautta. Viime lokakuussa McDonald’sin työntekijät Pariisin Saint Denisissä menivät lakkoon ja vaativat työpaikkoja takaisin viidelle irtisanotulle kollegalleen. Työntekijät irtisanottiin ammattiyhdistystoiminnan vuoksi. McDonald’s yrittää hämätä yleistä mielipidettä valehtelemalla, että työntekijät olisivat kavaltaneet kassasta miljoona frangia, 200 000 hampurilaisen hinnan verran.

Yrityksen ylimielisyys ja neuvotteluhaluttomuus sekä se, että sovittelijan epäonnistui ehdottaa työntekijöiden kannalta kohtuullista ratkaisua, pakotti työntekijöitä koventamaan taisteluaan niin, että vaatimuslistakin kasvoi. Nyt työntekijät vaativat parempia palkkoja, yövuoro- ja joululisiä, palkkaa myös ylityöstä, pätkätöiden vakinaistamista sekä ennen kaikkea kyseisen ravintolan johtajan eroamista. McDonald’sin johtajat seuraavat amerikkalaisen emoyhtiönsä oppeja ja yrittävät estää työntekijöidensä järjestäytymistä ammattiliitoksi.

Neljän viikon ajan Saint Denisin lakkoileva työläiset olivat leiriytyneinä tämän ylikansallisen yrityksen eteen, ravintola pysyi suljettuna ja yksityispoliisi vartioi sitä. Lakkolaiset keräsivät ohikulkijoilta nimiä adressiin ja rahaa lakkoavustuksiksi sekä jakoivat pamfletteja ja tiedotteita.

Eri aktivistiryhmät osallistuivat käytännön solidaarisuuteen keräämällä lakkoilijoille rahaa ja hankkimalla oikeusapua. Aktivistit ovat myös järjestäneet tiedotustilaisuuksia, mielenosoitusmarsseja ja boikottia muiden pikaruokaravintoloiden tiimoilta. Työntekijät julistivat ilmeisen iloisena erävoitostaan: "Taistelu jatkuu kaduilla, ravintoloiden edustalla ja niiden sisällä."

Tilanne on huolestuttava muissakin pikaruokaravintoloissa. Esimerkiksi eräs CGT-ammattiliiton jäsen menetti työpaikkansa, koska uskalsi puhua radiossa välttämättömyydestä perustaa alalle ammattiliitto.

Joulukuussa McDonald’sin työntekijät Pariisin Saint-Germainissa ryhtyivät lakkoon. Kahden kuukauden taistelun jälkeen he saivat paremmat palkat, ja heidän itsetuntonsa työläisinä vahvistui niin, että he päättivät jatkaa taistelua. Pizza Hutissa niin ikään lakkoiltiin helmikuussa 2001, ja myös tämä lakko oli voitokas. Tämän lakon jälkeen CGT perusti oman ammattiliiton pikaruokaravintoloiden työntekijöille.

Kolumbian sisällissota kiristyy

Kolumbian presidentti Andres Pastrana on ilmoittanut televisiossa katkaisevansa rauhanneuvottelut Kolumbian Vallankumouksellisten Asevoimien (FARC) kanssa. Armeijaa on käsketty valtaamaan demilitarisoitu alue, ja 13 000 sotilasta on siirretty Etelä-Kolumbiaan, jonne sissit ovat viime vuosien "rauhansopimusten" mukaisesti vetäytyneet. Operaatiossa on tarkoitus käyttää myös ilmavoimia ja pommituksia.

Kolme vuotta jatkuneet neuvottelut katkaistiin sen jälkeen, kun kolumbialaisen Aires-lentoyhtiön kone kaapattiin helmikuun puolessa välissä. Kaapparit pakottivat kotimaanlennolla olleen koneen laskeutumaan moottoritielle. He ottivat panttivangeikseen senaattorin ja yhden matkustajista ja pakenivat. FARC-järjestön edustaja tyrmäsi armeijan syytökset siitä, että FARC olisi ollut kaappauksen takana. Kuten presidentti Pastrana ilmoitti, rauhanneuvottelut eivät olleet menneet hukkaan, sillä armeijalla on ollut mahdollisuus kouluttautua ja varustautua paremmin. Tämän valmistautumisen on tietenkin varmistanut Yhdysvallat.

Koko neuvottelujen ajan puolisotilaallisten voimien terroritoiminnan muodossa jatkunut sisällissota on kärjistynyt äärimmilleen. "Kolumbia-suunnitelmaa", jonka mukaan Yhdysvalloilla on oikeus puuttua sisällissotaan tukemalla maan hallitusta taloudellisesti ja sotilaallisesti, on toteutettu käyttämällä tekosyynä huumeidenvastaista sotaa. CIA:n päällikkö George Tenet sanoi 7. helmikuuta, että Irakin, Iranin, Pohjois-Korean, Somalian ja Indonesian lisäksi myös Kolumbiassa "terrorismi" uhkaa jenkkien intressejä. Näin ollen Kolumbian tapahtumat ovat tulleet uuteen vaiheeseen.

Syyskuun 11. päivän tapahtumien jälkeen "Kolumbia-suunnitelman" todelliset piirteet alkavat paljastua, se alkaa näyttää sellaiselta, millaiseksi se on alun perin tarkoitettukin. Kyseessä ei ole suunnitelma huumekauppaa vastaan, vaan suunnitelman tarkoituksena on eliminoida paitsi vasemmistosissiliikkeet FARC ja ELN myös paikallisten asukkaiden vastarinta (alkuasukkaat, mustat, maatalouskollektiivit), joka on este maan "kehitykselle" eli ylikansallisen pääoman esteettömälle riistolle Kolumbiassa.

Espanja julisti aktivistit terroristeiksi

Vaikka EU:n johtajat viime syksynä terroristilakeja säätäessään vakuuttelivat, että terroristilait eivät kavenna tavallisten kansalaisten oikeuksia, osoittaa Espanjan hallituksen helmikuun alussa julkaisema tiedote täysin päinvastaista. EU:n puheenjohtajamaa Espanja ilmoitti käsittelevänsä globalisaationvastaisia aktivisteja terroristeina. Espanja perustelee käytäntöään sillä, että monet terroristiryhmät käyttävät mielenosoituksia hyväkseen suorittaakseen terroritekoja. Terroristijahdin kohteeksi joutuvat täten kaikki poliittiset aktivistit. Jahti alkaa tehostamalla kansainvälistä tietojenvaihtoa poliittisista aktivisteista. Odotettavissa on, että käytäntö leviää muihin EU-maihin lähiaikoina. Espanjan päätöksen taustalla on pelko suurista mielenosoituksista Sevillan huippukokouksen yhteydessä kesäkuussa 2002.

Yhdysvaltain läsnäolo Keski-Aasiassa pysyvää

Kun Yhdysvallat aloitti sotansa Afganistania vastaan syksyllä 2001, osasimme odottaa, että sodan myötä Yhdysvallat jää Keski-Aasiaan ja saa näin strategisesti tärkeän jalansijan sekä Kiinan että Venäjän takapihalle. Tuolloin Yhdysvallat väitti aivan muuta. Seuraavaksi Yhdysvallat sopi yhteistyöstä Keski-Aasian entisten neuvostotasavaltojen kanssa ja väitti, että sotaa ei kuitenkaan käydä niiden maaperältä. Todellisuudessa pommituslennoissa käytettiin keskiaasialaisia lentokenttiä.

Helsingin Sanomien (23.2.2002) mukaan Yhdysvallat on perustanut Keski-Aasian päätukikohtansa Kirgisiaan: "Yhdysvallat ja Kirgisia ovat tehneet vuoden mittaisen sopimuksen Manasin lentokentän käytöstä. Sopimukseen sisältyy myös optio vuokra-ajan jatkamisesta. Presidentti Askar Akajev on todennut tiedotusvälineille, ettei vuosi riitä terrorismin nujertamiseksi Keski-Aasiasta." Jälleen kerran yksi jenkkien väite on osoittautunut valheeksi ja yksi Å-siktenissakin esitetty ennuste oikeaksi.

Koosteen toimittivat Dimitris Mizaras ja Teemu Luojola. Kooste on julkaistu Itä-Uudenmaan mielipidelehti Å-siktenissa 1.3.2002.