Irakin kriisin taustasta

Kymmeniä tuhansia ihmisiä osoitti mieltä Bushin sotaa vastaan Suomessa lauantaina 15.2.03. Liikehdintä palauttaa maan poliittiseen karttaan 70-luvun kuvioita ja se on osa kansainvälistä sodanvastaista toimintaa. Tämä ei siksi, että kaikki nämä mielenosoitukset tapahtuivat samana päivänä eikä siksi, että aihe on sama. Kapitalismin rappiotila on sellainen, joka tekee pienistäkin taisteluista laajemman kokonaisuuden osa-alueita.
Sota tarkoittaa 500 000 kuollutta, miljoonaa pakolaista, satoja miljardeja dollareita hukkaan heitettynä ja työläisten aseman kurjistumista sekä Lähi-idässä, että Euroopassa. Jo kymmenen vuoden aikana Irakissa on kuollut nälkään ja tauteihin yli miljoona ihmistä, niiden keskuudessa paljon lapsia. Sodan seurauksiin kuuluu myös koko alueen epävakauttaminen, ydinaseiden käytön mahdollisuus ja luonnon sekä kulttuurisen perinnön tuhot.

Mitkä ovat ne voimasuhteet, jotka ovat tässä aggressiossa mukana, ja mitkä ovat niiden voimien motiivit?
a) Amerikkalainen imperialismi, jonka sotamotiiveihin palaan vähän myöhemmin.
b) "Vanhan" Euroopan maat, Ranska ja Saksa, jotka näyttää olevan sotaa vastaan. Todellisuudessa nämä maat edustavat eurooppalaisen imperialismin etuja ja intressejä. Nämä intressit eivät ole rauhan puolesta, vaan ovat Bushin sotaa vastaan omista lähtökohdista liikkeelle lähtien. Ensinnäkin siksi, että sota murskaisi kaikki edulliset kauppasopimukset näiden maiden ja Irakin välillä. Toiseksi mobilisoisi miljoonat Euroopassa asuvat muslimit sekä massiivisiin mielenosoituksiin, että terroritekoihin. Kolmanneksi sota nostaisi öljyn hinnan pilviin ja öljystä riippuvainen eurooppalainen laman partaalla oleva talous syöksyisi kriisiin nopeammin kuin Yhdysvaltojen. Neljänneksi, muttei vähemmän vähäpätöisemmäksi tämä sota vakiinnuttaisi USA:n hegemonian Lähi-itä-alueella.
Nato on äskettäin laajentunut itään ja Bush, aavistaen imperialismin sisäistä skismaa, puhui jo vanhasta ja uudesta Euroopasta korostaen jälkimmäisen tärkeyttä. Seuraavaksi EU teki samanlaisen laajentumisprojektin kuin Nato. Tässä prosessissa EU liitti itseensä maita strategisista eikä taloudellisista syistä. Uppoamattomat alukset, kuten Malta ja Kypros palvelevat juuri eurooppalaisen imperialismin poliittista tavoitetta, jonka mukaan EU:sta pitää tulla suurvalta, jolla olisi ainakin Lähi-idässä johtava asema. Yksi amerikkalaisten sodan perussyistä on estää EU:a tulemasta suurvallaksi.
Meillä ei voi olla pienintäkään luottamusta eurooppalaiseen imperialismiin, Saksaan tai Ranskaan ja vielä vähemmän Suomeen tässä kysymyksessä.
c) Joukkoliikkeen liikehdintä on ainoa voima, johon luotamme ja, jota tulee kehittää oikeaan suuntaan.
d) Kansojen vastarinta, useimmiten aseellinen niissä maissa, johon imperialismi hyökkää.
Sotapäätös on jo tehty, sanoi Powell (14.2.) toimittajille, ja sen alku sijoittuu viikkojen eikä kuukausien päähän. Nämä miljoonat -erään arvion mukaan 30 miljoonaa ympäri maailmaa- mielenosoittajat tulevat kuitenkin takaisin historian näyttämölle sodan alettua ja silloin ne ovat joukkoina a) suurempia ja b) vihaisempia. Vanha Eurooppa saattaa kallistua nopeammin kuin osaamme kuvitellakaan sodan kannalle, mutta joukkoliike pysyy ja vahvistuu.

Imperialismin tähtäimessä ei ole Saddam Hussein sinänsä (jonka ystävinä he aikaisemmin olivat), sen joukkotuhoaseet (joita he ovat Irakille itse välittäneet), naapurikansojen teurastus (jota he auttoivat antamalla Saddamille tietoja esim. kurdien sijainnista) eikä demokratian puute; demokratiaa ei voi viedä sinne tämä, joka kaventaa sitä jatkuvasti Länsi-Euroopassa.

Imperialismin tähtäimessä on:
1. Öljy; Irak on kolmanneksi suurin öljyntuottajamaa ja sillä on paljon hyväksikäyttämättömiä lähteitä, joista voisi saada öljyä halvalla. Turkki ei salaa enää, että sodan ensimmäisistä päivistä lähtien valtaa Kirkükin ja Mosulin öljyrikkaat kaupungit Pohjois-Irakissa.
OPEC on öljytuottajamaista koostuva kartelli, joka ohjaa öljynhinnan kehitystä. Tähän järjestöön kuuluu maita, jotka on luokiteltu pahan akselin maiksi (Iran, Libya, Saudi-Arabia jne.), tai sellaisia, joilla on amerikkalaisvastainen johto, kuten Venezuela. Sodan yksi tavoitteista on OPEC:in hajottaminen.
2. Lähi-idän kontrolli. Tästä tavoitteesta johtuu USA:n vastakkainasettelu Ranskan ja Saksan kanssa, kuten ylempänä totesin. Amerikkalaisilla on suunnitelma, jonka mukaan sen jälkeen kun Saddam on kukistettu, Irakista tehdään protektoraatti, josta käsin kontrolloidaan kaikkia ympärillä olevia valtioita. Sopivan diktaattorin puutteessa amerikkalaiset ovat valmiit hallitsemaan maata vuosikausia.
3. Vesivarat ovat vähenemässä oleva resurssi ja yksi palestiinalaissotien perusmotiiveista. Israel varastaa sekä Palestiinan, että Syyrian vesivaroja häikäilemättömästi. Irakissa kaksoisvirran maassa tällaisia resursseja on yllin kyllin. Irakin sodan traagisimpia uhreja tulee olemaan palestiinalaiset. Sionismi on julistanut useammin kuin kerran, että sitten kun Saddam on suistuttu vallasta, palestiinalaiset karkotetaan omasta maasta kokonaan, heitä ei saa olla siellä edes orjina.
4. Lähi-idän kontrolli toisi amerikkalaiset lähemmäksi pitkän tähtäimen maaliaan, ex-Neuvostoliiton maita. Näiden maiden uudelleen kolonialaistaminen kulkee pahan akselin maiden murskaamisen ja eurooppalaisen vastarinnan kukistamisen kautta, siksi se on vaikeampana projektina pitkän tähtäimen projekti. Tämän lisäksi kolonialaistaminen kulkee näissä maissa olevan jättiläisarmeijan voittamisen kautta. Kiinan ja Venäjän nujertaminen ei kuulosta mahdolliselta tavoitteelta, mutta se on muiden ohella ainoa kapitalismin selviytymisen keino.

Meidän mielestä on elintärkeää tiedostaa, että tämä kapitalismin hyökkäys niin monella tasolla EI OLE missään nimessä osoitus sen vahvuudesta, vaan päin vastoin se on heikkouden merkki. Kapitalismi, jonka kutsumus on näin massiivinen hyökkäys ihmiskuntaa vastaan on kapitalismi, joka on RAPPIOVAIHEESSAAN. Globalisaatioperiodin loppua seurasi Argentiina ja argentiinoja on tulossa lisää, Etelä-Amerikassa etupäässä. Ekonomistit toinen toisensa jälkeen toistavat sitä, että työnjaon uusi järjestys on tapahduttava, mikäli halutaan edes pienessä määrin voittoja. Työsuhteiden joustot, eläkkeiden teurastaminen, irtisanomissuojan poistaminen ja kansalaisoikeuksien kaventaminen minimiin olivat EU:n huippukokouksen tavoitteita Nafpliossa. Nämä kaikki toimenpiteet tuovat taistelujen areenalle tähän asti nukkuvan työväenluokan.
Liikehdintä Länsi-Euroopassa on saanut uusia ulottuvuuksia. On olemassa kolme valtavaa liikettä, jotka yhtyy tässä titaanien taistelussa. a) Legendaarinen globalisaation vastainen liike. b) Sodan vastainen liike ja c) mukaan tuleva työväenliike.

Suomeen kuvastuu hyvin eurooppalaisen kapitalismin kaksinaamaisuus. Kun erimielisyyksiä sodasta ei ollut vielä näkyvissä, Halonen ja Lipponen ilmaisivat tukensa Bushille sanomalla, että Suomi on valmis korjaamaan sodan tuhot ja auttamaan Irakin jälleenrakentamisessa. Nyt kun skisma on näkyvissä sekä Natossa, että EU:ssa Lipponen kutsuu Schröderin Suomeen ja Halonen käy Ranskassa. Kaikki nämä ovat tällä hetkellä Irakin aseistariisumisen kannalta, mutta Saksa, Ranska ja mahdollisesti Suomikin haluavat sen tapahtuvan rauhallisin keinoin. Tämä sopii myös Natoon vaivihkaa tapahtuvan liittymisen kannalta. Tämä eliitti ei ole liittämässä maata pahaan Natoon, vaan siihen liityttäisiin jonkinlaisena edistyksellisenä oppositiona. Suomen johto ja sosiaalidemokraatit ovat valmiit heiluttamaan Naton "liberaalia" ja demokraattista" lippua.

Johtopäätökseksi voisi sanoa, että:
a) sodan jälkeen köyhyyttä, työttömyyttä ja kurjuutta on enemmän, mutta jos Yhdysvallat on hävinnyt Vietnamin sodan, SE VOI HÄVITÄ tämänkin
b) Mikään taistelu, edes semmoisista pienistä asioista, kuten lastentarhoista, kirjastoista tai linja-autovuoroista ei ole enää kansallinen, saati paikallinen. Kansainvälinen aspekti taisteluissa on yhä enemmän läsnä.
c) Vallankumouksellisen puolueen rakentaminen Suomessa ja maailmalla ei ole koskaan ollut niin ajankohtainen tehtävä kuin tällä hetkellä. Tämä on Marxilaisen Työväenliiton perustavoite.

- Ei sotaa Irakia vastaan YK:n luvalla tai ilman.
- Ei luottamusta eurooppalaiseen imperialismiin, vaikka puhuisikin rauhasta.

PS. 1. Halonen on jo ehtinyt valmistella alamaisiaan tulevasta sanomalla: Sotaa on tuettava jos sillä on YK:n mandaatti. Onko vielä jollakin harhakuvia siitä, että pitää vedota Suomen ulkopoliittiselle johdolle jatkamaan ponnistelujaan rauhan puolesta?

Dimitris Mizaras

16.02.03