Mediajätti Kirchin konkurssi oire kapitalismin kriisistä

Saksan suurimpiin kuuluva mediayhtiö Kirch Gruppe on ajautunut konkurssiin, ja yhtiön odotetaan jättävän konkurssihakemuksensa maanantaina. Velkojapankit ja sijoittajat, mm. yhdysvaltalainen Lehman Brothers ja saksalainen Dresdner Bank sekä australialainen mediakeisari Rubert Murdoch ja Italian pääministeri Silvio Berlusconi, ovat luopuneet toivosta saada kerätyksi noin 200 miljoonan euron hätälainan, joka pelastaisi yhtiön taas lyhyeksi aikaa. Yhtiön koko velkataakka on yhdeksän miljardia euroa eli 54 miljardia markkaa.

Yhtiön konkurssi pimentää välittömästi useita tv-kanavia Saksassa ja satelliittiverkossa sekä johtaa noin 10 000 työntekijän irtisanomiseen. Hieman pidemmän ajan kuluessa konkurssin seuraukset yltävät myös niihin, joita talousuutiset eivät voisi vähempää kiinnostaa: penkkiurheilijoihin. Kirchin velkataakka kasvoi huimiin mittoihinsa 1990-luvulla, jolloin yhtiö hankki erityisesti urheilukilpailujen lähetysoikeuksia. Mm. Formula 1 -kilpailujen ja jalkapallon MM-kisojen lähetysoikeudet ovat yhtiön hallussa. Konkurssin uskotaankin aiheuttavan taloudellisia vaikeuksia useille formulatalleille ja jalkapallojoukkueille. Erityisen suuriin ongelmiin joutuu Saksan Bundesliiga, joka pyörii pitkälti Kirchin maksujen turvin, ja Saksassa puhutaankin jo hallituksen tukipaketista pelastamaan jalkapallojoukkueet konkurssilta.

Kirchin konkurssi kuuluu samaan sarjaan kuin taannoiset energiajätti Enronin ja Chiquita-konsernin emoyhtiön konkurssit. Kukin yhtiöistä on alansa suurimpia ja markkinajohtajia. Markkinajohtajien konkurssit kielivät koko kapitalistisen maailman nykyisen talouskriisin syvyydestä ja siitä, minkälaisia korttitaloja suuretkin yhtiöt todellisuudessa ovat. Markkinajohtajien konkursseilla on myös laajoja heijastusvaikutuksia kaikkiin talouden osa-alueisiin. Perjantaina Frankfurtin pörssissä laskussa olivat etenkin pankkien osakkeet, kun uutiset Kirchin konkurssista ja yhdeksän miljardin euron suuruisen velan maksamatta jäämisestä heikensivät pankkien uskottavuutta.

Kirchin konkurssiuutista siivittivät vielä Yhdysvaltain tuoreet työttömyysluvut. Työttömyys nousi maaliskuussa 5,7 prosenttiin, ja maaliskuusta 2001 tammikuuhun 2002 Yhdysvaltain työttömyys kasvoi keskimäärin 144 000:lla kuukaudessa, 1,5 miljoonalla työttömällä. Kun Enronin ja Kirchin konkurssien kaltaisia ilmiöitä seurannaisvaikutuksineen tulee vielä lisää, voidaan nyt höpistävät vähäisetkin arvelut talouden noususta unohtaa.

-- Teemu Luojola