Italia ja Fiat: luokkataistelu korkeimmillaan

Maanosamme luokkataistelut ilmenevät korkeimmassa muodossaan Italiassa: vuonna 2002 yleislakkoon osallistui 13 miljoonaa työläistä, sodanvastaisiin mielenosoituksiin miljoonia ihmisiä, ja nämä ovat yhteydessä syvään taloudelliseen kriisiin.

Fiatin suunnitelmat globalisoitua törmäsivät toistuviin finanssi- ja talouskriiseihin Brasiliassa, Argentiinassa ja Turkissa aikana, jolloin finanssiglobalisaation periodi sulkeutui. Italian teollisuuden selkäranka lopettaa 8 100 työpaikkaa sulkemalla tehtaita Torinossa, Milanossa ja Sisiliassa. Fiatin kriisin alkoi vuonna 1998, jonka jälkeen se on tehnyt ainoastaan tappioita. Alamäki alkaa oikeastaan aikaisemmin finanssiglobalisaation ollessa nousuvaiheessa. Perinteisen, reaaliarvoja tuottavan teollisuuden tuotto supistui ja piiput sammuivat silloin muuallakin Euroopassa. Vuodesta 1997–98 alkoi uusi kausi kapitalismille. Globalisaation ympyrä sulkeutui annettuaan kapitalismille parikymmentä vuotta lisäaikaa. Seuraa romahduksia ja kansannousuja yleismaailmallisella tasolla tällä hetkellä. Kun globalisaatio on yhdistänyt pääomat ja nollannut välimatkat ja ajat, se on tehnyt samoin kriisien ja vallankumoustenkin suhteen.

Fiatin markkinaosuus Italiassa oli vuonna 1992 vielä 52 prosenttia, mikä tarkoitti, että Fiat oli riippuvainen kotimaan markkinoista. Sen jälkeen osuus laski 46 prosenttiin vuonna 1996 ja vuonna 2002 alle 30 prosenttiin. Vastaavasti osuus Euroopan markkinoista laski 11 prosentista (1995) 9 prosenttiin (2002). Vuonna 1993 Fiat osti puolalaisen yksityistetyn firman, ja sen jälkeen alkoi Palion- ja Sienan-mallien tuotanto Brasiliassa, Argentiinassa, Puolassa ja Turkissa; näitä automalleja asennetaan myös tehtaissa Marokossa, Etelä-Afrikassa, Kiinassa ja Intiassa. Argentiinan Cordobaan rakennettu huippumoderni tehdas suljettiin vuonna 2001.

Fiat yritti laajentaa toimintaansa autoteollisuuden ulkopuolelle vuonna 1999, vähän ennen kuin pörssikupla alkoi puhjeta. Näin ollen ainoastaan amerikkalaisen Case-firman ostaminen maksoi 4,3 miljardia dollaria. Saman firman arvo marraskuussa 2002 oli vain 1,9 miljardia.

Yrityksessään vähentää velkaansa Fiat myi tuottavimpia ja korkeimman teknologian omaavia yhtiöitä, kuten Magneti Marelli, Teksid ja Comau. Tämän lisäksi Fiat myi 21.12.2002 osakkeitaan 1,16 miljardin dollarin edestä General Motorsille, joka on Fiatin lopullinen ostaja vuonna 2004. Fiatin hajottamisen juonessa on mukana Silvio Berlusconi, joka hyötyy henkilökohtaisesti siitä; näin kirjoittaa Eugenio Scalfari la Repubblica-lehdessä.

Kapitalismi on vararikossa kaikkialla. Mikä tahansa pyrkimys korjata sen rikkoutuneita rakenteita osoittautuu turhaksi. Edessämme avautuu vain kaksi näköalaa. Joko kapitalismi pystyy tulevan romahduksen jälkeen organisoitumaan jälleen uuden työnjaon ja barbarian perustalla (ks. Argentiina) tai työväenluokka ja muu kansa perustaa uuden inhimillisen yhteiskunnan, joka on sosialismi. —DM