Taloudellinen kriisi ja kriisin nobelit!

Kaksi amerikkalaista sai talouden nobelin tänä vuonna työstään, joka käsitteli ainutlaatuista tapaa, jolla nykykapitalismi, fiktiivisen pääoman markkinat toimivat suhteessa psykologiseen tutkimukseen pyrkimyksessään selvittää markkinoiden käyttäytymistä ja päätöksentekoa.

Ainoa toivo kapitalismille välttää lopullista pörssien romahdusta piilee ei-taloudellisten tieteiden piirissä. Epämääräiset abstraktit tekijät, kuten kuluttajien tai sijoittajien luottamus, ovat ainoat painavat tekijät järjestelmän selviytymiskamppailussa kuoleman tuskassaan. Mikään ei kuitenkaan voi auttaa sitä. Nyt se turvautuu psykologiaan, huomenna uskontoon ja ylihuomenna fasismiin.

Liiotelluksi huhuksi luokitteli Edgard Mester, Bundesbankin johtokunnan jäsen, uutiset kapitalismin taloudellisesta kriisistä Saksan pankkien osakkeiden ”vapaan laskun” jälkeen. Porvariston asiantuntija vakuutti, että Saksan pankkijärjestelmä kestää, joskin on olemassa suuria ongelmia, jotka saattavat johtaa joitakin pankkeja konkurssiin. Saksan talousministeriö sanoi seuraavansa tilannetta tiiviisti läheltä. Vedoten taas kerran psykologiaan BAF-valvojan ”asiantuntija” sanoi, että se aikoo ryhtyä tutkimaan miten paljon Commerzbankin äskeinen romahdus johtuu ”valheellisista” tiedoista. EKT:n edustaja kieltäytyi kommentoimasta pankin huippuekonimistin, Otmar Izinkin lausuntoa, että joskin tilanne ei ole kriittinen, se on ainakin dramaattinen.

Valtio ojentaa pelastusrenkaan pankeille Japanissa kun markkinoiden ”näkymätön” käsi on auttamattomasti kyvytön estämään niiden romahdusta. Kapitalistinen valtio tietää, että jos pankit romahtavat pörssi seuraa perässä. Näin se ilmoitti perjantaina (11.10.), että se ostaa osakkeita kolmen biljoonan jenin edestä syyskuun 2003 loppuun mennessä. Summa on 16,34 miljardin euron suuruinen.

Japanin pankki aikoo pitää hallussaan osakkeet neljän vuoden ajan. Ostoksia saatetaan tehdä lisää seuraavan vuoden aikana, mikäli niiden arvo ei ylitä kolmea biljoonaa jeniä. Masaru Hajami, Japanin pankin päällikkö korosti lehdistötilaisuudessa Tokiossa, että ”Japani on valmis tukemaan pankkeja uusilla pääomilla, jos osakkeiden arvonlaskusta aiheutuu likviditeettiongelmia”. Kapitalistit eivät näytä olevan tyytyväisiä tästä lahjasta. Naoko Nemoto, Standard and Poor’sin analyytikko ilmoitti, että ”tämä on vain pieni askel, sillä nämä kolme biljoonaa ovat parempi kuin ei mitään, mutta ne eivät auta suohon uppoavaa pörssiä”. Nikkei-indeksi on menettänyt 20% arvostaan viimeisen puolen vuoden aikana. Näin alhaalla Tokion pörssin kurssit eivät ole olleet sitten vuoden 1983.

Mistä valtiot saavat sellaisia summia tukeakseen pankkeja ja kapitalisteja yleensä, jää arvoitukseksi. Euroopassa suurin ongelma ja jarru kapitalistisen integraation tiellä on valtioiden alijäämät. Portugalin budjettivajeen on arvioitu olevan 2,8% BTK:sta, rohkea arvio jos ajattelee, että viime vuonna se oli yli neljä prosenttia. Euroopan valtiovarainministerit ovat puhuneet merkittävästä riskistä. Tilanne on samanlainen Saksassa ja Ranskassa. Italian kunninanhimoiset arviot tähtäävät 1,5 prosenttiin, mutta se edellyttää melkein kahden ja puolen prosentin kasvua, mikä on mahdoton ajatus.

Taantuman ja tulevan laman seurauksena öljyn kysyntä on yleismaailmallisesti pudonnut. 220 000 vuotuisesta tynnyristä kysynnänkasvu laskee 170 000 tynnyriin. Vielä 100 000 tynnyrin lasku arvioidaan vuodelle 2003. Etelä-Korean ja USA:n lisäksi lasku on huomattavaa Saksassa ja Japanissa. Öljyn hinta on noussut yli 30 dollariin tynnyri huolimatta siitä, että OPEC on lisännyt tuotantoaan. Tuleva Irakin sota tulee vaikuttamaan ylöspäin öljynhinnan kasvutendenssiin.

-- Dimitris Mizaras