Kaikki hävisivät Kreikan kunnallisvaaleissa

Kunnallisvaalien ensimmäinen kierros käytiin sunnuntaina 13. lokakuuta Kreikassa. Työväen Vallankumouksellinen Puolue, EEK osallistui niihin yhdessä muiden vallankumouksellisten radikaalivasemmistovoimien kanssa.

Tulokset kertovat paradoksista: voittajaa ei ole! Kaikki porvarillisen parlamentin perusvoimat hävisivät tavalla tai toisella.

Vaikka virallisesta oppositiopuolueesta, oikeiston Uudesta Demokratiasta tulikin suurin puolue, se lyötiin elintärkeissä keskuksissa Ateenassa ja Pireuksessa, jossa asuu äänioikeutettujen tihein osa. Pääkaupungin menettämisen jälkeen oikeisto vaipui syvään kriisiin. Uuden Demokratian Ateenan ja Pireuksen läänin ehdokas, eräs ex-vasemmistolainen, oli haastettu äärioikeistolaisen ehdokkaan toimesta, joka sai peräti ennätysmäiset 13,5 prosenttia äänistä ja uneksii tulevansa Kreikan Le Peniksi.

Vallankahvassa oleva populistis-reformistinen Pasok on lyöty koko maassa, mutta se onnistui pärjäämään pääkaupunkiseudulla. Näin se onnistui selviytymään kuukausien ajan vallassa olleista uhkakuvista, että tulee kokemaan kirvelevän tappion, jonka seurauksena joutuisi eroamaan. Tällä hetkellä Pasok uneksii toistavansa seuraavissa eduskuntavaaleissa Saksan sosiaalidemokratian skenaarion.

Stalinistinen Kommunistinen Puolue (KKE), joka on tähän asti ollut työväenluokan suurin puolue, koki murskaavan tappion; ei ainoastaan siksi, että se sai vain 6 prosenttia äänistä, vaan myös siksi, että se menetti kaikki perinteiset proletaariset tukialueensa, jotka olivat sen äänestäjiä vuosikymmeniä. Edes vaaliliitto pienen Pasokista eronneen Dikkin kanssa ei pelastanut tappiolta ja nyt on kaikki suuren kriisin aineet valmiina sen riveissä.

Entiset eurostalinistit (eurokommunistit), nykyiset Vasemmistoliittolaiset onnistuivat ensimmäistä kertaa lyömään KKE:ta. Ateena-Pireus alueella se sai yli 10 prosenttia äänistä ja valmistautuu keskustavasemmistolaista hallitusratkaisua varten.

Muutoksia on tapahtunut äärivasemmistossakin. Maolaiset, entisajan vahva ulkoparlamentaarinen voima, menettivät ainakin 1–2 prosenttia aikaisempiin vuoden 1998 vaaleihin verrattuna.

Lista, joka oli saanut Radikaalin Vasemmistorintaman tuen (EEK, NAR ja muutama pienempi järjestö) sai parempia tuloksia, varsinkin työläiskaupunginosissa ja valtakunnallisella tasolla saalis nousi 2,5–3 prosenttiin. Vuoden 1998 vaaleissa rintama oli saanut 1 prosenttia äänistä. Suurin äänisaalis noteerattiin Dafnissa, työläisalueella lähellä Ateenaa, joka on EEK:n varsinainen tukialue. Merkittävä oli EEK kannatus muuallakin. Petralona on proletaarinen alue, jossa EEK on johtanut viime vuosina yhteiskunnallisia taisteluita ja organisoinut Kansankokouksia ja julkaisut paikallislehteä. Byronissa, jossa EEK oli joutunut panettelun kohteeksi valtion ja paikallisstalinistien toimesta; siellä oli yritetty yhdistää Marraskuun 17. -terroristijärjestön toiminta EEK:hon. Kaikki yritykset epäonnistuivat pahan kerran; EEK sai vaaliliittonsa kanssa 3 prosenttia äänistä.

Maaseudun maatalouspainotteisissa osissa tärkein interventio oli Aitoloakarnaniassa, joka on ollut varhaisen trotskilaisuuden vahvimpia alueita 30-luvulla; trotskilaiskaaderit eliminoitiin stalinistisen GPU:n toimesta toisen maailmansodan aikana. Nyt liikkeemme onnistui nousemaan pintaan saamalla 2,5 prosenttia äänistä.

Vaalikampanja oli EEK:lle tärkeä uusien jäsenien ja puolueen uusien solujen rakentamisen kannalta. Tällä hetkellä EEK on voinut laajentaa toimintaansa muuallekin kuin pääkaupunkiseudun työväenalueille, niin Pohjois- ja Keski-Kreikkaan kuin myös etelään Kreetalle.

Nämä vaalit osoittivat todeksi porvarillisen poliittisen järjestelmän kärjistyneen kriisin. Se, että molemmat suuret puolueet osoittivat kyvyttömyyttä ottaa tai säilyttää vallan kielii siitä, että eletään yhteiskunnallisessa kriisissä, ja järjestelmä haasetaant sekä vasemmalta että äärioikealta. Molemmat vaihtoehdot ovat auki seuraavissa eduskuntavaaleissa.

Huolimatta siitä, syntyykö vaalien jälkeen konservatiivisen oikeiston tai keskustavasemmiston (Pasok–Vasemmistoliitto) hallitus, molemmat tulevat tarvitsemaan KKE:n sulautumista niiden suunnitelmiin, jotta pystyttäisiin kontrolloimaan tulevaa yhteiskunnallista räjähtämistä EU:n köyhimmässä maassa lähellä uhkaavaa lähi-idän militaarista konfliktia. Tähän asti KKE on onnistunut torjumaan hajoamistendenssit, joita kokivat muut kommunistiset puolueet Euroopassa Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen; nyt näyttää kuitenkin siltä, että arvioinnin aika on tullut.

EEK:n eteen avautuu uusia mahdollisuuksia, mutta haasteita myös. Kreikka on ilmeisesti Euroopan heikoin lenkki, entisen Neuvostoliiton alavatsassa raunioitetulla Balkanilla ja lähi-idän etuovella. Ainoa ase, jota voidaan käyttää, on Neljännen Internationaalin jälleenperustamisen ase. Jokainen toveri tietää, että me olemme tienhaarassa.

EEK:n raportti, suom. Dimitris Mizaras.