Puolueen ohjelma ja ajankohtaiset tehtävät
Hyväksytty Marxilaisen Työväenliiton järjestäytymiskokouksessa Oulussa 9.–10.3.2002

1. Miksi ohjelmamme on välttämätön

Kapitalismin globalisoitumisen aiheuttamien ristiriitojen räjähtämisen myötä kaikki historian rytmit ovat nopeutuneet. Naton Jugoslavian-pommitusten ja Afganistaniin tunkeutumisen jälkeen kellään ei voi enää olla epäilystäkään siitä, ettemmekö eläisi sotien aikakautta. Pian jokainen tajuaa myös, että tämä on samalla vallankumousten aikakausi. Seattlen ja Genovan kansan sekä palestiinalaisten ja argentiinalaisten joukkojen taistelut ovat vain esimakua tämän aikakauden tapahtumista.

Siirtymäkaudella historia kulkee heittelehtimällä edestakaisin suurin kouristuksin. Kymmenen vuotta sitten stalinistisen järjestelmän kaatumisen jälkeen Persianlahden sodasta alkanut aika ei tuottanut paljon kohuttua ja monesti julistettua "uutta järjestystä". Imperialismi tarvitsee kylmän sodan jälkeisen kaaosmaisen maailman hillitsemiseen vielä uutta ja veristä väkivallan kierrettä.

Afganistanista alkanut imperialismin väkivallan kierre ei pääty talibanien kukistamiseen. On aivan eri asia voittaa talibanien olematon vastarinta kuin pitää aisoissa niitä tuhovoimia, jotka imperialistit itse päästivät irti. Afganistanin tilanne on hallitsematon ja koko Keski-Aasia sekä Intian alue ovat käymässä epävakaiksi.

Keskeisimpiä käynnissäolevia prosesseja on Yhdysvaltain väliaikaisessa mutta tiiviissä yhteistyössä Putinin ja entisen Neuvostoliiton alueen paikallissatraappien kanssa tapahtuva sotilaallinen asettuminen entisen Neuvostoliiton maihin. Keskeneräinen kapitalismin palauttamisen prosessi tulee kriittisimpään vaiheeseensa. Uusi rajujen yhteiskunnallisten ja kansallisten taistelujen ajanjakso asettaa mitä välittömimmällä ja pakottavimmalla tavalla kaikki vanhat ja ratkaisemattomat ongelmat eteemme. Niiden ratkaiseminen liittyy internationaalin puutteen suureen ja akuuttiin ongelmaan.

Finanssipääoman globalisaatio, talouselämän globalisaation kolmas periodi imperialismin vaiheen aikana on päättynyt, ja tämä ilmenee kaikilla tasoilla:

a) Kansainvälisen luokkataistelun tasolla. Zapatistien kapinan ja Ranskan vuoden 1995 marras–joulukuun tapahtumien jälkeen syntynyt globalisaationvastainen liike, joka Genovaan tultaessa oli saanut yhä kapitalisminvastaisempia piirteitä, on saanut seuraa. Uuden imperialisminvastaisten ja vapaustaistelujen aallon kärjessä ovat Palestiinan kansan intifada ja Argentiinan kansannousu.

b) Talouden kriisin tasolla. Aasiasta vuonna 1997 alkanut kriisin kierre vei Venäjän talouden vararikkoon ja saattoi kapitalismin palauttamisen umpikujaan, upotti koko Latinalaisen Amerikan kriisiin ja on vuodesta 2000 johtanut Yhdysvaltoja, Euroopan Unionia, Japania ja koko maailmaa syvään taantumaan ja lamaan.

c) Kansainvälisten suhteiden tasolla. Jugoslavian sotasarja ei ole vielä päättynyt, kuten Makedonian tilanne osoittaa, mutta sieltä on nyt siirrytty Keski-Aasiaan. Imperialistien näennäinen liittoutuminen ja yhteiseen rintamaan järjestäytyminen eivät onnistu peittämään sitä, että tulemme näkemään kärjistyviä antagonistisia (eli sovittamattomasti ristiriitaisia) kiistoja eurooppalaisten ja amerikkalaisten imperialistien välillä. Näitä kärjistää entisestään edessä oleva suuri lama ja imperialismin kykenemättömyys saavuttaa kansainvälistä yhtenäisyyttä sen jälkeen, kun Neuvostoliitto romahti ja perusteet Naton olemassaololle ja yhteisen vihollisen vastustamiselle murenivat.

Olemme analysoineet kapitalismin nykyistä kriisiä järjestäytymiskokouksessamme 9.–10.3.2002 hyväksytyssä kapitalismin kriisin analyysissa. Ylläoleva perustuu mainittuun analyysiin, jonka pohjalta julistamme tämän toimintaohjelman.

2. Marxilaisen Työväenliiton kansainvälinen yhteistyö

"Reaalisosialismin" romahtaminen ajoi suuren määrän trotskilaisiksi itseään kutsuvia puolueita rappeutumisen tielle. Ne vaipuivat pessimismiin, vaihtoivat periaatteidensa perustaa tai vajosivat lahkolaisuuden suohon. Me toteamme, että niin lokakuun vallankumouksen maassa kuin muuallakin maailmassa kapitalismin palauttamista ajavan vastavallankumouksen lopullinen menestys riippuu vallankumouksen ja vastavallankumouksen välisten, pitkän ajan kuluessa tapahtuvien yhteenottojen jälkeen.

Marxilaisen Työväenliiton järjestäytymiskokous allekirjoittaa Balkan Socialist Center "Christian Rakovsky" -yhteisrintaman kahden ensimmäisen kokouksen asiakirjat ja päättää tehdä tiivistä yhteistyötä yhteisrintaman kanssa. Koska Marxilaisen Työväenliiton tavoitteet ja periaatteet Neljännen Internationaalin jälleenrakentamiseksi ovat yhteiset Neljännen Internationaalin jälleenperustamiseen tähtäävän liikkeen kanssa, päätämme aloittaa keskustelut liikkeen koordinointikomitean kanssa. Liikkeeseen kuuluu 16 järjestöä eri puolilta maailmaa. Näiden keskustelujen aloittaminen ei tarkoita, että Marxilainen Työväenliitto allekirjoittaisi jokaisen yksittäisen järjestön kaiken politiikan. Samaan aikaan näiden kansainvälisten yhteyksiensä ohella Marxilainen Työväenliitto toimii vuorovaikutuksessa ja keskustelee muiden samoin ajattelevien järjestöjen kanssa ympäri maailmaa.

Emme taistele yhteisrintamaa rakentaaksemme vain kansallisella tasolla, vaan reformismin vaaraa on torjuttava kansainvälisesti. Edustajakokous valtuuttaa puolueen keskuskomitean keskustelemaan ulkomaisten tahojen kanssa mahdollisuudesta muodostaa yhteisrintamia rakentamaan kansainvälisen liikehdinnän sisällä vallankumouksellista keskusta reformismin torjumiseksi.

3. Marxilaisen Työväenliiton teoreettinen työ

Perustamiskokouksessaan Marxilainen Työväenliitto julkaisi lyhyen lehdistötiedotteen perustamisestaan, ja tiiviin aikataulun vuoksi tämä jäi perustamiskokouksen ainoaksi asiakirjaksi. Säännöistä ei tuolloin päätetty sen enempää kuin kapitalismin kriisin analyysista tai ohjelmastakaan. Kokouksessa ei asetettu tavoitteita vuodeksi eteenpäin eikä myöskään sovittu seuraavan kokouksen ajankohtaa. Näin ollen kuluneiden lähes kahden vuoden aikaansaannoksia ei voida arvioida asetetun toimintasuunnitelman pohjalta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Marxilainen Työväenliitto olisi ollut tähän saakka toimettomana.

Maaliskuun 16.–18. päivänä 2001 jäsenet kokoontuivat Ouluun, ja tapaamisessa julkaistiin kannanotto Kapitalismi syöksemässä maailmaa jälleen sotaan. Huolimatta yleisluontoisuudestaan kannanotossa esitetyt näkemykset osoittautuivat seuraavien kuukausien kuluessa täysin paikkansapitäviksi. Kannanoton näköaloja täydennettiin vappukannanotolla ja Göteborg-kannanotolla sekä pamfletilla Kolmannesta maailmansodasta. Marxilaisen Työväenliiton vetoomus työläisten ja nuorten yhteisestä rintamasta Göteborgissa sekä pamflettina julkaistu vastine Kommunistisen Työväenpuolueen "trotskilaisuuden kritiikkiin" selkeyttivät järjestön ideologista suuntautumista ja lujittivat jäsenten tahtoa toteuttaa päämääriään. Marxilaisen Työväenliiton yhteisesiintyminen Christian Rakovsky -yhteisrintaman kanssa Genovassa aiheutti Kansainvälisen Työväenkomitean (KTK) piirissä kriisin, joka myöhemmin johti eroamiseemme KTK:sta. Huonojen yhteydenpitomahdollisuuksien vuoksi ideologinen väittely KTK:n piirissä esim. työväenluokan separatismin teoriasta jäi torsoksi, ja suunniteltu KTK:n ensimmäinen kansainvälinen konferenssi, jossa oli tarkoitus käydä keskusteluja tästä ja monista muista kysymyksistä, jäi meistä riippumattomista syistä toteutumatta. Eroamisemme yhteydessä käyty keskustelu rajoittui pariin kirjeeseen. Aineisto on julkaistu pamflettina Kansainvälisen Työväenkomitean poliittinen umpikuja englanniksi ja osin suomeksi. Yllämainitut asiakirjat sekä erinäiset Itä-Uudenmaan mielipidelehti Å-siktenissa julkaistut artikkelit ovat teoreettinen perintömme järjestäytymiskokoukselle, ja näiden asiakirjojen pohjalta jatkamme teoreettista työtämme mm. järjestäytymiskokouksen asiakirjojen muodossa. Tarkemman selvityksen toiminnastamme voi lukea erillisestä toimintakertomuksesta.

4. Yhteisrintama tämän päivän taktiikkana

Afganistanin sodan viimeaikainen kehitys ja EU:ssa laadittavat ja Suomessakin vahvistettavat terrorisminvastaiset lait osoittavat, että työväenluokalle ja globalisaationvastaisille aktivisteille 9.11.2001 esittämämme yhteisrintaman koollekutsu oli askel oikeaan suuntaan, ja samalla tiellä on jatkettava. Yhteisrintaman välttämättömyys ja se, että ehdotimme sen perustamista, ei tarkoita, että rintama toteutuu itsestään. Meidän on osallistuttava toimintaan ennen muuta fyysisellä läsnäolollamme. Erilaiset keskustelu- ja toimintafoorumit sekä työryhmät ovat oikeita paikkoja aktiiviselle esiintymisellemme ja argumentaatiollemme. Yhteisrintamakutsumme on toistaiseksi esitetty vain yleisellä tasolla. Sitä ei voi vain toteuttaa niin, että ensin perustettaisiin yhteisrintama ja sen jälkeen taisteltaisiin sen riveissä siirtymäohjelman vaatimuksista. Nurkkakuntaista on vain esittää hyviä toimenpiteitä ja odottaa, että muut ymmärtäisivät niiden tärkeyden ja lähtisivät mukaan. Ei, yhteisrintaman toteutuminen on mahdollista ainoastaan osallistumalla aktivistien ja työläisten nykyiseen toimintaan ja argumentoimalla samalla yhteisrintaman puolesta.

Marxilainen Työväenliitto näkee globalisaationvastaisen liikkeen olevan kapitalismin kriisien räjähtämisen hedelmä. Hylkäämme sekä niiden tradeunionististen suuntausten (esim. KTK) näkemyksen, jotka nurkkakuntaisesti julistavat liikkeen pikkuporvarilliseksi, kuin myös niiden opportunististen suuntausten taktiikan, jotka salaavat liikkeen sisäisiä ristiriitoja ja ylläpitävät sen ideologista rajoittuneisuutta ja pyrkivät manipuloimaan ja ohjaamaan liikettä dialogiin kapitalismin kanssa ja sen painostuksen alaiseksi esim. keskustelemalla globaalipääomaa "inhimillistävästä" Tobinin verosta. Meidän pesäeromme viimeksimainitusta opportunistisesta suuntauksesta ei ole nurkkakuntaisuutta, sillä osallistumme liikkeen toimintaan, mutta emme sorru liikkkeen palvontaan emmekä tarkastele liikettä tästä näkökulmasta. Liikehdinnänpalvonnan vaarana on, että liike muuttuu keskustavasemmistolaisen siipensä lobbausvoimaksi, joka vallan kahvaan päästessään alkaa edistää kapitalismin tavoitteita. Suomessa tämän oikeistolaisen, ainoastaan "uusliberaalia" globalisaatiota vastustavan taistelun kautta yhdistyvät demarit, Vasemmistoliitto, SKP, Sosialistiliitto sekä eräät pienemmät ryhmät.

Porvariston suurimpana turvana on työväenluokan puute uskottavasta poliittisesta vaihtoehdosta. Siksi porvariston keskeisenä strategiana on tehdä kaikkensa tällaisen poliittisen johdon muodostumisen estämiseksi. Tämän vuoksi Marxilaisen Työväenliiton on oltava hyvin varovainen solmiessaan yhteistyösuhteita. Ennen kaikkea meidän on oltava läsnä siellä, missä joukot ovat, ja taistella joukkojen keskuudessa oikean politiikan puolesta ja joukkojen kannatuksesta sille. Yhteisrintama ei muodostu, ellemme me itse sitä pyri muodostamaan. Tässä emme aseta ehtoja niille, joille yhteisrintamakutsun esitämme. Kenenkään ei tarvitse omaksua meidän poliittista linjaustamme edellytyksenä yhteistyöllemme hänen kanssaan.

Puoluetta ei voi korvata liikkeellä, sillä se olisi liikehdinnänpalvontaa, mutta vaikka puolue onkin vallankumouksen etujoukko ja sen teoreettinen airut, ei ole mahdollista korvata liikettä puolueella, joka toimisi luokan diktaattorina kysymättä luokan mielipidettä. Jälkimmäinen lähestymistapa on byrokraattinen ja unohtaa luokan ja puolueen välisen dialektisen suhteen: ne ovat ykseydessä keskenään, mutta myös dynaamisesti ristiriitaisia. Me rakennamme vallankumouksellista puoluetta, emme koostumukseltaan ja politiikaltaan häilyvää verkostoa, kuten Sosialistiliitto. Toisaalta rakennamme samalla verkostoja yhteisrintaman muodossa. Näitä kahta asiaa ei voi erottaa toisistaan, mutta niitä ei myöskään pidä samastaa toisiinsa.

5. Marxilaisen Työväenliiton tavoitteet vuosille 2002–2003

Eräs Marxilaisen Työväenliiton tärkeimmistä strategisista tehtävistä vuodelle 2002 on solun perustaminen Helsinkiin. Solun on alkuvaiheessa keskityttävä agitaatioon, propagandaan ja uusien jäsenten värväämiseen. Mitään ei voida saada aikaiseksi ilman fyysistä, jäsenistä koostuvaa organisaatiota. Jäsenten ja solun ohella puoluejärjestön välttämättömiin aseisiin kuuluu oma lehti. Järjestäytymiskokous asettaa vuoden 2002 tavoitteeksi aloittaa säännöllisesti ilmestyvän lehden julkaiseminen. Hanke voidaan toteuttaa aluksi pienilläkin resursseilla ja opintopiiritoiminnan ohessa.

Marxilainen Työväenliitto valmistautuu osallistumaan vuoden 2003 eduskuntavaaleihin mahdollisimman monessa vaalipiirissä omin tunnuksin ja itsenäisellä ohjelmalla. Tämän lisäksi puolue voi toimia yhteistyössä muiden puolueiden ja järjestöjen kanssa — rekisteröimättömien tai rekisteröityjen — ja tällöin sovitaan kunkin omien tunnusten lisäksi myös yhteisistä vaatimuksista. Koska Marxilainen Työväenliitto on rekisteröimätön puolue ja osallistuu vaaleihin omin tunnuksin, valitsijayhdistysten muodostama yhteislista on vaaliteknisessä mielessä ainut mahdollinen yhteistyön muoto. Tämä edellyttää sekä Marxilaista Työväenliittoa että meidän kanssamme vaaliyhteistyöhön halukkaita tahoja keräämään lain vaatimat sata valitsijamiestä kullekin ehdokkaalle. Päätavoitteenamme ei ole kapitalismin uudistaminen vaan sen kumoaminen, ja eduskuntavaalit ovat meille yksi propagandan muoto. Siksi katsomme täysin virheelliseksi taktiikaksi luopua puolueen periaatteista vain teknisesti mahdollisimman helpon vaalisuorituksen vuoksi. Missään tapauksessa emme hyväksy kansanrintamaan perustuvaa vaaliyhteistyötä oikeistolaisten tai näiden kanssa liitossa olevien puolueiden kanssa, vaikka yhteistyö tapahtuisikin muissa vaalipiireissä kuin missä meillä on ehdokkaita. Vaaliohjelmamme pohjautuu tämän ohjelman 6. pykälässä kirjattuihin tunnuksiin. Näissä puitteissa järjestäytymiskokous valtuuttaa kokouksessa valitun keskuskomitean toteuttamaan vaalityötä, siihen liittyvää yhteistyötä sekä koostamaan vaaliohjelman.

Marxilaisen Työväenliiton on osallistuttava työväenluokan ja työtätekevien joukkojen taisteluihin aina kun se on mahdollista, vaikka joukot esittäisivätkin vain minimiohjelman vaatimuksia. Siellä, missä me pystymme vaikuttamaan näihin taisteluihin, meidän on esitettävä siirtymäohjelman vaatimuksia. Ohjelmaa ei voi ehdottaa yhdellä kertaa kokonaan, vaan yksittäisiä vaatimuksia on nostettava sen mukaan, mitkä milloinkin ovat edistämässä luokan tietoisuutta ja järjestäytymistä. Marxilaisen Työväenliiton jäsenten on osallistuttava aktiivisesti oman ammattiyhdistyksensä ja liittonsa toimintaan ja rohkeasti ja määrätietoisesti taisteltava liitossaan puolueen politiikan puolesta ja työläisten irrottamiseksi byrokraattien talutusnuorasta.

Toimintavuoden tärkeisiin tehtäviin kuuluu myös teoreettiseen työhön panostaminen. Neljännen Internationaalin Siirtymäohjelman suomennos on saatettava valmiiksi mahdollisimman pian ja se on julkaistava kaikkien luettavaksi. Lisäksi puolueen on keskuudessaan mitä pikimmin aloitettava keskustelu ohjelmansa metodista — dialektisesta materialismista — ja muista teoriaan liittyvistä kysymyksistä.

6. Marxilainen Työväenliitto taistelee seuraavin tunnuksin

Laman edetessä työttömyys tulee lisääntymään. Suomessa on jo entuudestaan puoli miljoonaa ihmistä vailla työtä. Emme salli enää ainuttakaan työtöntä lisää. Jos työnantajat alkavat lomauttaa, työläisten on yhdyttävä sekä paikallisella että valtakunnallisella tasolla ja vaadittava liukuvaa työaika-asteikkoa: aina työttömyyden lisääntyessä on työaikaa lyhennettävä ansiotasoa alentamatta. Vaadimme tällaista toimenpidettä työttömien työllistämiseksi. Suuryritysten kilpailukyky ei kuulu meidän vastuullemme. Olemme saaneet joustaa jo aivan liikaa koko 1990-luvun emmekä enää suostu kantamaan kapitalismin kriisin taakkaa harteillamme. Jos jokin yritys kaatuu, on valtion otettava se haltuunsa ilman korvauksia ja luovutettava se työntekijöidensä johdettavaksi. Työläisten on muodostettava työväenkomiteoita niin ala- kuin työpaikkakohtaisesti. Komiteat voisivat ottaa yrityksen johdon ja hallinnon vastuulleen ja käyttää tarvittaessa asiantuntijoita, jotka auttaisivat hoitamaan yritystä työntekijöiden eduksi. Komiteoiden tulisi miettiä työtätekevien ihmisten kannalta hyviä ratkaisuja työttömyyteen. Meidän ja perheidemme toimeentulo on liian tärkeä asia porvareiden päätettäväksi.

Suuryritysten pankkisalaisuus on purettava, sillä pankkisalaisuus on kapitalismin kulmakiviä ja pätee ainoastaan isokenkäisten kohdalla. Kansalaisten, erityisesti toimeentuloonsa tukea hakevien tilitietoja on viime aikoina alettu kierrättää viranomaisten keskuudessa. Uusien terroristilakien myötä tämä tulee yleistymään. Kansalaisilla ei ole enää mitään salaisuuksia. Siksi suuryritystenkin pankkitileistä on tehtävä julkisia. Haluamme esimerkiksi lomautusten yhteydessä nähdä kaiken työnantajan rahaliikenteen. Työntekijät luovat kaikki arvot, mukaan lukien kapitalistin anastaman lisäarvon. Työntekijöillä on oikeus tietää, mihin heidän työnsä hedelmät käytetään.

– Työtä kaikille, työttömät takaisin töihin
– Loppu leikkauksille, näpit irti eläkkeistä, työttömyysturvasta ja vuosilomasta

Kaikki liikepankit on kansallistettava. On rakennettava yhtenäinen, ihmisten tarpeet huomioon ottava investointien ja luotonannon järjestelmä. Liikepankit on sulautettava tähän, eikä järjestelmää ole mahdollista luoda, mikäli liikepankit ovat kapitalistien omistuksessa. Pankkien sosialisointi ei tarkoita kansalaisten pankkitilien tai säästöjen sosialisointia. Valtio voi pankkien sosialisoinnin jälkeen tarjota kansalaisille parempia tiliehtoja, korkeampia talletuskorkoja ja edullisempia lainoja. Järkevä rakentaminen ja keinottelusta vapaa asuntojen tuotanto, vuokraus ja omistus ratkaisevat asunnottomuusongelman. Edullisten lainojen tarjoaminen pienyrittäjille ja maanviljelijöille elvyttää taloutta ja helpottaa työttömyyttä.

Marxilainen Työväenliitto vaatii koulutusta, joka edistää humaaneja arvoja ja kasvattaa ihmisiä vastuullisiksi kansalaisiksi. Emme hyväksy ihmisrobottien tuottamista Nokian ja muiden suuryritysten käyttöön. Järkevä tuotanto vaatii järkeviä ihmisiä, jotka osaavat ajatella kansakunnan ja ympäristön kokonaisetua eivätkä vain työnantajan tai omaa etuaan. Opiskelijoiden on oitis ryhdyttävä miettimään toimenpiteitä tällaisen muutoksen aikaansaamiseksi. Yliopistojen kytkökset yritysmaailmaan on purettava. Opiskelijat ovat eräs yhteiskuntamme köyhimmistä ryhmistä. Yhdymme opiskelijoiden vaatimuksiin: ei yliopistojen yksityistämistä, ei lukukausimaksuja. Edullisen opiskelun mahdollisuuksia on lisättävä mm. tarjoamalla ilmaisia kirjoja ja lisäämällä kirjastojen valikoimia.

Marxilainen Työväenliitto taistelee kaiken tasa-arvon puolesta: sukupuolten, kansojen, kielten, seksuaalisten suuntautumisten ym. välillä. Kapitalistinen yhteiskunta rakentuu ihmisten väliselle epätasa-arvoisuudelle. Luokkasorron lisäksi tätä epätasa-arvoisuutta esiintyy miesten ja naisten välillä, kotimaisten ja ulkomaalaisten välillä, eri maissa asuvien välillä, eri kieltä puhuvien välillä, heterojen ja homojen välillä jne. Tätä kapitalistiseen yhteiskuntaan sisäänrakentunutta epätasa-arvoa ei poisteta muuten kuin kumoamalla kapitalistinen yhteiskunta. Tuemme kaikkien sorrettujen taistelua tasa-arvon saavuttamiseksi sekä kaikkia epätasa-arvon vähenemiseen johtavia uudistuksia kapitalistisen järjestelmän sisällä. Sama palkka miehille ja naisille. Paremmat äitiys- ja lastenhoitoetuudet. Taistelemme rasismia vastaan. Samat oikeudet suomalaisille ja ulkomaalaisille Suomessa. Oikeus turvapaikkaan, ei karkotuksia. Kielten epätasa-arvoisuus ilmenee siten, että sorrettujen maiden kansalaisten on opittava imperialistisia kansalliskieliä, mikäli he haluavat pitää yhteyttä ulkomaille. Vastuu kielten epätasa-arvoisuuden poistamisesta on täten imperialististen ja osin muiden länsimaiden työväenluokalla. Kielten tasa-arvo voi toteutua vain sosialismissa kapitalismin kumoamisen jälkeen, ja tehokkain tapa taistella kielten tasa-arvon puolesta on taistella sosialismin puolesta. Kuitenkin esim. esperantoa tulisi soveltaa yhteydenpitovälineenä jo kapitalismin aikana. Siksi Marxilainen Työväenliitto kehottaa jäseniään ja muitakin työläisiä Suomessa ja ulkomailla opiskelemaan esperantoa. Esperanton käyttö ei tarkoita kansalliskielten korvaamista tai tuhoamista yhtenä kulttuurin osa-alueena. Paljon suurempana tällaisena uhkana ovat englanti ja muut imperialistiset kielet.

Kapitalistinen talouskasvu ja kapitalismin aiheuttamat sodat perustuvat paitsi työntekijöiden myös luonnonvarojen häikäilemättömään riistämiseen. Niin kauan kuin talous perustuu kapitalistien väliseen kilpailuun, ympäristöongelmia ei voi korjata. Tuemme kaikkia reformistisia pyrkimyksiä rajoittaa päästöjä ja vähentää kulutusta, mutta toteamme samalla, että ne ovat täysin riittämättömiä pelastamaan luontoa elinkelpoisena jälkipolville. Suomen metsäteollisuuden on luovuttava avohakkuista ja siirryttävä kestävään metsätalouteen. Maataloudessa on edistettävä luomutuotantoa. Uuden ydinvoimalan rakentamisen sijaan on siirryttävä uusiutuviin energianlähteisiin ja energian säästämiseen. Joukkoliikennettä on lisättävä, ruuhka-Suomeen on rakennettava uusia rautateitä. Ei pidä kuluttaa enempää kuin maapallo pystyy uusimaan. Ehtyviä luonnonvaroja on säästettävä. Tämä on kansalaisten suuren enemmistön, työväenluokan etujen mukaista. Siksi työläisten on otettava tuotanto haltuunsa ja tuotettava ympäristöystävällisesti.

Marxilainen Työväenliitto taistelee militarismia, imperialismia ja sotaa vastaan. Sota ja siihen varustautuminen eivät ole enää vain ennuste, vaan karmeaa todellisuutta. Afganistanin jälkeen listalla odottaa vielä suuri määrä uhrattavia maita. Porvarilliset tiedotusvälineet ovat aina hämänneet kansalaisia epämääräisillä termeillä, kuten kansainvälinen yhteisö, terrorisminvastaisuus, ihmisoikeuksien puolustaminen, rauhan turvaaminen, humanitaarinen apu, humanitaarinen sota, jne. Kaikissa heidän uutisissaan ja kirjoituksissaan kiteytyy sama perusajatus: että ihmiskunnan kohtalo on ja pysyy imperialistien käsissä. Marxilaisen Työväenliiton tehtävänä on propagandassaan selvittää nämä käsitteet ja selittää kärsivällisesti työväenluokalle, mitä ne tarkoittavat. "Kansainvälinen yhteisö" on se sama roistokopla, joka riistää työläisiltä ensin selkänahan ja sitten työpaikan, leikkaa pois sosiaaliturvan ja raiskaa häikäilemättömästi demokraattiset oikeutemme. Yhteisrintaman kautta on autettava kansaa ymmärtämään ja kehittämään vaatimuksia, joissa hallitusta vaaditaan sanoutumaan irti tästä roistokoplasta ja tuomitsemaan sen muita maita kohtaan tekemät vääryydet.

– Ei Natoon — Ei WEU:iin
– Gustav Hägglund pois WEU:sta
– Imperialistit pois Keski-Aasiasta
– Ei ainuttakaan Naton harjoitusta Suomessa, ei ainuttakaan suomalaista sotilasta maan rajojen ulkopuolelle
– Ei penniäkään eikä ainuttakaan miestä porvarilliselle armeijalle

Marxilainen Työväenliitto taistelee kansalaisoikeuksien puolustamiseksi Suomessa ja koko Euroopassa. Kuten Afganistanin sota osoitti, ei riitä, että vastustaa sotaa pasifistin tavoin. Me vastustamme imperialistista sotaa. Olemme terrorismia vastaan, sillä terrorismilla ei voida kumota kapitalismia; kukaan ei tee sitä työväenluokan puolesta. Siitä huolimatta sanomme, että vihollinen ei löydy Afganistanista, vaan Atlantin toiselta puolelta, Wall Streetin luksustoimistoista ja Valkoisesta talosta, sekä Atlantin tältä puolelta, Lontoon ja Frankfurtin pörsseistä ja Berliinin palatseista, mutta myös Suomesta: Lipponen yhdessä koko hallituksensa, pienimpienkin hallituspuolueiden kanssa on tahrinut kätensä Afganistanin kansan vereen. Seisomme yhteisrintamassa vaatimassa hallitusta sanoutumaan irti Natosta ja jenkkien painostuksesta. Työväenluokalle on selitettävä, että terrorisminvastaiset lait ovat kuin teloitusryhmä, jonka eteen työläiset itse joutuvat. Taantumuksen voimille ei riitä, että heillä on puolellaan lainsäädäntö, tuomioistuimet ja vankilat; heille ei riitä, että he luovuttavat kansalaisia sellaisiin maihin, joissa nämä saavat kovempia tuomioita tai jopa kuolemantuomion. Porvaristo tietää, että kansan on pakko taistella ja että se tulee tekemään sen ja voimakkaasti. Taistelu tapahtuu aina kadulla. Porvaristo valmistautuu tähän. Mellakkapoliisit ovat uusi ilmiö Suomessa. Sen lisäksi porvaristo rakentaa kodinturvajoukkoja. Poliiseja on jokaisen helppo vihata, mutta vapaaehtoisiin kodinturvajoukkoihin voi kuulua naapuri tai sukulainen, kuka tahansa, jopa hairahtunut työläinen. Kodinturvajoukot näyttävät kansanarmeijalta. Luonteeltaan ne ovat kuitenkin puolifasistisia ja niiden rooli on tukahduttava. Ne harjoittelevat kaupunkisotaa varten ja suuria tuotantolaitoksia ja yrityksiä suojellakseen, aivan kuten edeltäjänsä, suojeluskunnat. Jopa suojeluskuntien varat pantiin talteen 1940-luvulla, ja nyt niitä siirretään kodinturvajoukoille.

Ei riitä, että vaadimme puolisotilaallisten joukkojen lakkauttamista. Jos — tai kun — kodinturvajoukot, uusnatsit tai jokin muu äärioikeistolainen ryhmittymä päättää iskeä kukistamaan mielenosoitusta, kokousta tai yksittäistä ihmistä vastaan, on työväenluokan oltava valmiina rakentamaan itsepuolustustaan. Historia opettaa, että jo kourallinen fasistiprovokaattoreita onnistuu hajottamaan miljoonien ihmisten kokouksia. Marxilainen Työväenliitto varoittaa, että hyökkäys maahanmuuttajia vastaan on hyökkäys koko työväenluokkaa vastaan. Kapitalismi ei voi vapautua rasismista ja epätasa-arvosta, vaan näistä ilmiöistä päästään vain kumoamalla kapitalismi. Kansalaisoikeuksien kaventaminen alkaa terrorisminvastaisena taisteluna. Vaikka demokratian kaventaminen koskeekin aluksi vain ulkomaalaisia, oikeudet riistetään kaikilta. Siksi meidän on erityisesti nyt varottava rasismia.

– Järjestäytykää yhteisrintamaan puolustamaan kansalaisoikeuksia
– Kodinturvajoukot jatkavat suojeluskuntien työtä ja ne on lakkautettava

Sanomme, että ei voi toimia globalisaatiota vastaan, ellei samalla toimi kapitalismia vastaan. Yksinomaan globalisaation huonoja puolia vastustavat reformistiset protestit hämmentävät työväenluokkaa yhtä lailla vaarallisesti kuin pasifistien vollotus taistelussa sotaa vastaan. Julistamme reformismille armottoman sodan. Tulemme osallistumaan kaikkiin tilaisuuksiin ja mielenosoituksiin, jotta Attac ja muut sitä tukevat reformistiset järjestöt löytävät meidät aina vastastaan ja jotta reformismin petollinen luonne paljastuisi työläisille ja nuorille aktivisteille. Marxilainen Työväenliitto taistelee muiden tovereiden rinnalla kansainvälisellä tasolla työväenluokan lopullisen voiton puolesta.

– Globalisoikaa vallankumous
– Suomi pois EU:sta
– Murskatkaa IMF, Maailmanpankki, Euroopan Unioni, FTAA ja Nato
– Alas Schengenin poliisimuuri
– Vapaa liikkuminen Eurooppaan. Oikeus lähteä osoittamaan mieltään muualle, jos kerran päätöksetkin tehdään muualla
– Sosialistisen Suomen puolesta osana sosialistista Skandinaviaa ja Eurooppaa

Elämme sotien ja vallankumousten aikaa. Vain kukoistavilla yhteiskunnilla on varaa hallita demokraattisin keinoin. Kapitalismi pyrkii tuhoamaan kaiken sen, mikä osoittautuu sille esteeksi sen pyrkiessä säilymään yhteiskunnan hegemonisena voimana. Kapitalismin päävihollinen on työväenluokka. Objektiiviset olosuhteet järjestelmän kumoamiselle ja siirtymiselle sosialismiin ovat kypsät. Kuitenkin ilman subjektiivisen tekijän nousemista ajan vaatimalle tasolle ei sosialistinen vallankumous toteudu. Vallankumouksen subjektin, työväenluokan etujoukon on järjestäydyttävä puolueeksi. Vallankumouksellinen puolue on hermokeskus, jossa tapahtuvat tehtävien ja tapahtumien kollektiivinen ymmärtäminen, käsittely ja arviointi. Trotskin mukaan tämä tapahtumien ymmärtäminen tiivistyy ohjelmassa. Ohjelma on puolueen työkalu, mutta se ei koskaan ole täydellinen, sillä työn kohde, yhteiskunta, muuttuu jatkuvasti ja nopeassa tahdissa. Ohjelma viitoittaa vain yleisnäkymiä eikä vapauta meitä velvollisuudestamme tehdä päivittäin yhä uudelleen tilanteen arviointia ja uusia linjauksia. Ohjelma on abstraktio, analyysin ja tavoitteiden kiteyttämistä, mutta se on meille välttämätön työkalu; ilman sitä joutuisimme joka kerta improvisoimaan. Kiteytämme nyt kuitenkin kahteen tunnukseen toimintamme päätavoitteet:

– Rakentakaa Suomeen vallankumouksellinen puolue! Rakentakaa Marxilaista Työväenliittoa!
– Taistelkaa Neljännen Internationaalin jälleenrakentamiseksi!