Oulussa lisätään "turvallisuutta" kansalaisia vastaan

Oulun kaupunki joutuu käyttämään ensi vuonna ainoastaan sosiaali- ja terveystoimessa yli 20 prosenttia enemmän rahaa vuoteen 1999 verrattuna. Ensi vuoden budjetissa ko. aloilla bruttomenot nousevat melkein 288 miljoonaan euroon, kasvuprosentti on 22. Kasvava kansalaisten taloudellinen ahdinko näkyy siinä, että sosiaali- ja terveysmenot ovat suurin kuluerä Oulussa. Tilanne riistäytyy käsistä, jos toteutuu apulaiskaupunginjohtaja Silja Hiironniemen ennustus, että "nyt kasvua on pakko hillitä", vaikka tarpeet siihen ovat yhä kasvussa.

Kustannukset ovat pahimmassa jamassa Helsingissä, jossa menee 1483 euroa asukasta kohden, ja Oulussa ne ovat jo nousseet 1247 euroon. Olmme oikeassa kirjoituksessamme 23.10.2002, jossa väitettiin Oulun olevan Helsingin tiellä. Ottaen huomioon, että tulojen kasvu laskee nelisen prosenttia, tilanteen kehitys on miltei katastrofaalinen, ja se muistuttaa vuoden 1996 tilannetta. Silloin vastaavat menot karkasivat käsistä; sosiaali- ja terveysmenot ylittivät budjetin yli sadalla miljoonalla vanhalla markalla. Seuraukset tulevat olemaan nyt pahempia kuin silloiset, jolloin sadat määräaikaiset terveysalan työläiset, suurelta osin perheellisiä naisia, saivat lopulliset potkut töistä.

Tämä, vaikka onkin kapitalismin kriisin yksi yleinen ilmenemismuoto, on samalla Lipposen hallituksen ja paikallisen keskustajohtoisen kaupunginjohdon tietoinen ideologinen valinta. Työllistämisrahoja on jäänyt käyttämättä joka vuosi, ja tänä vuonna niiden määrä nousee n. 15 miljoonaan euroon, 90 miljoonaan markkaan. Vastaava luku oli pahimmillaan v. 2000, jolloin se oli noussut 42 miljoonaan euroon. Tämän seurauksena osassa työvoimapiirejä määrärahat loppuvat kesken ensi kesällä.

Jos rahaa ei valtiolta riitä työttömien ahdinkoon edes sovitussa määrin, niitä näyttää riittävän sektoreihin, jotka tulevat toimimaan kansalaisten suuttumuksen seurauksien vastapainona. Kuten kirjoitimme marraskuun numerossamme, Ouluun kaavaillaan armeijalle komentokeskusta maan alle, kallioparkkipaikalle, 20 metriä ydinkeskustan alle. Tämä päätös tuli heti sen jälkeen, kun pitkällä Oulun kaupungin rajojen sisäpuolella armeija harjoitteli kaupunkisotaa heilutellen aseita kuntalaisten kauhistukseksi. Kallioparkin kustannukset tulevat olemaan 25 miljoonaa euroa; sen lisäksi komentokeskuksen kustannusarvio on salainen asiakirja. Paitsi että valtio ei investoi työttömyyden hoitoon, se sijoittaa työllistämiseen tarkoitettuja käyttämättömiä rahoja sotapoikiin, poliisiin, eri turvallisuuden kanssa työskentelevien tahojen toimiin ja sotatutkimukseen.

Mitä maa-armeija tekee edessä, sitä lennostokin perässä. Lapin Hornet-kalusto lensi 18.–22. marraskuuta Oulun yllä 14 tuntia joka päivä. Haba 2002 -nimiseen sotaharjoitukseen osallistunut kalusto jylisi Oulun ympärillä niin, ettei voitu olla huomaamatta.

Oulun yliopisto sotahankkeissa

Eri aktivistien huomio huipputeknologian välittämisestä Israelin sionistiselle ja kansanmurhaa harjoittavalle hallitukselle Oulun yliopiston toimesta on vielä tuoreessa muistissa, ja nyt tuli vahvistus tämän laitoksen oikeasta luonteesta. Amiraali Kaskeala, Suomen sotavoimien komentaja, on kiittänyt yliopistoa yhteistyöstä armeijan kanssa. Amiraali kiitti sitä, "miten voidaan tutkimusta hyödyntää sotilaallisena sovellutuksena". Kenraalimajuri Kalle Ukkola on paljastavampi: oululaisten armeijan kanssa kehittämä Hornet-hävittäjien maajohtokeskus on ainutkertainen koko maailmassa. Tämäkin päällikkönsä tavoin muisti kiittää "poikkeuksellisen tiivistä yhteistyötä" yliopiston ja armeijan välillä. "Yliopiston edustajat ovat olleet uskomattoman alttiita kulkemaan harjoituksissa, minkä takia hallitsevat armeijan salausmenetelmät", hän sanoi. Puolustusvoimat, jotka ovat ostaneet "tavaraa" n. viidellä miljoonalla eurolla vuodessa, ovat Ukkolan mukaan nostamassa rahasummia edelleen.

Yliopiston yhteistyökumppaneista armeija on tärkein. Tänä vuonna armeija ostaa 25–30 diplomi-insinöörin työtä, varsinkin langattoman tiedonsiirron tutkimuksesta. Professori Pentti Leppänen puolustautuu sanomalla, "ettei tutkimustyöllä ammuta" ja, että "on ihan sama tehdäänkö perustutkimusta sotilas- tai siviilikäyttöön. Eroja tulee vasta sovellutusvaiheessa". Niistä sovellutuksista, sen enempää Leppänen kuin ne 30 tutkijaakaan, jotka ovat 20 prosenttia koko tutkijamäärästä, ei välitä. Salassapitositoumukset suojelevat sekä armeijan pimeitä suunnitelmia että tutkijoiden pitkälle meneviä töitä julkisuudelta.

Suunnittelee Pohjois-Suomen esikunta siirtymiskykyistä operaatiokeskusta. Majuri Timo Mäki-Rautila sanoi, että prototyypin pitää olla valmis kolmen vuoden kuluttua ja että sen eteen tekevät töitä armeija, Oulun yliopisto ja VTT. Tämän lisäksi kallioparkkitilaa tarvitaan joka tapauksessa, hän lisäsi.

Onko Oulussa turvatonta?

Sen lisäksi, että poliisille on lääninhallitus myöntänyt kymmenen uutta virkaa, Ouluun perustetaan turvallisuusalan oppilaitos. Limingassa toimivan laitoksen perustutkinto on 120 opintoviikon laajuinen ja sen kesto tulee olemaan kolme vuotta alkuvaiheessa ja 150 opintoviikon laajuinen myöemmin. Tämän kansalaisoikeuksia uhkaavan projektin takana ovat kiinteästi "työelämän" edustajat. Tutkinnon suorittaneille meidän tulevaisuutemme visioita suunnittelevat kapitalismin piirit lupaavat valoisaa työllistymistilannetta. Nämä voivat työllistyä rehtori Liisa Toivosen mukaan laajasti armeijassa, kaikilla turva-alan lohkoilla, suojelutöissä, vankienhoidossa jne. Ylpeä rehtori luonnehtii, että tänä päivänä "kansalliset ja kansainväliset näkymät ovat sellaiset, että turvallisuus on kasvuala".

"Turvallisuusparlamentissa" pitämässään puheessa läänin maaherra Eino Siuruainen perusteli oppilaitoksen tarpeellisuutta kuvaavasti, että "emme elä enää nykyään lintukodossa, vaan kansainvälisen hyvin suuren muutoksen reunalla".

Kansanäänestys

Kuten kirjoitimme edellisessä lehdessämme, Oulussa ei järjestetä kansanäänestystä Energialaitoksen kohtalosta. Oulun kaupungin porvarit ja demarit ovat yhtiöittämässä laitosta, mikä merkitsee ensimmäistä askelta sen yksityistämiselle. Laitos muuttuu osakeyhtiöksi ja tulevan konsernin emoyhtiöksi. Ennen yhtiöittämistä, jolloin päätösvalta siirtyy kaupungilta johtokuntaan ja toimitusjohtajaan, sovitaan henkilöstöryhmien kanssa uusista työsuhde-ehdoista. Kuten tuomittiin kansankokouksessa, jossa käytiin samalla paneelikeskustelua, kaikki valtuutetut, jotka ovat nyt yhtiöittämisen puolesta, olivat ennen kunnallisvaaleja asiasta vaiti tai eri mieltä. Löytyy vain harvoja tapauksia historiasta, että kaupunginhallitus äänestää kaventamaan omaa valtaansa. Kansalaisten piireissä pelätään nyt paitsi sitä, että palkat tulevat salaisiksi ja optioiden välittämisen systeemi otetaan käyttöön, myös sitä, että henkilöstöä vähennetään rajusti.

Asiasta pitäisi järjestää kansanäänestys, sillä kansan tahto on ollut ilmeisen selkeästi yhtiöittämistä vastaan. Projektia vastustaneet valtuutetut sekä heidän ympärilleen muodostunut kansalaisliike saivat reilusti ja ennätysajassa yli lain edellyttämän nimimäärän adressiin kansanäänestyksen puolesta. Valtuusto päätti kuitenkin olla noteeraamatta kansantahtoa ja hylätä kansanäänestysvaihtoehdon äänin 37–22. Kuntalaisten täytyy antaa herroille ainoa siihen sopiva vastaus: kadulla tavataan.

— Dimitris Mizaras