Peru seuraamassa Argentiinan tietä

Arequipan kaupungin asukkaat eteläisessä Perussa osoittavat mieltään sähkölaitosten yksityistämistä ja presidentti Toledoa vastaan.

Perun hallitus ilmoitti perjantaina 14.6. myyvänsä kaksi maan eteläosissa sijaitsevaa energialaitosta, Egasan ja Egesurin, belgialaiselle Tractebelille. Tämä johti suuriin mielenosoituksiin ja lakkoihin maan toiseksi suurimmassa kaupungissa, miljoonan asukkaan Arequipassa tuhat kilometriä Limasta etelään. Myytävät sähkölaitokset sijaitsevat Arequipan seudulla.

Lauantaina 15.6. koko Arequipan kaupungissa oli lakko samalla, kun tuhannet mielenosoittajat kokoontuivat keskustaan vaatimaan sähkölaitosten yksityistämisestä luopumista. Kaupunkilaiset sai liikkeelle pelko työpaikkojen menettämisestä ja sähkön kallistumisesta. He olivat vihaisia viime vuonna valitulle presidentti Alejandro Toledolle, joka oli ennen vaaleja luvannut, että laitoksia ei myydä.

Sunnuntaina 16.6. Arequipaan julistettiin poikkeustila ja hallitus lähetti kaupunkiin lisää sotilaita ja poliiseja tukahduttamaan mielenosoituksia. Kaupunkiin oli rakennettu barrikadeja ja tiesulkuja, ja poliisi turvautui kyynelkaasuun mellakoiksi kääntyneiden mielenosoitusten hillitsemiseksi. 30 päivän poikkeustilan aikana liikenne kaupunkiin ja sieltä pois on katkaistu, kotirauhaa ei ole, kokoontumisvapaus on kumottu ja pidätyksiä voidaan tehdä ilman oikeuden päätöstä. Myös ulkonaliikkumiskieltoa harkitaan.

Sunnuntain yhteenotoissa loukkaantui tiettävästi yli kaksisataa henkilöä, yksi menehtyi ja yksi on koomassa. Maanantaina 17.6. kaupunkiin saapui 1000 mellakkapoliisia ja 700 sotilasta purkamaan barrikadeja. Maanantaiksi oli kutsuttu koolle myös uusia mielenosoituksia, vaikka ne olikin jo kielletty.

Keskiviikkona 19.6. kaupunkilaisten peräänantamaton vastarinta tuotti tulosta: hallitus ilmoitti pidättäytyvänsä kahden sähkölaitoksen myynnistä siihen saakka, kunnes vireillä oleva myynnistä tehty valitus on käsitelty oikeudessa. Presidentti Toledon kannatus on ennätysmäisen alhaalla, ja hallituksen oli keskeytettävä myynti, jotta se ei joutuisi samanlaisen kansannousun ryöpytykseen kuin Argentiinan hallitus joutui joulukuussa 2001.

Viikon jatkuneiden mellakoiden ja yksityistämisestä pidättäytymisen jälkeen maan sisäministeri Fernando Rospigliosi erosi. Hän ei ollut kannattanut poikkeustilan julistamista. Yhden ministerin eroaminen saattaa johtaa laajempaan hallituskriisiin, vaikka yksityistämisten hyllyttäminen — kansalaisten voitoksi — hetkeksi turvasikin presidentin ja hallituksen vallan jatkumisen.

Arequipalaisten lakkoa ja mielenosoituksia tukivat myös muut perulaiset. Tukilakkoja järjestettiin kaikkialla maassa, ja pääkaupungissa Limassa julkisen liikenteen työntekijät olivat kaksi päivää lakossa hallituksen eläkeuudistuksia vastaan.

Perun mellakkaviikko on jälleen yksi osoitus siitä, että Argentiinassa viime vuoden lopulla puhjennut kriisi on leviämässä muualle Etelä-Amerikkaan. Vaikka Toledon hallitus on toistaiseksi luopunut kyseisten kahden sähkölaitoksen myynnistä, on sillä silti suunnitelmia 700 miljoonan dollarin omaisuuden yksityistämiseksi. Ilman yksityistämisistä saatavia myyntituloja hallitus ei onnistu saamaan maan budjettia tasapainoon. Mellakat Perussa eivät siis ole ohitse, vaan vasta alkaneet. Seuraamme luonnollisesti tilanteen kehittymistä.

— Teemu Luojola

Artikkeli julkaistaan Å-sikten — Mielipiteen 28.6.2002 ilmestyvässä numerossa.