Kriisi Wall Streetillä

Mitä yhteistä on toisella maailmansodalla ja pörssiromahduksella? Ensimmäistä kertaa sitten vuosien 1939-41 Wall Streetillä päättyy tappiolla kolmas peräkkäinen vuosi. Kun kapitalistisilla talouksilla ei kiskota enää voittoja ja kun tähtitieteellisiin mittasuhteisiin nousseella fiktiivisellä pääomalla on taipumus supistua saavuttaakseen reaalipääoman tason, seuraa romahdus. Ainoa toivo finanssimaailmalla selviytyä väliaikaisesti on kuluttajien ja sijoittajien luottamus. Vain suuri sota tai Husseinin ja bin Ladenin murha voivat pitää öljynhintaa tilapäisesti alhaalla ja piristää investoijien mielialat. Näin kävi Pearl Harborin tuhon jälkeen, ja porvarit näyttävät ottavan opiksi historiasta.

Wall Street Journal -lehti kirjoittaa, että jopa vuosi 2003 päättyy negatiivisilla luvuilla, mitä ei ole tapahtunut sitten vuoden 1896, jolloin Dow Jones -indeksi otettiin käyttöön.

Saddamin ja bin Ladenin päät vadille vaati Ned Riley, State Street Global Advisorsin strateginen analyytikko CNN:n kotisivuilla. Reportaasilla on kuvaileva otsikko: "Voittoja vuodelle 2002. Näettekö unta?" Eurooppalaisen kapitalismin tila ei ole valoisampi, sillä eurooppalaiset sijoittajat ovat sijoittaneet suuria summia amerikkalaiseen Fedin ja Alan Greenspanin "talousihmeeseen". Kysymyksessä ei ole meidän isien, vaan isoisien lama; kysymyksessä ei ole samanlainen lama kuin 1990-91; kysymys on klassisesta pääomainflaatiosta, ilmiöstä joka esiintyi ennen toista maailmansotaa. Tällaista lamakautta on mahdotonta saada kuriin laskemalla vain korkoja, lisäsi taloustieteilijä.

-- Dimitris Mizaras