Porvoolaislehdet pyrkivät nuorisoliikkeen hajottamiseen

Tämän kevään aikana syntynyt nuorisoliike Itä-Uudenmaan vaihtoehtotoiminta järjesti Porvoossa mielenosoituksen tilojen saamiseksi nuorille keskiviikkona 29.5. Mieltä osoitettiin ensin kadulla, sen jälkeen kaupunginvaltuuston kokouksessa. Mielenosoitukseen osallistui runsaat 50 nuorta. Mukana oli yksi Marxilaisen Työväenliiton jäsen, joka kantoi MTL:n kylttiä "antakaa tiloja tai otamme niitä itse". (Lue uutisemme mielenosoituksesta: Nuoret vaativat harrastustiloja mielenosoituksella Porvoossa, 29.5.2002.)

Miten paikallislehdet uutisoivat mielenosoituksesta?

Torstaina 30.5. Uusimaa kirjoitti lyhyen, 21 rivin mittaisen pikku-uutisen, joka keskittyi valtuustosalin tapahtumiin. Toimittaja ei selvästikään ollut tietoinen siitä, että nuoret olivat ensin marssineet kadulla. Toimittaja ei myöskään tullut kysymään yhdeltäkään nuorelta mitään mielenosoitukseen liittyvää. Uutinen oli kokonaisuutena mielenosoitusta ja nuoria halveksuva. Koko "uutisen" kruunasi seuraava lause: "Mukana mielenosoituksessa oli kansalaisaktivisti Teemu Luojola, joka kantoi marxilaisen työväenliiton tunnuksia."

Borgåbladetissa oli pidempi uutinen. Toimittaja oli jopa haastatellut nuoria, ja mielenosoituksesta oli lehdessä kaksikin kuvaa, toinen mielenosoitusuutisen ohessa ja toinen valtuuston kokouksesta kirjoitetun uutisen ohessa. Kuitenkin Borgåbladet meni Uusimaatakin pidemmälle kirjoittamalla: "I början av maj ordnade organisationen Itä-Uudenmaan vaihtoehtotoiminta — en alternativ ungdomsrörelse anknuten till marxistiska arbetarförbundet Marxilainen Työväenliitto — en demonstration mot stadens ungdomspolitik. Alternativrörelsen, vars primus motor är Teemu Luojola, säger sig vara ett kollektiv vars syfte är att sprida kärlekens budskap och driva kollektivets intressen." (Toukokuun alussa [toimittaja viittaa tässä aiempaan mielenosoitukseen] järjesti Itä-Uudenmaan vaihtoehtotoiminta — Marxilaiseen Työväenliittoon kytköksissä oleva vaihtoehtoinen nuorisoliike — mielenosoituksen kaupungin nuorisopolitiikkaa vastaan. Vaihtoehtoliike, jonka primus motor on Teemu Luojola, sanoo olevansa kollektiivi, jonka tarkoituksena on levittää rakkauden sanomaa ja ajaa kollektiivin etuja.)

Tämänlainen uutisointi on mitä törkein provokaatio. Kirjoitukset eivät olleet meidän mieleemme, mutta eivät ne kyllä olleet muidenkaan Itä-Uudenmaan vaihtoehtotoimintaan (IUVT) osallistuvien nuorten mieleen. Kummankaan lehden toimittaja ei haastatellut Teemu Luojolaa, eikä hän ole aiemmin esiintynyt liikkeen yhteydessä. Siitä huolimatta lehdet nostivat hänet kaiken keskipisteeksi. Toimittajat olivat kirjoittaneet uutiset omien luulojensa pohjalta sen sijaan, että olisivat kysyneet mielenosoittajilta asioista.

Oliko vika Teemu Luojolan? Ei tietenkään. Hän vain osallistui mielenosoitukseen. Toimittajat tunnistivat hänet, ja koska hän on aiemmin saanut julkisuutta mielenosoitusten yhteydessä, hänet oli helppo leimata järjestäjäksi ja jopa IUVT:n johtajaksi. Aivan kuin hän olisi ainut, joka Porvoossa jotain tekee.

IUVT:n toimintaan osallistuvat nuoret aloittivat toimintansa valtaamalla talon. Liike on järjestänyt kuukauden aikana kaksi Porvoon mittakaavassa suurta mielenosoitusta, joissa vaaditaan korjausta nuorten ongelmiin ja joihin on saapunut paljon epäpoliittisia nuoria. Näin upeita suorituksia tekee liike, joka on syntynyt ikään kuin tyhjästä ja josta juuri kukaan ei vielä kuukausi sitten tiennyt mitään. Ja mikä merkittävintä liikkeen objektiivisen luonteen analysoimisen kannalta — tämän kaiken IUVT on tehnyt ilman MTL:n tai Teemu Luojolan osallisuutta asioihin. Tästä huolimatta paikallisten porvarilehtien toimittajat haluavat väen väkisin väittää Luojolan olevan kaiken takana.

Mihin lehdet pyrkivät?

Kumpikin paikallislehdistä leimasi mielenosoituksen marxilaisten puuhasteluksi. Johtuiko se siitä, että Luojola kantoi MTL:n kylttiä? Tuskin. Jos Luojola olisi osallistunut mielenosoitukseen ilman kylttiä, toimittajat olisivat silti tunnistaneet hänet ja aiempien tietojensa pohjalta olisivat leimanneet mielenosoituksen kommunistien puuhasteluksi joka tapauksessa.

Mihin lehdet tällaisella leimaamisella pyrkivät? Hajottamaan liikkeen rivejä, aiheuttamaan kitkaa IUVT:n toimintaan osallistuvien nuorten väleihin, erottamaan Luojolan liikkeestä, leimaamaan koko liikkeen kommunistien juonitteluksi. Tämän hajottamisen tavoitteena on saada liike lopettamaan toimintansa.

Tekevätkö lehdet tätä tahallisesti? Kyllä, se on aivan selvää. Mikäli lehdet olisivat halunneet uutisoida mielenosoituksesta rehellisesti ja totuudenmukaisiin tietoihin perustuen, toimittajat olisivat kysyneet asioiden tilasta ja järjestöjen välisistä suhteista nuorilta itseltään. He eivät kysyneet. Lehdet eivät edes etsi totuutta.

Kun IUVT järjesti toukokuun alussa ensimmäisen mielenosoituksensa tilojen saamiseksi nuorille, lehdet melkeinpä silittivät nuorten päälakia. Silloin niillä oli varaa, sillä pitkästä aikaa suuri mielenosoitus Porvoossa olisi saattanut jäädä yksittäistapaukseksi (ainakin porvarillisesti ajattelevien toimittajien mielestä). Uutisoinnissa ei tuomittu nuoria, mutta heidät asetettiin vähäpätöiseen asemaan ja "vain nuoriksi".

Mutta kun IUVT järjesti toisen mielenosoituksensa ja kun liikkeen aiemmin keväällä tekemä talonvaltaus oli saanut enemmän julkisuutta, lehdistössäkin huomattiin, että Porvooseen on lyhyessä ajassa syntynyt nopeasti kasvava nuorisoliike. Tähän liikkeeseen osallistuvat nuoret ovat valmiit panemaan itsensä alttiiksi. Liike haastaa porvarillisen yksityisomistuksen valtaamalla taloja, joiden käyttötarkoituksen ei pidä olla keinottelu, vaan hyötykäyttö. Liike järjestää äänekkäitä mielenosoituksia kaavoihin kangistumatta ja siirtää mielenosoituksensa jopa valtuustosalin puolelle.

On selvää, että paikallislehdissäkin jo huomataan tällaisen liikkeen olevan uhka nykyiselle hallitsevalle luokalle ja sen toteuttamalle uusliberalistiselle talous- ja yhteiskuntapolitiikalle. Nuoret eivät tee pelkkiä julistuksia, vaan he ovat valmiita toimimaan ja valtaamaan itselleen tiloja. Porvoolaisnuoriso on vauhdilla ja laajassa mitassa radikalisoitumassa.

Maailmalla nuorison radikalisoituminen alkoi 1990-luvun lopulla. Seattlen suurmielenosoitukset marras–joulukuussa 1999 osoittivat kaikille, miten pitkällä radikalisoituminen on. Tämän jälkeen nuorisoliikkeen koko maailmalla on vain kasvanut, sen ohjelma on määrätietoistunut ja se on alkanut muuttua järjestäytyneemmäksi. Tämä maailmanlaajuinen nuorisoliike haastaa globalisaation, kapitalismin ja imperialistien sotakiihkoilun.

Tämä liike koostuu suurimmaksi osaksi muista kuin marxilaisista — etupäässä sellaisista nuorista, jotka taistelevat samoin keinoin samojen tavoitteiden puolesta kuin IUVT:n toimintaan osallistuvat nuoret. Porvoossa on hieman pienemmässä mittakaavassa tapahtumassa se sama liikkeen radikalisoituminen ja kasvu, josta virstanpylväinä muistamme mm. Seattlen, Prahan, Nizzan, Quebecin, Göteborgin, Genovan ja Barcelonan suurmielenosoitukset.

Nuorten radikalisoitumista on seurannut työväenliikkeen uusi nousu. Argentiinassa koko kansa, niin köyhät, työttömät, pätkätyöläiset, työläiset kuin pienyrittäjätkin ovat nousseet hallitusta ja järjestelmää vastaan. Italiassa nähtiin huhtikuussa ensimmäinen yleislakko vuosiin. Kreikassa lakot ovat mittavia. Saksan metallityöläisten lakkoa ovat seuraamassa muutkin. Espanjan ammattiliitot uhkaavat yleislakolla EU:n huippukokouksen aattona.

Tällainen yleisen kansalaisaktivismin kasvu sekä nuorten ja työväestön radikalisoituminen on täydellinen uhka koko kapitalistiselle järjestelmälle. Nyt se on rantautumassa Porvooseen, vaikka kaikki nuorisoliikkeeseen osallistuvat nuoret eivät olisi vielä oivaltaneet historiallista rooliaan. Porvoolaiset porvarilehdet tekevät luonnollisesti kaikkensa tämän liikkeen hajottamiseksi heti alkumetreille.

Lehdistö toimii, jotta liikehdintä ei kasvaisi, jotta se ei olisi uskottava, jotta siihen ei liittyisi uusia nuoria ja jotta jo nyt mukana toiminnassa olevat nuoret pettyisivät ja jättäisivät liikkeen. Siksi lehdet etsivät jotain, millä hajottaa, ja iskevät siihen kohtaan, missä se saa aikaan eniten vahinkoa. Tällä kertaa se oli MTL ja marxilaisuus. On selvää, että kun liikkeeseen osallistuu kymmeniä epäpoliittisia nuoria, joiden käsitys marxilaisuudesta rajoittuu siihen, mitä koulujen historiantunnilla Neuvostoliiton stalinistisen byrokratian julmuuksista on kerrottu, monet nuoret pelästyvät kommunismin leimaa ja saattavat kääntyä MTL:oa vastaan. Lisäksi lehdistö antaa ymmärtää, että koko toiminnan takana on henkilö, joka ei aiemmin ole liikkeen toimintaan osallistunut, ja tämän vuoksi jotkut nuorista luulivat, että Luojola olisi itse antanut lehdistölle senkaltaisen haastattelun.

Olisivatko lehdet uutisoineet mielenosoituksesta kunnolla ja totuudenmukaisesti, jos Luojola ei olisi osallistunut mielenosoitukseen? Tuskin. Nyt kielteinen leima löytyi helposti, mutta ilman MTL:n ja Luojolan läsnäoloa mielenosoitus olisi leimattu jostain muusta syystä. Toimittajat ovat mestareita vääristelemään asioita silloin, kun he niin haluavat tehdä.

Miten tällaiseen provokaatioon on vastattava?

Ratkaisevan tärkeää liikkeen jatkumon ja tulevaisuuden kannalta on se, että ei astuta lehdistön virittämään ansaan. Olemme yllä eritelleet lehdistön tavoitteet ja toimintatavat. Koska lehdistön tarkoituksena on leimata liikettä ja hajottaa se, on välttämätöntä, että 1) lehdistön tekemät vääristelyt oikaistaan julkisuudessa, 2) liikkeen toimintaa jatketaan yhtenäisyyttä vaalien ja sovittamalla taktiikka sellaiseksi, että se palvelee yhtenäisyyden säilymistä.

Marxilaisen Työväenliiton osalta lehdistön tekemät vääristelyt on oikaistu Teemu Luojolan omalla nimellään kumpaankin lehteen lähettämällä seuraavanlaisella yleisönosastokirjoituksella (tämä kirjoitus on lähetetty Borgåbladetiin, Uusimaahan lähetetty kirjoitus poikkeaa ensimmäisen kappaleen osalta, jossa eritellään Uusimaassa julkaistut harhaanjohtavat tiedot). Katsoimme tällaisen vastineen lähettämisen välttämättömäksi IUVT:n yhtenäisyyden takaamiseksi:

Borgåbladetin uutisessa keskiviikon 29.5. nuorisomielenosoituksesta torstaina 30.5. on virheellisiä väittämiä: toisin kuin lehdessä kerrotaan, Itä-Uudenmaan vaihtoehtotoiminta (IUVT) ei ole kytköksissä Marxilaiseen Työväenliittoon (MTL), eikä Teemu Luojola ole IUVT:n primus motor. Tämänkaltaiset virheet olisivat olleet helposti vältettävissä siten, että toimittaja olisi kysynyt niistä asianosaisilta. Tällöin ei olisi tarvinnut kirjoittaa uutista omien luulojen pohjalta.

1.. Miten IUVT syntyi, millainen liike on luonteeltaan ja mikä on sen objektiivinen merkitys? Liike syntyi tämän kevään aikana spontaanina reaktiona kaupungin surkeaan nuorisopolitiikkaan. Suoraan toimintaan osallistuu kymmeniä nuoria, mikä osoittaa, että nuorten ongelmat Porvoossa etenkin tilojen puutteen osalta ovat todellisia, sillä nuoret eivät muuten panisi itseään alttiiksi. IUVT kutsuu itseään mieluummin kollektiiviksi kuin järjestöksi, koska sillä ei varsinaisesti ole järjestörakennetta tai valittuja toimihenkilöitä tai edustajia.

Porvooseen on lyhyessä ajassa syntynyt radikaali nuorisoliike, joka haluaa vaikuttaa nimen omaan nuorten ongelmiin. Liike ei tyydy pelkkiin julistuksiin tai korulauseisiin, vaan se on käytännössä osoittanut, että se on valmis taistelemaan oikeuksiensa puolesta. Tästä kertovat talonvaltaus, Porvoon mittakaavassa suuret mielenosoitukset ja jopa mielenosoituksen siirtäminen valtuustosalin puolelle. Nykyisen hallitsevan eliitin ja uusliberalistisen talouspolitiikan haastava nuorisoliike on Porvoossa nyt objektiivinen tosiasia riippumatta siitä, ovatko liikkeeseen osallistuvista kaikki itsekään vielä tätä oivaltaneet.

2. Mikä on Marxilaisen Työväenliiton ja Teemu Luojolan suhde IUVT:aan? Liike syntyi ilman minua tai MTL:oa. Itse kuulin IUVT:sta vasta, kun luin lehdistä 3.5. järjestetystä mielenosoituksesta. Keskiviikkona 29.5. lähdin mielenosoitukseen vain osallistumaan, en ollut missään tekemisissä järjestelyjen kanssa. IUVT on itsenäinen liike, joka ei ole sitoutunut mihinkään poliittiseen puolueeseen tai järjestöön. Kaikki kunnia nuorisomielenosoituksesta kuuluu IUVT:lle.

Koska nuorisoliikkeen synty osoittaa, että sen esiin nostamat ongelmat ovat todellisia, ja koska kyseessä on objektiivisesti nykyisen talous- ja yhteiskuntapolitiikan haastava liike, on MTL todennut, että IUVT:n vaatimukset tilojen saamiseksi nuorille ovat oikeutettuja. Siksi annamme tukemme IUVT:n toiminnalle ja osallistumme itsekin sen taisteluun.

Yrittääkö MTL ratsastaa IUVT:n maineella? Ei. Lehdistö itse nosti MTL:n koko liikkeen keskipisteeksi. Onko vika MTL:ssa, kun se osallistui omin tunnuksin mielenosoituksiin? Eikö ennemmin pitäisi kysyä: Miksi MTL on ainut poliittinen järjestö, joka tukee nuorten vaatimuksia? Miksi muut poliittiset järjestöt ja puolueet eivät osallistu nuorten taisteluun tilojen saamiseksi? Eivätkö muut poliittiset puolueet tunnusta nuorten tilanpuutetta olemassaolevaksi ongelmaksi?

Koska MTL on ainut IUVT:n vaatimuksia tukeva puolue, on lehdistön tietenkin helppo leimata mielenosoitus marxilaisten puuhasteluksi. Onko tilanne korjattava niin, että jopa sen yhden ainoan nuoria tukevan puolueen jäsenten on vetäydyttävä toiminnasta, vai olisiko muiden puolueiden myös syytä ilmoittaa julkisesti kantansa nuorten tilakysymyksiin? Kunnan rahojen käytöstä päätetään poliittisissa elimissä, joten tilakysymyksen ratkaisemiseksi puolueiden julkiset ja rehelliset kannanotot ovat välttämättömiä.

Jatkossa lehdistön olisi syytä valpastua selvittämään tapahtuneiden taustoja ennen kuin kirjoittaa mitä sattuu.

 

Lehdistö saattaa puolustautua sillä, että IUVT:n julkisuuskuva on ollut suhteellisen epämääräinen, joten omien virheolettamusten tekeminen on käynyt melko helposti. Tämän vuoksi on välttämätöntä, että IUVT selkeyttää julkisuuskuvaansa. Ja näin myös on tapahtumassa.

Tämän dynaamisen liikkeen nuoret oppivat nopeasti — siksi, että he tekevät paljon. Kokemus on paras opettaja. Tässäkään kysymyksessä ei aikailtu, vaan heti perjantaina 31.5. pidettiin kokous, jossa käsiteltiin mm. tätä lehdistön aiheuttamaa sotkua. Kokouksessa todettiin, että julkisuudessa on tehtävä selväksi, että IUVT on poliittisesti sitoutumaton ja itsenäinen kollektiivi. Liikkeelle valittiin kaksi edustajaa, jotka edustavat liikettä mm. lehdistön suuntaan ja muiden yhteydenottojen varalta. Nämä edustajat eivät päätä liikkeen puolesta mitään, vaan päätökset tehdään edelleen IUVT:n kokouksissa demokraattisesti.

Keskustelua herätti kysymys siitä, saako IUVT:n järjestämissä mielenosoituksissa kantaa poliittisten järjestöjen tunnuksia. Tätä kysymystä ei pidä asettaa muotoon saako MTL osallistua mielenosoituksiin vai ei, vaan saavatko poliittiset järjestöt ja puolueet ylipäätään osoittaa tukensa nuorten vaatimuksille. Tällä hetkellä MTL on ainut poliittinen järjestö, joka tukee nuorten vaatimuksia ja on valmis taistelemaan. Kuten Luojola ylläolevassa vastineessaan toteaa, se ei ole MTL:n vika, vaan kysyä sopii, missä muut puolueet ovat. Eivätkö ne viitsi puhua nuorten tilaongelmista, koska niillä ei kuitenkaan ole esittää ratkaisua? Valtaeliitti ei halua antaa tiloja. Jos valtuustosta löytyy muutamia hyväntahtoisia poliitikkoja, he ovat käytännössä voimattomia, sillä järjestelmä ei salli heidän antaa tiloja. Kaupunki leikkaa muutenkin kaikista kustannuksistaan, uusia kustannuseriä ei valtuustotyöskentelyn kautta saada läpi.

MTL on esittänyt toimintaohjelman: ellei kaupunki anna tiloja, on meidän otettava niitä itse, ts. vallattava niitä. IUVT on käytännössä jo tämän ohjelman tasolla, onhan se suorittanut yhden talonvaltauksen, ja seuraavaksi se suunnittelee kadunvaltausta. Tätä toimintaa kehotamme jatkamaan. Muut puolueet eivät ole toimintaohjelmaansa esittäneet.

Kokouksessa äänestyksen jälkeen päädyttiin siihen ratkaisuun, että toistaiseksi IUVT:n järjestämissä mielenosoituksissa ei saa olla poliittisia tunnuksia, vaan poliittisten järjestöjen ja puolueiden jäsenet esiintyvät tällöin IUVT:n jäseninä. Tällä päätöksellä ei rajoiteta poliittisiin järjestöihin kuuluvien nuorten mielipiteitä IUVT:n omissa kokouksissa, vaan sillä pyritään estämään lehdistön leimaamistapaukset, jotka ovat äärimmäisen helppoja silloin, kuin vain yksi puolue ilmaisee tukensa liikkeelle.

Kun otamme huomioon sen, miten lehdistö jo nyt on liikettä leimannut ja miten nuoret itse ovat tällaiseen provokaatioon suhtautuneet, on päätös pidättäytyä toistaiseksi poliittisista tunnuksista hyväksyttävä. Liikkeellä on objektiivista merkitystä, emmekä me tällaisen tilapäisen päätöksen vuoksi voi kääntää liikkeelle selkäämme. Vaikka olemme sitä mieltä, että poliittisilla puolueilla tulee olla oikeus osallistua mielenosoituksiin omin tunnuksinsa, noudatamme nyt IUVT:n enemmistön tahtoa, jotta liikkeen yhtenäisyys säilyisi eikä se hajoaisi lehdistön ensimmäiseen provokaatioon.

MTL:n jäsenet osallistuvat jatkossakin IUVT:n toimintaan, mutta jos lehdistö siitä syystä leimaa koko liikkeen marxilaiseksi, on se kokonaan lehdistön itsensä aiheuttama sotku. Olemme täysin varmoja siitä, että lehdistö leimaa liikettä jatkossakin, vaikka me emme siihen osallistuisikaan. Ja olemme varmoja, että nuoret pian oppivat elämään tällaisen leimaamisen kanssa, koska sitä ei voi välttää, ja toteavat poliittisten tunnusten rajoittamisen olevan täysin turhaa.

Miten provokaatioyrityksestä selvittiin?

Paikallislehtien provokaatioyritys oli tietyssä mielessä IUVT:n ensimmäinen kriisi, ja tämän likapyykin liike pesi erinomaisesti. Toiminta ei kaatunut siihen, vaan ennemmin kokemuksesta otettiin kunnolla opiksi. Liikkeen tietoisuuden taso kasvaa suunnatonta vauhtia. Heti, kun tämä provokaatioyritys oli käsitelty, siirryttiin muihin asioihin. Jo se, että liikkeelle valittiin edustajat julkisuuskuvan selventämiseksi, osoittaa nuorten alkavan kokemustensa kautta ymmärtää järjestäytymisen välttämättömyyden. Eivätkä nuoret tämän jälkeen jääneet pyörittelemään peukaloitaan, vaan kokouksessa alettiin valmistella lähitulevaisuuden toimintaa.

Tämä kaikki osoittaa, mikä on liikkeen objektiivinen merkitys. IUVT:ta odottavat tulevaisuuden taistelut, ja liike on valmis ja halukas ne kohtaamaan.

Marxilaisen Työväenliiton keskuskomitea