Oulu Helsingin tiellä
Talouden kriisin aiheuttamiin ongelmiin yritetään puuttua Oulussa taantumuksellisilla toimenpiteillä

Uudet tarpeet, varsinkin sosiaalialan puolella, aiheuttavat menojen kasvua niin, että ero tarpeiden ja reaalimahdollisuuksien välillä on kymmeniä miljoonia euroja, lähes sata miljoonaa euroa, yli puoli miljardia vanhaa rahaa. Ainoastaan sosiaali- ja terveyspuoli kasvattavat talousarviota yli 50 prosenttia. Näin ollen viime keväänä sovittu 5,1 prosentin menojen lisäys, joka tulee ylittämään kuuden prosentin rajan, ei riitä tyydyttämään tarpeita, ja jos halutaan harjoittaa sosiaalipolitiikkaa, niin silloin pitäisi ottaa lisää lainaa. Monilla Oulun seudun kunnilla on paineet reippaaseen verojen nostamiseen.

Toisin kuitenkin näyttävät valtuutetut ajattelevan. Pääpaino on yksityissektorin kannustamisessa, yhtiöittämisissä, ensimmäisenä askeleena yksityistämisille työttömien, asunnottomien, nuorison ja köyhien heitteille jättämiselle ja kalliiden maanalaisten bunkkereiden rakentamiselle armeijan pimeitä suunnitelmia varten.

Kansanäänestys ei toteutune

Aika pitkälle on viety suunnitelmat Oulun energialaitoksen yhtiöittämisestä keskustapuolueen johdolla. 17 valtuutetun ryhmä, joka koostuu vasemmistoliittolaisista, vihreistä ja muutamista rehellisistä nuorista demareista, vastustaessaan hanketta lähti kaduille ja alkoi kerätä nimiä kansalaisilta kansanäänestyksen järjestämiseksi. Jotta kansanäänestys olisi mahdollinen, siihen tarvittaisiin vajaat 5000 nimeä. Ennätysajassa aktivistien ryhmä, joka lähti liikkeelle, keräsi 6030 nimeä; harva kuntalainen kieltäytyi allekirjoittamasta adressia.

Kaikki Oulussa tietävät, että kun voitollinen laitos ei ole enää valtuuston kontrollin alla, sitä odottanee Soneran tapainen kohtalo. Sonerastahan todettiin, että joskin yhtiön päätöksenteon pitäisi olla omistajien intressien mukaista, silti osakeyhtiölain mukaan johtoon valittu toimitusjohtaja käyttää aina päätäntävaltaa, olisivat päätökset kuinka suuria tahansa; siihen ei tarvita omistajien eli Oulun kaupungin suostumusta.

Nyt Keskusta, joka on valtuuston suuri puolue, puhuu kansanäänestysfarssista ja brezhneviläisyydestä. Jos ei kuunnella kansan tahtoa, seuraa kansan tuomio, ei seuraavissa vaaleissa, vaan konkreettisemmin ja tehokkaammin kaduilla. Kansan Oulussa pitää järjestäytyä taistellakseen kaikista oikeuksistaan, ne ovat kaikki vaakalaudalla.

Kallioparkki armeijalle

Ei ole monta kuukautta siitä, kun armeija harjoitteli kaupunkisotaa Oulussa. Sotapoikien invaasio kaupungin itäisiin osiin, joka ulottui Kaukovainiolle asti, vain vähän yli kaksi kilometriä keskustasta, säikäytti kansalaisia. Nyt suunnitellaan armeijalle maanalaista päämajaa ydinkeskustan alle luolastoon, 20 metriä peruskallion sisälle. Samassa yhteydessä rakennettaisiin tuhannen auton kallioparkkipaikat. Risto Kalliorinteen esitys suunnittelusta luopumisesta kaatui äänin 49–8. Kallioparkin omistajaksi tulee todennäköisesti kaupungin omistama osakeyhtiö.

Kallioparkin kustannukset ovat noin 25 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi siviilijohtokeskus tulee maksamaan 17 miljoonaa euroa. Kaivataan tiloja myös hätäkeskukselle, Oulun Tietotekniikalle, keskushallinnon puhelinkeskukselle, Oulun Puhelin Oy:lle ja hätäkeskukselle. Puolustusvoimien johtokeskuksen kustannusarvioista vallitsee hiiren hiljaisuus; siitä vastaa valtio.

Oulun keskustan asukasyhdistys aikoo vastustaa kiivaasti hanketta. Valituksia aiotaan tehdä Oulun hallinto-oikeuteen ja tarvittaessa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Sen lisäksi valitetaan eduskunnan oikeusasiamiehelle, jolle kuuluvat armeijan asiat, ja EU:n ihmisoikeustuomioistuimeen Geneven sopimusta rikkovana suunnitelmana. Kaikki tämä on tarpeellista, muttei riittävää. Asukkaiden täytyy ymmärtää, että kallioparkin ongelma on yhtä kuin energianlaitoksen yhtiöittämisongelma ja muut kaupunkilaisia riivaavat epävakaasta ajasta johtuvat ongelmat. Täytyy järjestäytyä heti kansalaisliikkeeksi, joka olisi valmis asettamaan itsensä muuriksi pimeiden suunnitelmien estämiseksi.

Asunnottomien määrä kasvussa

Asunnottomien yötä vietettiin Oulussakin torstaina 17.10. Lintulammella. Eri pelien ja makkaranpaiston lisäksi illalle oli kaavailtu puheenvuoroja ja kiivaita keskusteluja. Kaupungin herroista paikalle soi kunnian saapua vain kaksi poliitikkoa, vaikka kutsu oli lähetetty kaikille poliittisille ryhmille. Tapahtuma, joka on tullut etelä Suomesta ja joka pidettiin neljättä kertaa Oulussa, on levinnyt myös Kemiin ja Rovaniemelle. Asunnottomien määrä on kasvussa koko Suomessa. Virallisesti vailla asuntoa on valtakunnallisella tasolla 10 000 ihmistä, mutta Elämäntapaliiton Antti Honkosen mukaan todellinen luku on liki 15 000. Helsingissä asunnottomia on reilusti yli viisituhatta ihmistä. Helsingin Sanomien mukaan asunnottomuuden uhan alla on ainoastaan Helsingissä ainakin 20 000 ihmistä.

Asunnottomien joukkoon kuuluu perinteisten syrjäytyneiden lisäksi myös työttömiä, pätkätyöläisiä, pienituloisia, maahanmuuttajia jne.

Tietojen mukaan asuntoja olisi vapaana, mutta yksityiset markkinat eivät luota, eivätkä vuokraa ko. ryhmille asuntojansa. Oulun väliaikaiseen asuttamiseen tarkoitetut tukiasunnot ovat tupaten täynnä. Vuosi sitten kaupunki oli arvioinut, että Oulussa ilman asuntoa on noin 1700 ihmistä.

Oulun Sivakan jonoissa on tällä hetkellä Kalevan mukaan 1300 perhettä, Sadossa leijuu 1621 hakemusta ja Tarveasunnoissa joitakin satoja. Nuoria, jotka asuvat milloin missäkin, on tuhansia. PSOASin opiskelija-asuntoja jonottaa tällä hetkellä 1700 nuorta. Heistä monet asuvat sukulaisten luona tai hätämajoituksessa. Kalevan mukaan ylimääräisiä petejä on pedattu kerhohuoneisiin ja soluasuntoihin.

— Dimitris Mizaras