Vappujulistus

Työläiset, työttömät, nuoret. Maailma, jossa tänä vuonna vietämme vappua, ei ole enää samanlainen kuin ennen. Historialliset tapahtumat ovat muuttaneet vallitsevaa tilannetta niin, että voisi päätellä tilanteen olevan nyt toisenlainen, entisensä vastakohta. Yhteiskunta muuttuu niin nopeasti, että tavallisen kansalaisen on vaikeaa seurata sitä muuten kuin sopeutumalla uusiin olosuhteisiin, kriisin seuraamuksiin. Vähäisetkin vaikuttamismahdollisuudet poistuvat kokonaan kansalaisoikeuksien kaventamisen myötä. Mihin maailma ja Suomi ovat menossa?

Maailmanlaajuisesti taloudellinen kriisi puhkesi 1990-luvun loppupuolella, ja se merkitsi samalla kapitalismin globalisaation loppua. Joka kerta kapitalismin kokiessa suuren taloudellisen kriisin ja laman, poliittista suuntaa on muutettu. 1970-luvun lopulla ja inflatorisen ajan päätyttyä alkoi hyvinvointivaltion alasajo, uusliberalismin aika ja finanssimarkkinoiden vapautuminen, globalisaatio. Tarkoituksena oli kiskoa lisää voittoa kiristämällä työtahtia, heikentämällä työsuhteita ja ajamalla ihmisiä työttömäksi. Kansa kesti kaiken tämän kärsivällisesti yrittämällä sinnitellä hyvinvointivaltion jäljelle jääneillä rippeillä. 1990-luvulla Suomessa tehtiin yli sata merkittävää hyvinvointipalvelujen leikkausta.

Pyrkimyksessään löytää uusia markkinoita imperialistien tuotteille globalisaatio on tuhonnut kolmannen maailman elinkeinoja ja luontoa sekä saanut köyhät maat velkaantumaan sietämättömästi. Tämä ei kuitenkaan auttanut kapitalismia selviytymään taloudellisesti. Ala, jonka piti vetää taloutta eteenpäin — it-ala — on kriisin ytimessä, ja valtioon, jonka piti olla maailmantalouden veturi — Yhdysvaltoihin — kohdistuu koko kapitalismin kärjistyneiden ristiriitojen raivo. Nyt ensimmäistä kertaa kapitalismin historiassa taloudellinen kriisi iskee yhtä aikaa kaikissa maissa, sekä metropoleissa että periferiassa, eikä ole mitään veturia, joka voisi vetää muita ylös suosta. Politiikka, jota hallitseva luokka tänä päivänä tarvitsee, on tiukempi kuin päättyneen ajan uusliberalismi. Pystyäkseen saamaan voittoa tarvitsee kapitalismi työläisten täydellistä alistumista, työntekoa leipäpalkalla keskuksissa ja kolmannen maailman kolonialisoimista raaka-aineiden, erityisesti öljyn anastamista varten. Tämä on viime vuosien sotien takana, niin Persianlahdella kuin Balkanilla ja Afganistanissa. Tämä on poliisivalvonnan lisäämisen ja tiukan talouspolitiikan takana lännessä.

Taloudellista kriisiä seuraa poliittinen, kulttuurinen ja moraalinen kriisi. Poliittinen järjestelmä rappeutuu ja luottamus porvarilliseen demokratiaan, parlamentarismiin, häviää. Kokonaisten kansakuntien hallitseminen käy mahdottomaksi. Puhkeaa vallankumouksia, kuten Argentiinassa. Äärioikeistolaisuus nostaa päätään Euroopassa, kuten viime viikolla Ranskassa. EU ei pysty kilpailemaan amerikkalaisen imperialismin kanssa ja muuttuu sen hännystelijäksi. Suomi heijastaa näitä prosesseja mitä selkeimmin. Sateenkaarihallitus sekä puolueet, josta se koostuu, ovat kilpailuttaneet Suomea muiden pienten valtioiden kanssa siitä, mikä niistä olisi uskollisin ja kuuliaisin kumppani Yhdysvalloille. Nato-puheet eivät ole enää vaivihkaa maan viemistä Natoon, vaan siitä puhutaan nyt suurella varmuudella ministeritasolla. Mikä olisi Suomen seuraava hallitus? Mistä ratkaisu yhteiskunnallisiin ongelmiin? Niin nykyisellä kuin seuraavallakaan hallituskoalitiolla ei ole mitään lääkettä siihen.

Kansa ei ole hyväksynyt kohtaloaan valittamatta. Nuorison Seattlessa 1999 alkuun panema liikehdintä on tullut Eurooppaan jäädäkseen. Schengen-sopimuksen jäädyttäminen ja brutaali väkivalta poliisin toimesta eivät ole onnistuneet lannistamaan sitä. Mielenosoituksiin osallistuu nykyään satojatuhansia ja miljoonia ihmisiä, ja sen kapitalisminvastainen luonne selkeytyy. Viesti on aina sama: murskatkaa kapitalismi.

Suomessakin mielenosoittajien määrät ovat kasvaneet räjähdysmäisesti tänä vuonna. Samalla näiden protestien sisältö on monipuolistunut. On lähdetty osoittamaan solidaarisuutta Palestiinan kansalle, joka kärsii eniten imperialismin ja sionismin suunnitelmista Lähi-idässä ja on samalla este näiden suunnitelmien toteuttamiselle. On osoitettu mieltä sotaa vastaan, ydinvoimaa vastaan ja rasismia vastaan. Kaikkien näiden liikehdintöjen takana ovat nuorison omat ongelmat ja sen synkkä tulevaisuus tässä järjettömässä järjestelmässä.

Lipposen hallitus kaavailee ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen lakkauttamista, eläkeiän pidentämistä, poliisin valtuuksien laajentamista ja lakko-oikeuden kaventamista aikana, jolloin mitä suuremmalla varmuudella työttömyys tulee kasvamaan entisestään. Ammattiyhdistysbyrokratia ei pysty enää hillitsemään työväestöä. Suuri jättiläinen, työväenluokka, tulee pian muun liikehdinnän perässä. Silloin kansan tyytymättömyys näkyy paitsi mielenosoitusmäärän kasvamisena ja parlamentarismin hylkäämisenä myös lakkoina.

Työväestön pitää sanoutua irti TUPO:sta. Jos ammattiliittojen pamput eivät kuuntele jäsentensä ääntä, saavat luvan mennä. Demokratia ay-liikkeessä on palautettava, työtä pitää vaatia jokaiselle, joka haluaa sitä tehdä. Työväestön tehtävänä on taistella siitä, ettei tulisi enää yhtään yksityistämisiä. Emme saa enää hyväksyä joustavia riistotyösuhteita tai leikkauksia. Kaikille työttömille työtä, on vaadittava liukuvaa työaika-asteikkoa. Työaikaa täytyy lyhentää sen verran, että kaikki työttömät pääsevät työhön, ilman mitään palkan alentamista. Puolustamalla työttömiä työväestö puolustaa itseään. Lipposen ja EU:n eläkeuudistuksia ei tule hyväksyä. Puolustamalla saavutettua eläke-etua työväestö puolustaa omaa tulevaisuuden turvaansa.

Näin käytännössä yhtyvät nuorison ja työväestön taistelut sekä taistelut rikkaissa ja köyhissä maissa. Vastassa on sama vihollinen: rappeutunut järjestelmä ja sen pyrkimys pysyä elossa tuhoamalla koko sivilisaatio. Marxilainen Työväenliitto on näiden taisteluiden eturintamassa.

• Työtä kaikille.
• Ei irtisanomisia. Liukuva työaika-asteikko.
• Ei leikkauksia.
• Ei joustoja.
• Ei heikennyksiä eläketurvaan.
• Loppu sodille
• Pysäyttäkää rasismin ja äärioikeiston nousu.
• Ei enempää ydinvoimaloita.
• Solidaarisuutta Palestiinan ja Argentiinan kansoille.
• Ihmisarvoiset opiskelun ja elämisen mahdollisuuden nuorille.
• Puolustakaa kansalaisoikeuksia.
• Alas terrorisminvastaiset lait.
• Loppu isoveljen valvonnalle.
• Eläköön työväen ja koko kansan vappu!