Talouskriisi syvenee edelleen maailmalla

Kevään aikana uutisotsikoissa on hehkutettu taantuman olevan jo takana. Maailmanhistorian pisintä ja vahvinta kasvukautta seurannut maailmanhistorian lyhin ja loivin taantuma on takana, ja Yhdysvaltain talous on ampaissut raketin lailla nousuun, julisti IMF vielä muutamia viikkoja sitten. Vaan onko tosiaan näin?

Suurelle yleisölle suunnattu porvarillinen talousuutisointi esimerkiksi Helsingin Sanomissa pelaa nyt psykologialla, jotta ainut taloutta joten kuten eteenpäin kantava tekijä, kuluttajien luottamus ei romahtaisi entisestään. Yhdysvalloille povataan huimaa kasvua, kun tutkitaan Yhdysvaltain keskuspankin johtajan Alan Greenspanin kasvoja. Jos Greenspanin suupielet ovat tänään ylöspäin — talous kasvaa ja hyvin menee. Vaikka hän ennustaisi huonoja aikoja, kaivetaan hänen lausunnoistaan jokin niistä harvoista lauseista, joissa hän lupailee elpymistä joskus tulevaisuudessa, ja siitä tehdään otsikko. Jopa saman lehden samassa numerossa on keskenään ristiriitaisia kirjoituksia, ja yleensä talouskehityksen todellista selitystä ei näe vielä otsikosta, vaan uutisen viimeisestä kappaleesta. Kaikki jäljet johtavat taas Yhdysvaltoihin.

Ruotsissa työttömyys on kasvussa. Helsingin Sanomien 6.5. mukaan varsinkin pienillä paikkakunnilla ollaan pulassa, kun suurimmat työnantajat päättävät leikata työpaikkoja tai lopettaa tuotantonsa kokonaan. Työttömyysluvut ovat pysyneet kurissa toistaiseksi lähinnä siksi, että irtisanomisajat ovat suhteellisen pitkiä, eikä irtisanomisten vaikutus näy vielä. Kasvuennusteita on jouduttu tarkistamaan alaspäin, ja tämä johtuu "Yhdysvaltain talouden odotettua hitaammasta toipumisesta sekä öljyn hinnan noususta", kuten Helsingin Sanomat Ruotsin päättäjiä siteeraa. Ruotsin talous ja työmarkkinat ovat pitkälti riippuvaiset tietoliikennealasta. Ruotsalaisasiantuntija Hans Söderström kertoo Helsingin Sanomissa 6.5. seuraavaa: "Ruotsi on riippuvainen EU:sta ja EU Yhdysvalloista. Ikävä kyllä Yhdysvaltain elpyminen näyttää viivästyvän. Eikä tietoliikenne tee poikkeusta vaan se seuraa muuta kehitystä."

9.5. Helsingin sanomat otsikoi talouden epävarmuuden pysyvän Saksassa syvänä. Teollisuustuotanto laski maaliskuussa 0,8 prosenttia aiemmin ennustetun 0,4 prosentin sijaan. Vaikka metallialan lakkoon osallistuu kymmeniä tuhansia tärkeän teollisuudenalan työntekijöitä, arvioidaan lakon vaikutukset tuotannonmenetyksissä tältä erin vähäisiksi. Kasvua ennustettiin jo vuoden alkupuolelle, mutta nyt tutkimuslaitokset ovat joutuneet rukkaamaan ennusteitaan niin, että kasvu alkaisikin vasta vuoden jälkipuoliskolla. Helsingin sanomien mukaan "ikävintä on, että kehityksen avaimet ovat muualla kuin Saksassa". Kotimainen kysyntä ei näytä elpyvän, joten teollisuuden on laskettava ulkomaisen kysynnän varaan. Saksankin kehityksen avaimet löytyvät Yhdysvalloista: "Vahva vuoden alun kehitys näyttää Atlantin takana yhä horjuvammalta." Yhdysvaltain talouden ongelmista ennustetaan valtavia, mikäli alijäämä paisuu, dollari heikkenee ja lainaajien luottamus horjuu. Toinen Saksan kannalta kriittinen kysymys on öljyn hinnan nousu, jota Lähi-Idän kriisi on nostanut. Öljyn kallistuminen heikentäisi entisestään jo nyt heikkoa kotimaista kysyntää.

Saksan budjetin kolmen prosentin alijäämä on EU:n kapitalistien suurimpia ongelmia, kun se lähentelee EU:n kiellettyä rajaa. Lupauksista huolimatta Saksa ei ole pystynyt tasapainottamaan budjettiaan. Jos metallityöläiset saavat vaatimansa korotukset ja jos veroja alennetaan, vaje kasvaa entisestään, kun vielä työttömyyskin ja sen myötä sosiaalimenot ovat kasvussa. Huhtikuussa Saksan työttömyysaste oli 9,7 %, työttömiä oli yli neljä miljoonaa ja työttömyyden kasvu kymmenen kertaa odotettua nopeampaa. Ranska aikoo pyytää EU:lta lisäaikaa budjettinsa tasapainottamiseen. Italian suuri velka ja budjettivaje aiheuttavat päänvaivaa EU:n komissiolle. Inflaatio ei ole hidastunut EKP:n toivomalla tavalla, ja nyt EKP on tehnyt selväksi, että työläisten ei tule vaatia palkankorotuksia, kun ne kiihdyttäisivät inflaatiota. Kolmen suurimman euromaan tilanne on tällä hetkellä suurin uhka EU:n talouden kehitykselle.

Myös pienissä jäsenmaissa, kuten Ruotsissa ja Suomessa, on kasvavia ongelmia. Helsingissäkin akateemisesti koulutettujen työttömyys on viikolla 19 julkaistujen tietojen mukaan kääntynyt nousuun. Tiedot Espanjasta eivät ole yhtään sen paremmat; maan teollisuustuotanto on myös laskussa. Eniten on laskenut autoteollisuus, 12 prosentilla. Portugalissa uusi hallitus on julkaissut edellisen "sosialistisen" hallituksen salaaman budjetin 4,5 prosentin alijäämän. Sangen julkea esimerkki kapitalismin mielettömyydestä on kuitenkin Kreikka, jossa hallitus väittää budjetin olevan 0,1 prosenttia ylijäämäinen, mutta Kreikan pankin mukaan alijäämä on samaa luokkaa Portugalin kanssa.

Dollarin arvoa eivät saaneet laskemaan kansainvälinen taantuma, pörssiromahdukset, Bushin valinta presidentiksi vaalivilpillä tai syyskuun terrori-iskut, mutta nyt pudotus ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1995 jälkeen on alkanut, kun työttömyysaste nousi kuukaudessa 5,7 prosentista kuuteen prosenttiin. Dollarin arvoa uhkaavat vielä Yhdysvaltain jättiläismäinen vaje ja pörssien ylihinnoittelu. Vaje on 400 miljardia dollaria vuodessa, neljä prosenttia BKT:sta. Estääkseen dollarin vapaan pudotuksen olisi Yhdysvaltain korjattava vajettaan lähes 1,5 miljardilla dollarilla päivässä.

On käymässä ilmeiseksi, että Enronin konkurssin ja paljastuneiden kirjanpitovilppien jälkeen kapitalismin kultaiset ajat ovat takana. Pörssit New Yorkissa ja Euroopassa ovat lyhyen nousun jälkeen kääntyneet taas jyrkkään laskuun. Viimeisten tilastojen mukaan pääomien maahantuonti Yhdysvalloissa on laskenut 9,5 miljardiin dollariin kuukaudessa, kun jopa syyskuussa terrori-iskujen jälkeen maahan tulvi vielä 17,8 miljardia dollaria.

— Teemu Luojola, Dimitris Mizaras