Postin lakko osa kasvavaa lakkoliikettä Suomessa

Perjantaina 17.5. kaikki Postin 300 konttoria pysyivät kiinni Postin toimihenkilöliiton työtaistelun vuoksi. Lakkoon osallistuneet 1500 postilaista protestoivat Postin henkilöstöpolitiikkaa vastaan. Posti ilmoitti torstaina muuttavansa osan konttoreistaan yrittäjävetoisiksi elintarvikekioskeiksi yhdessä Wihurin kanssa. Työntekijät eivät hyväksy tämänkaltaista toiminnan ulkoistamista. Samalla työntekijät ilmaisivat vastustavansa Postin pyrkimystä muuttaa jopa 350 työntekijän työsuhde osa-aikaiseksi. Työntekijöiden ansiotaso putoaisi osa-aikaistamisen myötä.

Posti ei ole enää entisensä. Jo useiden vuosien ajan on Posti huonontanut kerta toisensa jälkeen paitsi työntekijöidensä asemaa myös asiakaspalveluaan. Näin tehdään siksi, että Postin liiketoiminta olisi kannattavaa — Postin merkitys julkisena palveluna on nykyään sivuseikka. Kannattavuuteen pyritään siksi, että Posti voitaisiin yksityistää. Nykyisen uusliberalistisen talouspolitiikan pyrkimyksenä on muuttaa julkiset palvelut yksityistä pääomaa paremmin hyödyttäviksi, ja useimmiten tämä tarkoittaa palveluiden yksityistämistä. Posti on jo pilkottu useaan yhtiöön, ja osa yhtiöistä on jo myyty yksityisille. Nyt myös postikonttoreita ollaan yksityistämässä ja muuttamassa kioskeiksi.

Aivan kuten Postin yksityistäminen noudattaa sitä samaa uusliberalistista talouspolitiikkaa, jonka seurauksena kunnallisiakin palveluita karsitaan kovalla kädellä, samoin postilaisten lakko on osa sitä lakkoliikettä, joka nyt on kasvamassa Suomessa ja johon mm. Helsingissä lakolla varoittaneet KTV sekä hoitohenkilökuntien liitot ovat liittymässä. Niin makaa kuin petaa, tiedoksi tämä porvaristolle. Myös yksityissektorilla on nähtävissä selvää lakkojen määrän kasvua, kun työläiset eivät enää suostu ottamaan kapitalismin taloudellista kriisiä maksettavakseen irtisanomisten ja lomautusten muodossa.

Tänä vuonna pienempiä lakkoja on ollut jo useita ja lakkoihin osallistuneiden työntekijöiden määrä lasketaan useissa tuhansissa. Kasvava lakkojen määrä on merkittävä sikäli, että ne ovat kaikki ns. laittomia lakkoja eli voimassa olevien työehtosopimusten aikana järjestettyjä. Tämäkin osoittaa, että työläiset ovat saaneet tarpeekseen jatkuvasta työehtojen huonontamisesta, irtisanomisista ja tupopelleilystä. Suomen työläiset ottavat päivä päivältä uusia askelia kohti sitä samaa tietä, jolla Italian, Saksan ja Kreikan työläiset suurine lakkoineen jo ovat.

— Teemu Luojola