Ruotsin suuryrityksillä omat suojeluskaartit
Vastaavaa järjestelmää suunnitellaan Suomeenkin

ABB gänget "färdiga för strid".

Kerroimme joulukuun 2001 Å-siktenissa oikeiston suunnitelmista kehittää Suomen vapaaehtoista maanpuolustusta pohjoismaisen mallin mukaiseksi kodinturvajärjestelmäksi. Esittelimme tuolloin tiiviissä muodossa Ruotsin kodinturvaa (hemvärnet). Erityisesti kodinturvan osana toimiva yritysturva (driftvärnet) ansaitsee kuitenkin enemmän huomiota, ja tutustumme siihen nyt hieman tarkemmin.

Ruotsin puolustusvoimat esittelee internetsivuillaan yritysturvaa kertomalla, että Ruotsin turvallisuuspoliittinen tilanne on kylmän sodan jälkeen muuttunut merkittävästi. Suurimmiksi uhiksi ovat nousseet mm. terrori, sabotaasit, lisääntynyt rikollisuus, teollisuusvakoilu ja militanttien ryhmien toiminta. Nämä uudet uhkakuvat vaativat — puolustusvoimien mukaan — lisää resursseja yhteiskunnallisesti tärkeiden toimintojen vartioimiseen ja suojelemiseen. He ilmoittavat yritysturvan olevan tällainen lisäresurssi.

Kuulostaa yksinkertaiselta ja suoraviivaiselta perustelulta. Kuitenkin samalla sivulla paria lausetta ylempänä kerrotaan, että ensimmäiset yritysturvajoukot perustettiin vuonna 1945 ja että seuraavina vuosina niiden määrä kasvoi merkittävästi. Tarkkaavainen lukija huomaa tässä heti ristiriidan: miten vuonna 1945 perustettujen joukkojen olemassaoloa perustellaan kylmän sodan jälkeisellä tilanteella? Enemmän vaikuttaa siltä, että yritysturvan olemassaolon perustelu on sovitettu vastaamaan vallitsevaa tilannetta. Muutoinhan vuonna 1945 perustetun yritysturvan rakenteita olisi pitänyt muuttaa merkittävästi, jos maan turvallisuuspoliittinen tilannekin muuttui merkittävästi. Yritysturvan olemassaolo on siis itsetarkoitus, joka pyritään kulloinkin perustelemaan mahdollisimman pätevästi. Haiskahtaa kovasti tekosyiden etsimiseltä.

Sisäisiä konflikteja varten

Mikä sitten mahtaisi olla yritysturvan olemassaolon todellinen peruste? Jatketaan esittelyn tarkastelua. Yritysturvajoukkojen tehtävänä on suojella omia laitoksia ja sen toimintaa. Joukkoihin värvätään jäseniä työpaikoilla ja ne myös säilyttävät osan varusteistaan työpaikalla. Näin ollen toimintavalmius säilyy korkeana — ja monet tehtaat varustettuina sodankäyntiä varten.

Yritysten ja laitosten toimintaa uhkaavat Ruotsin puolustusvoimien mukaan mm. seuraavat tekijät:

– Yritysjohtajia saatetaan lähitulevaisuudessa uhkailla ja vahingoittaa samalla tavalla kuin poliitikkoja.

– Poliittiset militanttiryhmät niin oikealta kuin vasemmalta haluavat julkisuutta toiminnalleen.

– Muut militanttiryhmät uhkaavat yritysten toimintaa esim. sabotaasilla.

– Kaikkinainen ilkivalta töhryistä alkaen.

Ensimmäinen mainittu uhka osoittaa, että yritysturvan yhtenä tarkoituksena on yrityksen johdon puolustaminen. Toinen ja kolmas mainittu uhka osoittavat, että yritysturva on olemassa maan sisäisiä konflikteja varten — siis samanlaisena hallituksen joukkona kuin suojeluskunnat Suomessa ennen toista maailmansotaa. Neljäs mainittu uhka on lähinnä naurettava: graffitteja vastaanko rynnäkkökiväärit tanassa?

Uskollisia yrityksen johdolle

Yritykset hyötyvät yritysturvasta mm. siten, että heillä on käytössään luotettavista ja uskollisista työntekijöistä koottu verkosto, joka toimii yhteistyössä yritysjohdon kanssa. Uskollisuus omaa yritystä kohtaan ja yhteishengen luominen yritysjohdon kanssa on puolustusvoimien mukaan keskeinen yritysturvan toimivuuden takaava voima.

Kokonaiskuva muodostuu siis varsin selkeäksi. Yritysturva on maan sisäisiä kriisitilanteita varten muodostettu yrityskohtainen, yrityksen johtoportaalle uskollinen aseellinen ryhmä — jota tarvittaessa varmasti käytetään myös puolustamaan yritysjohtoa työntekijöiden joukkotoiminnalta. Hyvin selkeä valkokaarti siis. Yritysturvan muodostaminen ja jäsenten värvääminen siihen ovat tehokas keino työläisten solidaarisuuden hajottamisessa, kun osa työntekijöistä on jo lähtökohtaisesti asettunut pomojen puolelle.

Viime aikoina yritysturvan nimi driftvärnet on myös monasti saanut väistyä uuden nimen företagshemvärnet tieltä. Tämä vahvistaa yllä esitettyä käsitystä vielä lisää, sillä driftvärnet — suoraan suomennettuna käyttöturva — painottaa sanana toiminnan jatkuvuuden turvaamista, mutta uusi nimi företagshemvärnet osoittaa selkeästi, että kyse on yrityksen eli lähinnä yritysjohdon ja omistajien suojelemisesta. Tämänkaltaista järjestelmää Suomeenkin ollaan siis puuhastelemassa.

Ja mitä muuten tulee teollisuusvakoiluun yritysturvan olemassaolon perusteluna, niin teollisuusvakoilu ja sen torjunta ovat täysin kapitalistisen kilpailun tulosta. Tilanteessa, jossa keksinnöt ja tieto ovat yksityistä omaisuutta, pyrkivät muut varastamaan nämä ajatukset itselleen. Siksi teollisuusvakoilun torjunta on samalla kapitalistien puolustamista. Teollisuusvakoilu olisi suunnitelmataloudessa tarpeetonta, kun tieteen tuloksia käytettäisiin yleisen hyvinvoinnin lisäämiseen, ei yksittäisen yrityksen voittojen maksimointiin. —TL

Visst är dom tuffa.

Esimerkkinä yritysturvasta voimme käyttää ABB:n tehtailla Ludvikassa Keski-Ruotsissa toimivaa ABB företagshemvärniä, joka kotisivuillaan (http://w1.240.telia.com/~u24008204/) esittelee toimintaansa mm. runsaan kuvamateriaalin kera. Kuvatekstit on lainattu suoraan alkuperäisten kuvien yhteydestä. Ruotsin puolustusvoimien internetsivut löytyvät osoitteesta http://www.mil.se.