TT haluaa palata normaaliin terveydenhuoltokäytäntöön — me emme

Suomen porvariston etujärjestö, Teollisuus ja työnantajat (TT) ottaa kantaa kunnallisten palveluiden kriisiin ja terveydenhuollon priorisointiin. Uusimaan 21.10.2002 mukaan "TT perää kunnilta parempia palveluja työntekijöille". TT:n ylilääkäri Kari Kaukista siteerataan Uusimaassa: "— — työntekijät ovat moottori koko yhteiskunnalle, joten sairaslomalla olevat voitaisiin asettaa etusijalle erikoissairaanhoidossa kotona oleviin verrattuna."

Loogisuudessaan TT:n linjaukset ovat suorastaan hätkähdyttäviä. Porvariston etuja ja kapitalistista järjestelmää puolustavana järjestönä TT on todellakin lausunut totuuden siitä, mikä terveydenhuollon merkitys työväenluokalle kapitalistisessa yhteiskunnassa pohjimmiltaan on: terveydenhuolto muiden julkisten hyvinvointipalveluiden tapaan on vain työvoimaa uusintava ja ylläpitävä tekijä, jonka tarkoitus on taata porvaristolle työkykyistä ja -haluista työvoimaa.

Tällaisen kapitalistisen terveydenhuoltojärjestelmän puitteissa on kieltämättä tuhlausta hoitaa työvoimaan kuulumattomia ihmisiä, sillä heistä ei ole kapitalistin lisäarvon kasvattajiksi. Samaan tapaan TT voisi esittää myös muiden kunnallisten palveluiden priorisointia: Vanhustenkoteihin ja palvelutaloihin pääsisivät vain vanhukset, joiden kaikki jälkeläiset käyvät töissä — työttömät ja muut kotonaan päivisin luuhaavat hoitakoot itse vanhuksensa! Lapsi- ja nuorisotoiminnan leirit ja harrastustoiminta suunnattakoon vain työssä käyvien lapsille, onhan työttömillä vanhemmilla aikaa lapsilleen. Kouluissa opetettakoon vain työelämässä välttämättömiä taitoja — mikä säästö, kun ainekirjoa kavennetaan. Itse asiassa on vain ajan kysymys, milloin tällaisia priorisointeja saamme TT:n taholta kuulla.

Toisin kuin Porvoon sosiaali- ja terveystoimen johtaja Pertti Soveri Uusimaassa kommentoi, TT:n esitys ei ole uusi askel globaalin markkinatalouden näkökulmassa, jossa kaikki toiminnot alistetaan talouskasvulle. Ennemminkin on kyse paluuaskeleesta kapitalistisen järjestelmän alkuperäisempään malliin hyvinvointipalveluiden tuottamisesta ja niiden funktiosta. Toisen maailmansodan jälkeinen keynesiläinen talouspolitiikka, siis vahvan julkisen sektorin palvelutuotannon luonti, oli kapitalistisessa kehityksessä tietynlainen harha-askel, vaikkakin siinä tilanteessa välttämätön. Nyt, kun keynesiläisyyden perusteet ovat romahtaneet, olisi syytä oppia huomaamaan se, että keynesiläisen ajan opit kapitalistisen hyvinvointivaltion rakentamisesta olivat silkkaa harhaa.

TT on tehnyt rohkean siirron, kun se näin pyrkii osoittamaan suomalaisille tämän keynesiläisen korttitalon romahtamisen. Jokainen ajatteleva ihminen ymmärtää kuitenkin, että TT:n mallin mukaiseen raakaan kapitalistiseen terveydenhuoltoon ei voida palata, sillä se on kansan enemmistön etujen vastaista. Näiden samojen ajattelevien ihmisten olisi myös syytä huomata, että kapitalistisen järjestelmän puitteissa ei ole muutakaan vaihtoehtoa, ja laajojen hyvinvointipalveluiden turvaaminen kaikille, niin työssäkäyville kuin työssäkäymättömille, edellyttääkin näin ollen kapitalistisen järjestelmän kumoamista.

— Teemu Luojola