Puolueen säännöt
Hyväksytty Marxilaisen Työväenliiton järjestäytymiskokouksessa Oulussa 9.–10.3.2002

PUOLUEEN NIMI JA TOIMINTA-ALUE

1 § Puolueen nimi on Marxilainen Työväenliitto, lyhenne MTL. Puolueesta voidaan käyttää myös mm. ruotsinkielistä nimeä Marxistiska Arbetarförbundet, englanninkielistä nimeä Marxist Workers' League ja esperantonkielistä nimeä Marksista Laborista Ligo. Näissä säännöissä puolueeseen viitataan jatkossa sanalla puolue tai lyhenteellä. Puolue toimii etupäässä Suomessa.

PUOLUEEN TAVOITTEET

2 § MTL taistelee maailman sosialistisen vallankumouksen puolueen, Neljännen Internationaalin rakentamiseksi. Puolue taistelee kapitalismin kumoamiseksi. Puolueen tavoitteena on, että kansainvälinen työväenluokka ja maailman sorretut ihmisjoukot voittavat ja rakentavat inhimillisen, s.o. ihmisarvoisen kommunistisen yhteiskunnan sosialistisen maailmanvallankumouksen keinoin.

Työväenluokka tulee murskaamaan kapitalismin, ja Suomessa kaupunkien ja maaseudun keskiluokkaan kuuluva köyhälistö liittyy taisteluun työväenluokan johdon alaisuudessa. Nämä voimat perustavat vallankumouksellisen työväenhallituksen, joka tukeutuu neuvostoihin ja aseistettuun kansanmiliisiin, vrt. Pariisin kommuunin tapainen valtiomuoto. Tämän taistelun organisoimiseen osallistuminen on MTL:n välittömimpiä tehtäviä.

Työväenluokan saatua vallan haltuunsa yhdessä keskiluokan köyhälistön kanssa alkaa luokattomaan yhteiskuntaan siirtymisen prosessi. Samalla kaikenlaiset valtiomuodot alkavat hävitä. Sosialismin rakentaminen Suomessa ei ole erotettavissa maailmanvallankumouksen kehityksestä, ja etenkin voitot imperialismin metropoleissa sekä Euroopan ja maailman sosialistisen liittovaltion perustaminen ovat tässä tärkeässä asemassa. Taistelu MTL:n rakentamiseksi on osa taistelua Neljännen Internationaalin jälleenrakentamiseksi ja erottamaton osa luokattoman yhteiskunnan rakentamistyötä.

PUOLUEEN METODI

3 § MTL:n politiikka ja näkemykset perustuvat dialektisen materialismin tieteelliseen teoriaan. Puolue jatkaa sitä teoreettista ja käytännöllistä taistelua, jota ovat käyneet Marx ja Engels, Lenin ja bolsevikit, Kommunistisen Internationaalin neljä ensimmäistä konferenssia, Trotski ja Vasemmisto-oppositio sekä Neljäs Internationaali ja sen siirtymäohjelma.

PUOLUEEN JÄSENET

4 § Puolueen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä jokainen, joka hyväksyy puolueen ohjelman, tavoitteet ja säännöt eikä ole muun poliittisen tai uskonnollisen järjestön jäsen, ja riippumatta kansallisuudesta, rodusta tai ihonväristä. Puolueen jäseneksi ei voida hyväksyä henkilöä, joka toimii puolueen tavoitteiden vastaisesti.

JÄSENEN VELVOLLISUUDET

5 § Puolueen jäsen on velvollinen osallistumaan ainakin yhden puolueen elimen työskentelyyn. Jäsen on velvollinen kuulumaan soluun, mikäli hänen kotipaikkakunnallaan tai työpaikallaan on sellainen. Myös on jäsenen velvollisuutena pyrkiä rakentamaan solua, jollei sellaista hänen kotipaikkakunnallaan tai työpaikallaan ole. Mikäli jäsenen kotipaikkakunnalla tai työpaikalla ei ole solua, on jäsen velvollinen kuulumaan jonkin toisen paikkakunnan soluun siihen saakka, kunnes hänen omalle paikkakunnalleen on muodostettu solu. Tällöin jäsenen velvollisuuksia osallistua solun toimintaan voidaan solun harkinnan mukaan esim. pitkän välimatkan vuoksi keventää. Vieraan paikkakunnan solun jäsenet auttavat tällaista jäsentä solun rakentamisessa tämän omalle paikkakunnalle. Jäsen voi kuulua useampaankin soluun, mutta hän on velvollinen maksamaan jäsenmaksua vain yhdelle solulle.

6 § Jäsenen velvollisuutena on taistella puolueen politiikan puolesta puolueen kurin ja puolue-elinten valvonnan alla. Jokaisen jäsenen on oltava oman alansa ammattiliiton jäsen ja taisteltava puolueen politiikan puolesta ammattiliitossaan.

7 § Jäsenen velvollisuutena on maksaa edustajakokouksen määräämää jäsenmaksua. Keskuskomitea voi harkintansa mukaan hakemuksesta alentaa jäsenen jäsenmaksua määräajaksi. Tällöin perusteluna on oltava jäsenen erittäin heikko taloudellinen tilanne.

JÄSENEKSI HYVÄKSYMINEN

8 § Jäsenen hyväksyy hakemuksen perusteella solun kokous, mikäli vähintään kaksi puolueen varsinaista jäsentä puoltaa jäsenhakemusta.

9 § Uudet jäsenet asetetaan ensin koeajalle. Koeaikana jäsenellä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin varsinaisella jäsenellä lukuunottamatta äänioikeutta; koeajalla jäsenellä on vain neuvoa-antava äänioikeus. Lisäksi koeajalla olevan jäsenen oikeutta tutustua puolueen asiakirjoihin on rajoitettu siten kuin kohdassa Valvontakomitea sanotaan.

10 § Koeaika päättyy vähintään kahden ja enintään kuuden kuukauden kuluttua jäseneksi hyväksymisestä. Koeajan pituudesta päättää solun kokous aikaisintaan kuukauden kuluttua jäseneksi hyväksymisestä. Koeajan jälkeen solun kokous äänestää jäsenen hyväksymisestä. Jäsen joko hyväksytään varsinaiseksi jäseneksi tai hänet erotetaan puolueesta. Varsinaiseksi jäseneksi hyväksymisen tai jäsenen erottamisen vahvistaa puolueen keskuskomitea.

JÄSENEN DEMOKRAATTISET OIKEUDET

11 § Jokaisen puolueen elimen enemmistön hyväksymät päätökset sitovat kaikkia elimen toimialueeseen kuuluvia jäseniä. Mikäli yksi tai useampi jäsen on eri mieltä tehdyistä päätöksistä, hänen tai heidän on ensin ilmoitettava erimielisyyksistään keskuskomitealle ja yritettävä olla vuorovaikutuksessa sen kanssa. Mikäli erimielisyyksiä ei edelleenkään onnistuta ratkaisemaan, ja jos eri mieltä olevat jäsenet vaativat keskustelua koko puolueen kanssa, keskuskomitean on tämä sallittava sillä edellytyksellä, että se saa itse osallistua keskusteluun. Samalla eri mieltä olevien jäsenten on noudatettava enemmistön hyväksymiä päätöksiä jatkossakin. (Ks. myös kohta Ryhmäkunnat.)

KURINPIDOLLISET TOIMENPITEET

12 § Jäsentä, joka jättää noudattamatta sääntöjä tai toimii niitä vastaan tahi muulla tavalla toimii puoluetta vahingoittavasti, esimerkiksi jättämällä osallistumatta kokouksiin tai olemalla maksamatta jäsenmaksuaan, voidaan rangaista. Rangaistustoimenpiteitä ovat huomautus ja varoitus, luottamustoimen menettäminen, uudelle koeajalle asettaminen ja väliaikainen tai lopullinen erottaminen. Kurinpidollinen päätös vaatii solun tai keskuskomitean kahden kolmasosan (2/3) enemmistön, väliaikainen tai lopullinen erottaminen kuitenkin kahden kolmaosan (2/3) ehdottoman enemmistön. Keskuskomitean on vahvistettava tai kumottava jokainen solun tekemä uudelle koeajalle asettaminen tai väliaikainen tai lopullinen erottaminen.

Mikäli rangaistuksena on solun luottamustoimen menettäminen, toimenpiteestä päättää solu, mutta mikäli rangaistuksena on muun puolueen elimen luottamustoimen menettäminen, toimenpiteestä päättää keskuskomitea. Mikäli rikkomus on kohdistunut soluun, rangaistuksesta päättää solu, mutta mikäli rikkomus on kohdistunut muihin puolueen elimiin tai mikäli rikkonut jäsen on puolueen luottamustoimessa, rangaistuksesta päättää keskuskomitea.

13 § Jokaiselle jäsenelle, jota syytetään rikkomuksesta ja uhataan kurinpidollisella toimella, on toimitettava kirjallinen selvitys syytteistä ennen toimenpiteisiin ryhtymistä.

14 § Kurinpidollisista toimista keskustelu ja päättäminen tapahtuvat kyseisen jäsenen läsnäollessa, ja ilman kyseisen jäsenen läsnäoloa vain silloin, kun jäsen itse kieltäytyy osallistumasta käsittelyyn.

15 § Keskuskomitealla on oikeus, mikäli kahden kolmasosan (2/3) enemmistö katsoo sen välttämättömäksi, käynnistää jäsenen kohdalla selvitystyö tämän epäillyistä rikkomuksista, ja mikäli katsotaan tarpeelliseksi, pidättää hänet luottamustoimesta tai puolueen nimissä toimimisesta selvityksen ajaksi, kuitenkin enintään kolmeksi kuukaudeksi. Selvitystyön tekee valvontakomitea. Mikäli kurinpidolliset toimenpiteet kohdistuvat valvontakomitean jäseneen, on keskuskomitean vaihdettava kyseinen valvontakomitean jäsen toiseen.

16 § Jokaisella jäsenellä, johon kohdistuu kurinpidollisia toimenpiteitä, on oikeus kirjallisesti valittaa menettelystä keskuskomitealle ja keskuskomitean käsittelyn jälkeen edustajakokoukselle. Jokaisen edustajakokoukselle esitetyn valituksen käsittelee kokouksessa tapauskohtaisesti erikseen valittava valituskomitea, joka esittää johtopäätöksensä ja toimenpide-esityksensä edustajakokoukselle. Edustajakokous tekee lopullisen päätöksen.

17 § Kurinpidolliset toimenpiteet astuvat voimaan heti, kun päätös niistä on tehty. Mikäli jäsen tekee valituksen, toimenpiteet ovat voimassa ainakin siihen asti, kunnes valitus on käsitelty. Mikäli valitus johtaa vapauttavaan päätökseen, kurinpidolliset toimenpiteet raukeavat heti.

JÄSENEN EROAMINEN

18 § Jäsenellä on milloin tahansa oikeus erota puolueesta. Jäsenen ei tarvitse ilmoittaa syytä eroamiseensa. Eroilmoitus on jätettävä kirjallisena sekä solulle että keskuskomitealle. Jäsenen velvollisuudet puoluetta kohtaan päättyvät sinä päivänä, jonka jäsen ilmoittaa eroamispäiväksensä. Jäsenen oikeuksia voidaan keskuskomitean harkinnan mukaan rajoittaa eroilmoituksen jälkeen eroamiseen asti, mikäli jäsen ilmoittaa eroamisestaan ennakkoon ja mikäli on perusteltua epäillä, että jäsen erottuaan aiheuttaisi puolueelle vahinkoa. Jäsenen on erotessaan luovutettava kaikki hallussaan oleva puolueen omaisuus ja asiakirjat solulleen, joka toimittaa ne keskuskomitealle. Mikäli eroavalla jäsenellä on luottamustoimia, keskuskomitea valitsee näihin toimiin uudet luottamushenkilöt, mikäli niiden täyttäminen ennen seuraavaa edustajakokousta on välttämätöntä.

PUOLUEEN TOIMINTAPERIAATE

19 § Puolueen toimintaperiaatteena on demokraattinen sentralismi. Jokaisella jäsenellä on paitsi oikeus myös velvollisuus taistella omista aatteistaan niissä puolue-elimissä, joiden toimintaan hän osallistuu. Päätökset tehdään tasapuolisen keskustelun jälkeen äänestämällä ja enemmistön kanta tulee päätökseksi. Ellei säännöissä erikseen toisin mainita, kyseessä on tällöin yksinkertainen enemmistö (1/2 äänistä). Edustajakokouksen ja keskuskomitean tekemät päätökset sitovat kaikkia jäseniä ja jäsenet ovat velvollisia panemaan ne toimeen. Solun tekemät päätökset sitovat kaikkia solun jäseniä. Jos puolueen päätöksistä esiintyy erimielisyyksiä, jäsenillä on oikeus ja velvollisuus puolueen sisäiseen taisteluun niiden muuttamiseksi. (Ks. myös kohdat Jäsenen demokraattiset oikeudet ja Ryhmäkunnat.)

RYHMÄKUNNAT

20 § Puolueen sisäiset ryhmäkunnat ovat sallittuja. Ryhmäkunnan jäsenillä on oikeus yhteydenpitomahdollisuuksiin ja yhteisiin kannanottoihin puolueen sisällä. Ulospäin puolueella ei voi olla useampaa politiikkaa tai poliittisesti kilpailevia julkaisuja, vaan jäsenet ovat velvollisia noudattamaan enemmistön päätöksiä suhteissaan puolueen ulkopuoliseen yhteiskuntaan.

21 § Ryhmäkuntien on toimitettava erimielisyyksistään aineistoa keskuskomitealle keskustelua varten. Keskuskomitealla on oikeus osallistua keskusteluun. Ryhmäkunnille yhteenliittyminä on kuitenkin sallittua vain tilapäinen olemassaolo. Niiden tarkoituksena on edistää jäsenten välistä vuorovaikutusta erimielisyyksien ratkaisemiseksi ja yksittäisten muutosesitysten ajamiseksi. Ryhmäkunnat eivät saa edustaa kokonaisvaltaista puolueen ohjelmasta poikkeavaa poliittista ohjelmaa eivätkä ne saa toimia kuin puolue toisen sisällä. Ryhmäkuntien olemassaolo ei ole itsetarkoitus.

PUOLUEEN PÄÄTTÄVÄT ELIMET JA MUUT ELIMET

22 § Puolueen päätösvaltaisia elimiä ovat 1) puolueen kokous eli edustajakokous, 2) keskuskomitea, 3) pääsihteeri sekä 4) solut.

23 § Muita puolueen elimiä ovat keskuskomitean työvaliokunta, toimikunnat sekä valvontakomitea.

EDUSTAJAKOKOUS

24 § Puolueen korkein ja täysivaltaisin elin on edustajakokous. Kokous kutsutaan koolle kerran vuodessa. Edustajakokouksen kutsuu keskuskomitea. Edustajakokous päättää puolueen politiikasta, ohjelmasta ja tavoitteista seuraavaan edustajakokoukseen saakka.

25 § Kaikki puolueen jäsenet ovat edustajakokouksessa joko läsnä tai edustettuina. Edustajakokous päättää seuraavan edustajakokouksen edustussuhteesta. Keskuskomitea voi muuttaa edustussuhdetta, mutta vain, jos maa on poikkeustilassa tai se turvallisuussyistä on muuten perusteltua, esim. jos puolue joutuu harjoittamaan maanalaista toimintaa. Solut valitsevat keskuudestaan edustajansa. Edustajan on oltava varsinainen jäsen. Jäsenillä on edustajakokouksessa puhe- ja äänioikeus edustussuhteen mukaisesti, mutta kokouksessa on läsnäolo-oikeus jokaisella varsinaisella jäsenellä.

Mahdollisten vähemmistöjen ja ryhmäkuntien tulee olla edustettuina kokouksessa, vaikka niihin lukeutuvien jäsenten määrä soluissa olisi niin vähäinen, että ne eivät saisi edustajaa kokoukseen. Ryhmäkunnilla ja vähemmistöillä on siten vähintään yksi edustaja kullakin, ja ryhmäkuntaan lukeutuvat voivat valita tämän edustajan valtakunnallisesti, mikäli ketään heistä ei valita solujen edustajiin.

26 § Edustajakokousta edeltävät kaksi kuukautta on varattu kokouksen esityksistä keskusteluun. Keskuskomitea julistaa tämän kokousta edeltävän keskusteluajan alkaneeksi toimittamalla soluille kokouksessa käsiteltävät asiat ja asiakirjaluonnokset. Muutosehdotukset luonnoksiin sekä esitykset edustajakokoukselle tulisi esittää keskuskomitealle viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta, jotta keskuskomitealla olisi aikaa välittää ne kaikille jäsenille. Tämän jälkeenkin tehdyt muutokset otetaan huomioon, mutta keskuskomitea ei ole velvollinen toimittamaan niitä jäsenille ennen kokousta. Esityksiä edustajakokoukselle voivat tehdä niin yksittäiset jäsenet kuin kaikki puolueen elimetkin. Solun edustajien määrä lasketaan keskusteluajan alussa olevan jäsenmäärän mukaan.

27 § Edustajakokoukselle valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri sekä vaalikomitea, joka on vastuussa äänestyksistä ja ääntenlaskusta kokouksessa. Kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri eivät voi kuulua vaalikomiteaan.

28 § Sääntömääräinen edustajakokous valitsee pääsihteerin, keskuskomitean jäsenet ja varajäsenet sekä kolmijäsenisen valvontakomitean, tässä järjestyksessä. Ylimääräinen edustajakokous voi suorittaa ko. elinten vaalit, mikäli kokous on sitä varten kutsuttu koolle. Keskuskomitean jäsenet eivät voi kuulua valvontakomiteaan. Edustajakokous päättää keskuskomitean jäsenten ja varajäsenten määrän. Keskuskomitean jäsenmäärän on aina oltava pariton.

29 § Solut ja niiden edustajat nimittävät ehdokkaat. Vaalikomitea esittää äänestyksissä ehdokaslistan kokoukselle. Kaikki kolme vaalia toimitetaan erikseen.

30 § Pääsihteerin vaalissa jokaisella edustajalla on käytössään yksi ääni, ja eniten ääniä saanut valitaan pääsihteeriksi.

31 § Keskuskomitean vaalissa jokaisen edustajan käytössä oleva äänimäärä on yhtä pienempi kuin keskuskomitean varsinaisten jäsenten määrä. Edustaja ei voi antaa samalle ehdokkaalle enempää kuin yhden äänen. Ehdokkaat asetetaan äänimäärän mukaiseen järjestykseen ja eniten ääniä saaneet valitaan tässä järjestyksessä keskuskomiteaan ja sen varajäseniksi. Pääsihteeri kuuluu aina keskuskomiteaan.

32 § Valvontakomitean vaalissa jokaisella edustajalla on käytössään kolme ääntä. Kolme eniten ääniä saanutta valitaan valvontakomiteaan.

33 § Ylimääräinen edustajakokous kutsutaan koolle, jos kaksi kolmasosaa (2/3) keskuskomiteasta tai yksi kolmasosa (1/3) puolueen jäsenistä niin vaatii. Kokous voidaan pitää aikaisintaan kahden kuukauden kuluttua kokouskutsusta.

KESKUSKOMITEA

34 § Keskuskomitean valitsee edustajakokous. Kaikki edustajakokouksen päätökset sitovat keskuskomiteaa, joka on vastuussa niiden toimeenpanosta. Keskuskomitea on ylin päättävä elin kahden edustajakokouksen välisenä aikana. Edustajakokouksen päätösten täytäntöönpanemiseksi keskuskomitea tekee itsenäisiä päätöksiä. Keskuskomitea on velvollinen tekemään selonteon puolueen kuluneen vuoden toiminnasta ja omasta toiminnastaan seuraavalle edustajakokoukselle.

35 § Keskuskomitea kokoontuu vähintään kuukausittain. Varajäsenillä on puhe- ja läsnäolo-oikeus kaikissa keskuskomitean kokouksissa, mutta äänioikeus on vain niillä varajäsenillä, jotka edustavat varsinaista jäsentä. Keskuskomitea on päätösvaltainen, kun kaksi kolmasosaa (2/3) sen äänivaltaisista jäsenistä on läsnä.

36 § Keskuskomitea valitsee keskuudestaan työvaliokunnan, johon pääsihteeri aina kuuluu. Työvaliokunta edustaa keskuskomiteaa tämän kahden kokouksen välisenä aikana.

37 § Keskuskomitea valitsee keskuudestaan rahastonhoitajan, joka huolehtii puolueen rahaliikenteestä ja kirjanpidosta, sekä tiedottajan ja tarvittaessa muita vastuuhenkilöitä.

38 § Keskuskomitea nimittää poliittisen toimikunnan sekä harkintansa mukaan tai edustajakokouksen niin päätettyä muita toiminnan kannalta välttämättömiä toimikuntia edistämään jotakin tiettyä toimintaa, esim. ammattiyhdistys- tai nuorisotoimikunnan.

39 § Jos puolue joutuu toimimaan maanalaisesti, keskuskomitealla on oikeus kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä täydentää itseään uusilla jäsenillä, mikäli sen jäseniä on pidätetty. Tällöin on ensin käytettävä varajäseniä. Vankeudessa olevilla keskuskomitean jäsenillä on vain neuvoa-antava äänioikeus. Keskuskomitea päättää erikseen vankeudesta vapautuvien jäsentensä oikeuksien palauttamisesta.

40 § Keskuskomitea valvoo pääsihteerin toimintaa kahden edustajakokouksen välisenä aikana, ja mikäli keskuskomitea katsoo olevan tarvetta erottaa pääsihteeri tai kohdistaa pääsihteeriin muita kurinpidollisia toimenpiteitä sen vuoksi, että pääsihteeri toimii edustajakokouksen päätösten tai puolueen edun vastaisesti, se voi näin tehdä kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä. Pääsihteeri ei voi osallistua tähän äänestykseen. Keskuskomitea valitsee uuden väliaikaisen pääsihteerin keskuudestaan yksinkertaisella enemmistöllä. Pääsihteerin erottamisesta ja uuden nimittämisestä on välittömästi tiedotettava jäsenille. Mikäli edellisestä edustajakokouksesta on kulunut alle kuusi kuukautta, on keskuskomitean kutsuttava koolle ylimääräinen edustajakokous, jolla on oikeus kumota keskuskomitean päätös pääsihteerin erottamisesta ja palauttaa entinen pääsihteeri toimeensa tai toimittaa uusi pääsihteerin ja keskuskomitean vaali. Mikäli edustajakokouksesta on kulunut yli kuusi kuukautta, väliaikainen pääsihteeri toimii seuraavaan sääntömääräiseen edustajakokoukseen asti. Jos pääsihteerin toimi vapautuu keskuskomiteasta riippumattomista syistä kahden edustajakokouksen välisenä aikana, keskuskomitea valitsee keskuudestaan uuden pääsihteerin seuraavaan edustajakokoukseen saakka.

KESKUSKOMITEAN TYÖVALIOKUNTA

41 § Keskuskomitean päätökset sitovat työvaliokuntaa, joka vastaa keskuskomitean työstä kahden keskuskomitean kokouksen välisenä aikana. Työvaliokunnalla on tällöin samat valtuudet kuin keskuskomitealla, lukuunottamatta kurinpitoon liittyviä kysymyksiä. Keskuskomitea voi kumota työvaliokunnan tekemän päätöksen, mikäli vähintään puolet (1/2) keskuskomitean jäsenistä niin haluaa. Työvaliokunta kokoontuu säännöllisesti ainakin kerran viikossa ja pääsihteerin kutsusta tarvittaessa muulloinkin.

PUOLUEEN PÄÄSIHTEERI

42 § Puolueen pääsihteeri on kahden työvaliokunnan kokouksen välisenä aikana puolueen vastuullinen edustaja. Edustajakokouksen, keskuskomitean ja työvaliokunnan päätökset sitovat pääsihteeriä. Pääsihteeri voi kahden työvaliokunnan kokouksen välisenä aikana tehdä myös koko puoluetta sitovia päätöksiä, mikäli työvaliokuntaa ei ehditä tai voida kutsua koolle. Seuraava työvaliokunnan tai keskuskomitean kokous tahi edustajakokous voi kumota pääsihteerin tekemän päätöksen, mikäli vähintään puolet (1/2) ko. kokouksen äänioikeutetuista osanottajista niin haluaa. (Pääsihteerin vaalista ks. Edustajakokous ja valvonnasta ks. Keskuskomitea.)

POLIITTINEN TOIMIKUNTA JA MUUT TOIMIKUNNAT

43 § Keskuskomitean nimittämän poliittisen toimikunnan tehtävänä on valmistella poliittisia asiakirjoja ja kannanottoja työvaliokunnan, keskuskomitean ja edelleen edustajakokouksen käsiteltäväksi ja näiden elinten tai pääsihteerin niin päättäessä. Toimikunta valitsee keskuudestaan sihteerin, joka koordinoi toimikunnan toimintaa ja esittelee asiat työvaliokunnalle, keskuskomitealle ja edustajakokoukselle. Poliittisella toimikunnalla ei itsellään ole päätösvaltaa.

44 § Keskuskomitea voi harkintansa mukaan tai edustajakokouksen niin päättäessä nimittää muita toiminnan kannalta välttämättömiä toimikuntia edistämään jotakin tiettyä toimintaa. Tällöin toimikuntia koskevat samat säännöt kuin poliittista toimikuntaa. (Solutoimikunnasta ks. Solut.)

VALVONTAKOMITEA

45 § Valvontakomitean tehtävänä on ryhtyä mihin tahansa tutkintaan, jos ja vain jos edustajakokous tai keskuskomitea niin määrää. Valvontakomitea tutkii kehen tahansa puolueen jäseneen kohdistettuja syytöksiä tai tämän jäsenen tästä syystä esittämiä valituksia ja esittää johtopäätöksensä keskuskomitealle tai edustajakokoukselle tarpeellisia toimenpiteitä varten. Tämän tulee tapahtua keskuskomitean tai edustajakokouksen määräämän ajan kuluessa.

46 § Valvontakomitea myös tarkkailee puolueen taloutta ja tekee edustajakokoukselle selonteon työstään sekä raportin puolueen taloudellisesta tilanteesta.

47 § Jokaisen puolueen elimen on tehtävä kokouksistaan ja päätöksistään pöytäkirjat. Valvontakomitea arkistoi ja säilyttää nämä pöytäkirjat lukuunottamatta solujen pöytäkirjoja ja valitsee keskuudestaan henkilön, jonka hallussa arkistot ovat. Valittaessa uusi valvontakomitea myös arkistot siirretään uuden valvontakomitean haltuun. Kaikkien elinten soluja lukuunottamatta on toimitettava pöytäkirjat valvontakomitealle. Jokaisella varsinaisella jäsenellä on oikeus nähdä minkä tahansa elimen mikä tahansa asiakirja, mikäli hän perustelee vaatimuksensa ja mikäli puolet (1/2) keskuskomiteasta sen hyväksyy. Asiakirjojen näyttäminen puolueen ulkopuolisille vaatii keskuskomitean kahden kolmasosan (2/3) hyväksynnän.

48 § Valvontakomiteassa ja keskuskomiteassa ei voi olla samoja jäseniä. (Valvontakomitean vaalista ks. Edustajakokous.)

SOLUT

49 § Puolueen perusyksikkö on solu. Jokainen jäsen on velvollinen osallistumaan omalla paikkakunnallaan tai työpaikallaan toimivan solun toimintaan. Mikäli jäsenen paikkakunnalla tai työpaikalla ei ole solua, jäsen on velvollinen osallistumaan jonkin toisen paikkakunnan soluun. Tällöin solu voi harkintansa mukaan, esim. pitkän välimatkan vuoksi, keventää jäsenen velvollisuuksia osallistua säännöllisesti solun toimintaan. Solun perustamisesta päättää keskuskomitea tai edustajakokous.

50 § Solut toimivat paikkakunnittain tai työpaikoittain. Solu voidaan perustaa, jos paikkakunnalla tai työpaikalla on vähintään yksi varsinainen jäsen ja kaksi koeajalla olevaa jäsentä. Paikkakuntaan tai työpaikkaan voidaan rinnastaa muunkinlainen sellainen erityinen yhteisö, jonka jäsenet ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa keskenään, esim. armeija tai vankila. Solu voidaan purkaa tai sulauttaa toiseen soluun, jos ja vain jos kaikki sen jäsenet siirtyvät toiseen soluun tahi eroavat tai erotetaan puolueesta.

51 § Solun tehtävänä on paikallistasolla toteuttaa keskuskomitean päätöksiä sekä niitä edustajakokouksen päätöksiä, jotka keskuskomitea määrää solujen toteutettavaksi.

52 § Solu kokoontuu säännöllisesti vähintään kahden viikon välein tai useammin, jos solutyöryhmä pitää sitä välttämättömänä. Solu on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään puolet (1/2) solun varsinaisista jäsenistä. Jokaisella solun varsinaisella jäsenellä on yksi ääni.

53 § Solun toimintaa johtaa solutyöryhmä. Solu valitsee työryhmän ainakin kerran vuodessa heti edustajakokouksen jälkeen. Muutoksia solutyöryhmän kokoonpanoon voidaan tehdä, jos kaksi kolmasosaa (2/3) solun varsinaisista jäsenistä niin vaatii. Solutyöryhmään kuuluvat sihteeri, rahastonhoitaja ja tiedotusvastaava sekä muut tarvittavat vastuuhenkilöt. Työryhmän jäsenet ovat vastuussa solun toiminnasta sen kahden kokouksen välisenä aikana.

54 § Jos jäsen muuttaa toiselle paikkakunnalle, myös hänen jäsenyytensä siirtyy uuden paikkakunnan soluun. Mikäli uudella paikkakunnalla ei ole solua, jäsen voi valita, mihin soluun kuuluu.

55 § Solujen toimintaa koordinoi niiden sihteereistä koostuva toimikunta. Tämä solutoimikunta pitää yhteyttä paitsi solujen välillä myös solujen ja keskuskomitean välillä.

PUOLUEEN JÄSENMAKSUT SEKÄ JÄSENTEN REKISTERÖINTI

56 § Jäsenmaksun alarajan määrää edustajakokous puolueen tarpeiden ja jäsenten taloudellisen tilanteen mukaisesti. Jäsenmaksun yläraja on täysin vapaaehtoinen. Jäsenmaksu kerätään kuukausittain. Jäsenmaksun kerää solu. Jäsen on velvollinen maksamaan jäsenmaksua vain yhdelle solulle. Tällöin jäsenen äänioikeus edustajakokouksessa määräytyy sen perusteella, mille solulle hän maksaa pakollisen jäsenmaksunsa. Vapaaehtoiset jäsenmaksut useammalle solulle eivät lisää jäsenen äänivaltaa edustajakokouksessa.

57 § Kaikki jäsenmaksut kuuluvat keskuskomitealle. Solut säilyttävät keräämänsä jäsenmaksut itsellään siihen saakka, kunnes keskuskomitea ilmoittaa niitä tarvitsevansa. Solut voivat anoa osan jäsenmaksusta itselleen erikseen määrättyä tarkoitusta varten. Alle yhden kolmasosan (1/3) osuudesta päättää keskuskomitea, alle puolen (1/2) osuudesta edustajakokous. Solu voi saada käyttöönsä enintään puolet (1/2) jäsenmaksusta. Edustajakokous voi päättää keskuskomitean käytössä olevien jäsenmaksujen käytöstä.

58 § Solu rekisteröi ne jäsenet, joilta solu kerää jäsenmaksun. Jäsenen siirtyessä toiseen soluun on solun toimitettava jäsenen rekisteritiedot ja jäsenmaksukirjanpito uudelle solulle. Tämän lisäksi keskuskomitea rekisteröi kaikki jäsenet. Solu on velvollinen toimittamaan jäsenrekisterinsä tiedot sekä jäsenmaksukirjanpitonsa keskuskomitealle. Valvontakomitea tarkastaa jäsenrekisterin ja jäsenmaksukirjanpidon keskuskomitean toimittamien tietojen perusteella.

PUOLUEEN MUU OMAISUUS

59 § Kaikki puolueen varallisuus jäsenmaksujen lisäksi kuuluu keskuskomitealle ja on edustajakokouksen käytettävissä.

60 § Keskuskomitea on velvollinen huolehtimaan, että sen valvonnassa olevaa puolueen omaisuutta käytetään puolueen etujen mukaisesti ja puolueen tavoitteiden toteuttamiseksi. Mikäli keskuskomitean jäsen käyttää puolueen omaisuutta väärin, on edustajakokouksella oikeus kohdistaa kurinpidollisia toimenpiteitä kyseiseen keskuskomitean jäseneen. (Ks. kohta Kurinpidolliset toimenpiteet.)

SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN

61 § Puolueen sääntöjä voi muuttaa vain sääntömääräinen tai sääntöjen muuttamiseksi koollekutsuttu ylimääräinen edustajakokous kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä. Sääntömuutosesitykset on tehtävä vähintään kaksi kuukautta ennen edustajakokousta ja keskuskomitean on saatettava ne jäsenten tietoon vähintään kuukautta ennen edustajakokousta.